Vastuu?

Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 14:05

Juu, olen ilmeisesti aika syvällä tenttisuossa, kun ryhdyinkin nyt yhtäkkiä kirjoittelemaan nettipalstalle. Mutta annan sen itselleni anteeksi ja siirryn taas hetkenkuluttua Suomen lain pariin. Pyydän jo etukäteen anteeksi, että se, että olen joutunut lukemaan lakitekstiä saattaa näkyä seuraavassa. Mutta niin se menee, jos haluat kirjoittaa hyviä runoja, kannattaa runoja lukea paljon ja jos haluat kirjoittaa lakia uudelleen, lue lakia. Noh, en sentään ole muuttamassa lakia enkä ajatellut kirjoittaa juuri nyt runojakaan...

Olen aina miettinyt (ja tämä ei nyt koske ketään yksittäistä henkilöä) että mikä on yksilön vastuu omista tunteistaan? Ts. mikä on minun vastuuni siitä, miten koen asiat ja miten niihin suhtaudun? Esim. teko A aiheuttaa tunteen B. Onko niin, että teon A tehnyt henkilö H on myös vastuussa tunteestani B? Vai onko niin, että minä vastaan siitä, mitä tunteita A aiheuttaa minussa ja kuinka niihin reagoin. Joskus on nimittäin käynyt niin, että joku on tehnyt asioita, jotka ovat herättäneet minussa aivan erilaisia tunteita, kuin on alunperin ollut tarkoitus. Olisiko siis tekijän pitänyt aavistaa minun tunteeni ja toimia toisin (, jos olen siis esim.harmistunut) vai onko kenties minun vastuullani se, että ymmärrän henkilön tarkoitusperät ja suhteutan tunteeni niihin? Entä jos joku tieten tahtoen vahingoittaa ja satuttaa minua? Onko silloin vastuuni omista tunteistani muuttunut? Vai onko niin, että edelleen olen vastuussa tunteistani ja siitä miten tunteeni näytän/osoitan? Ja jos olen vastuussa siitä, eikö ole myös minun vastuullani suojata itseäni siitä, että tilanne ei toistu? Vai onko niin, että voin odottaa, että joku tai jotkut eivät toista tekoaan ja siksi minä voin edelleen toimia samalla tavalla kuin silloin kun altistuin loukkaukselle. Entä jos käytäntö on osoittanut, että tulen jatkuvasti loukatuksi joltakin taholta, tulisiko minun vastuullisena ihmisenä huolehtia siitä, että en enää saata itseäni tilanteeseen jossa saatan tulla uudelleen loukatuksi - eli huolehtia vastuullisesti omista tunteistani ja siitä, mitä niistä seuraa.

Ehkä tekstistä huomaa, että olen tullut nimenomaa siihen tulokseen sitten kuitenkin että minä olen ainoa ihminen, joka voi itsestäni huolehtia ja omista mielialoistani. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin aina siinä onnistunut. Mutta siis, olen tullut siihen tulokseen, että en voi vastuullisena ihmisenä altistaa itseäni jatkuville loukkaantumiselle ja kivulle. Jokainen on vastuussa omista tekemisistään ja niiden seurauksista silloinkin, kun kyseessä on asia, johon ei voi vaikuttaa. Se ei mielestäni ole vääryyden hyväksymistä tai huonon toiminnan tukemista, jos väistää jatkuvan kivun. Se on ikäänkuin tosiasioiden tunnustamista. Olen niin ikää pyrkinyt siihen, että valitsen taisteluni. Joskus vois olla aiheellista venyttää pinnaa ja altistua loukkaamiselle ja loukkaantumiselle esim. lapsia kasvattaessa, mutta... Että aikuisten kesken taistelisin kauhean pitkään sellaisten asioiden kanssa, jotka eivät ole osoittaneet muuttumisen merkkejä ja toistuvasti minua satuttaisivat ja loukkaisivat... Miksi?

Eli periaatteessa, miksi nettiyhteisöissä taistellaan, loukkaannutaan, satutetaan ja altistutaan satuttamiselle? Miksi vieraiden ihmisten, siis joita ei itse tunne ja jotka eivät tunne minua, antaisi toistuvasti vaikuttaa omaan mielialaan ja tunnetiloihin? Luen ihmisten keskusteluja ja erityisesti blogeja samasta syystä kuin kirjallisuutta yleensäkin eli jotta saisin käsityksen kokemuksista ja asioista, joita en omaan elämääni halua. Esimerkiksi nyt vaikka huumeongelma. Siitä on mielenkiintoista lukea, mutta heti jos se tulee lähemmäksi, se satuttaa ja pahasti. Mutta blogeissa kirjoittajat pysyvät minulle fiktiivisinä - luen mitä kirjoitetaan, mutta en tiedä mitä minulle ei kirjoiteta, joten en voi kuvitella tuntevani ihmistä hänen kirjoitustensa perusteella. Aivan, kuten ei minunkaan kirjoitusteni perusteella minua tunneta. Tyhjät aukot lienee jokainen täyttää omalla mielikuvituksellaan? Kah on siis fiktiivinen hahmo. Vai? Mutta voisiko kah olla jotain aivan muuta kuin minä kah-henkilön takana? Voisinko siis rellestää netissä ilman, että se vaikuttaa minuun tekstin takana? Voisinko loukata ja loukkaantua? Vai kävisikö siinä niin kuin monella näyttelijällä - rooli jäisi päälle?

Olisi kiva, jos joku kokeneempi nettieläjä selittäisi asiaa hieman. Minä kun olen ymmärtämiseni rajalla. Selvästi.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 14.06.2010 14:10

Kiitos analyysistä! - Ei ole hyvä puhua pankkiryöstöistä, koska joku saattaa innostua ja panna toimeksi.

(Siirrän yleisestä psykologiaan.)
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 14:38

En ole sitä mieltä että kiusatun tulisi aina väistyä ja reaalimaailmassahan se ei usein ole edes mahdollista (esim. koulussa ja työpaikalla). Olen siis sitä mieltä, että siitä huolimatta, että yleensä esim. koulumaailmassa kiusaajien siirtäminen toiseen kouluun/luokkaan on usein työläämpää kuin kiusatun, niin silti, kiusaajat tulisi siirtää.

Mutta... Jos minulla on konkreettinen mahdollisuus väistää, eli esim. nyt sitten täällä nettimaailmassa, niin miksi en väistäisi? Ja puhun siis nyt itsestäni, en kenestäkään muusta. Minusta tuntuu, että se olisi minulle helpoin ja mukavin vaihtoehto, jos vertaan siihen, että antaisin minulle fiktiivisen henkilön toistuvasti satuttaa minua. Ts. siis se vastuu, vastuu siitä, mitä minulle itselleni kuuluu. Jos en saa jotain muutettua (,ihmistä, asiaa tai tilannetta) niin miksi jäisin ottamaan vastaan kaiken mitä tulee varsinkin, kun... Noh siis käsitän täällä netissä tilanteen niin, että luotu hahmo loukkaa toista luotua hahmoa. Miksi henkilö kah:in takana loukkaantuisi kah-henkilön puolesta. Tiedän, että yksinkertaistan tilannetta, mutta paljaimmillaan - eikö siitä ole kyse? Vai onko nettimaailmassa oikeastaan siitä kyse, että tulee luoneeksi sellaisen henkilön, jonka avulla ilmentää niitä tunteita ja ajatuksia, joita ei koskaan reaalimaailmaan toisi? Koska normaalissa elämässä henkilö kah-nimimerkin takana riekkuu ja riitelee erittäin harvoin jos laisinkaan, niin voisinko tehdä kahista oikein kunnollisen tappelijan - tulisiko siitä minulle parempi mieli ja tulisinko purkaneeksi asioita, jotka eivät arjessa ja reaalimaailmassa purkaannu vai...

Kuten sanottu, tämä maailma on minulle näin osallistujana vieras, joten enpä sano enempää. Ja anteeksi, jos tekstistä tuli täysin lukukelvotonta. Jotakin tuon suuntaista olen kuitenkin pohtinut.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 14:54

Toki kyse on siitäkin. Ts. suosittelen jollekulle vaikkapa hernekeittoa arkiruuaksi, koska olen tullut siihen tulokseen että se on hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Ja siis kannatan arkiruokalajiksi hernekeittoa. Jos on kuitenkin niin, että toisen mielestä hernekeitto aiheuttaa ilmavaivoja ja on kaikenlisäksi pahaa eikä edes pidä nälkää, niin enhän minä sille sitten mitään voi. Hyvät perusteet, miksi hän ei suosi kyseistä ruokalajia. Mutta miksi siis jäädä loukattavaksi? Voin suositella ja ehdottaa väistöä ja olisi siis mielenkiintoista tietää, miksi toinen ei väistä vaikka voisi. Mutta ei se silti ole sen enempää kuin tuo hernekeiton suosittelu. Jokaisella on kuitenkin täysi vapaus toimia juuri sillä tavalla, jonka kokee itselleen parhaaksi, jos ei samalla satuta ja jyrää muita tarkoituksellisesti. Minun mielestäni. Ainakin jotakin tuohon suuntaan.

Täytyy kyllä kehua teitä nettikeskustelijoita (vai joko minäkin olen sellainen) sitkeydestä. Jumankekka. Tällä pohtimisella ja kirjoittamisella, mitä olen tänään harrastanut, olen jo aivan uupunut. Ja en ole ollenkaan varma, ovatko ajatukseni jäsentyneet mitenkään merkittävällä tavalla... IRL keskustelussa kuitenkin asiat ja argumentaatio etenevät nopeammin ja toisaalta ajatuksilleen yleensä saa jotain vastakaikua varsin nopeasti jolloin keskustelu kulkee jouhevammin eteenpäinkin. Ja toisaalta, IRL keskustelukumppaneiden valinta tapahtuu täysin toisin perustein kuin netissä. Hmmm. Noh, jospa se tenttisuo nyt kutsuisi. Kiitos keskustelusta.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 14:55

Edellinen oli siis vastaus Kyllästyneen aikaisempaan viestiin. Ei enää näihin kuka kiusaa ja ketä juttuihin.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 15:13

"Mutta ei se silti ole sen enempää kuin tuo hernekeiton suosittelu." Eli en mielestäni syyllistä vaan nimenomaa pohdin. En oikein hahmota sitä, että yhdessä kohdassa väistäminen tarkottaisi sitä, että joutuisi väistelemään aina ja kaikkialla, vaan mielestäni se, että yhdessä kohdassa väistää jättää silti mahdollisuuden että toisessa kohdassa ei väistä. Mietin siis vaas yleisellä tasolla sitä, miten ihmiset valitsevat ja miksi. Mikä on se kohta, jossa omanarvontunto on niin satutettu että ei todella väistä ja mikä on se kohta, missä väistö ei tunnu miltään... Minua (luulen kokemattomuuttani kai) ei nettimaailmassa voine kovin pahasti loukata, koska käsitykseni tästä sähköisestä maailmasta perustuu nimenomaa fiktiivisten hahmojen keskinäiseen keskusteluun. Mutta noh. Tämä kaikki herättää ajatuksia.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 15:32

Entä tämä mielestäni tarkemmin ajateltu viimeisin pohdiskelu? Syyllistänkö siis siinäkin? Hmm...

Mutta siis palatakseni tämän ketjun aloitukseeni, joka on siis mielestäni tarkemmin ajateltu - miksi aina ja kaikkialla tarvitsisi toimia samalla tavalla vai voisiko sitä valita taistelunsa? Ja entä jos kaikki paukut on jo käytetty? Eli jos ei saa sitä oikeutta pitkänkään yrittämisen jälkeen? Jo tämänkin ketjun perusteella voisin tehdä sen päätelmän, että te ette todennäköisesti päädy tilanteeseen, jossa molemmat olisivat tyytyväisiä vaan loukkaantuminen kertautuu kerta toisensa jälkeen ja molemmat ovat sen verta tiukasti omassa puolustusasemassaan, että sen muuttaminen vaatisi jo jonkinsortin ihmeen. Ilmeisesti kuitenkin molemmat kokevat oman kokemuksensa perustelluksi ja oikeutetuksi ja se ei tule muuttumaan... Eli onko silloin enää mahdollista vaikuttaa toiseen mitenkään muuten kuin ärsyttämisen ja ärsyyntymisen kautta vaikka kuinka perustelisi kantansa? Voiko tässä taistelussa kukaan enää voittaa?
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 16:25

Toki minä olen kiintynyt omaan ajatteluuni, mutta ei kyse ole akselista paras-huonoin vaan siitä, minkä minä subjektiivisesti koen kannattavaksi. Muut tekevät omat tulkintansa omien ajatustensa ja ajattelunsa kautta. Mutta tarkoitukseni ei ole syyllistää ja toivottavasti sinä et syyllisty minun ajatusteni perusteella.

Olen utelias sinun taistelusi suhteen, mutta en mielestäni taistele sinun kanssasi enkä sinua vastaan. Ja tietenkin sinä jatkat taisteluasi niin pitkään kuin koet sen välttämättömäksi ja se tuottaa sinulle jotakin sellaista, mitä tavoittelet tai on mahdollista, että se tuottaa jotakin mitä tavoittelet.

Arvioin tilannetta sen perusteella mitä näen nyt, niin kuin varmasti kaikki, jotka eivät ole nähneet koko tarinaa, mutta osan siitä. Kuka mistäkin lähtien. Minä olen seurannut tätä jonkun aikaa, mutta en alusta saakka. Kuitenkin tässä tilanteessa minusta on selvää, että Tristan ajattelee oman toimintansa olevan oikeutettua ja sinä katsot oman toimintasi olevan oikeutettua ja näillä kahdella kokemuksella ei ole juurikaan mitään tekemistä keskenään.

Minun mielestäni on siis kyse molemminpuolisesta tappiosta. Tilanne on kuitenkin jatkunut jo niin pitkään. Olen liki varma, että mikään mitä sinä sanot, ei saa Tristania muuttamaan mielipidettään tai kokemustaan taistosta ja olen vielä varmempi, että mikään mitä Tristan sanoo ei saa sinua muuttamaan mielipidettäsi tai kokemustasi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se on aiheuttanut. Luulen siis vahvasti, että tämä taistelu ei ratkea eikä voittoa ole tulossa kummallekaan.

En hae oikeutusta enkä voittoa itsellenikään. Olen vain utelias ja hämmentynyt tilanteen edessä, joka syö tämänkin palstan tilasta ja palstalaisten kirjoituksista valtavan osan. Hyvätkin keskustut kääntyvät aina samaan. Se on joskus mielestäni sääli. Mutta jos on niin, että taistelu antaa teille vielä jotain ja että teidän käsityksenne mukaan sillä on vielä jonkinlaisia mahdollisuuksia ratketa, niin taistelkaa. Herranjestas, taistelkaa toki. Eihän se minun taisteluni ole, kuten osuvasti ilmaisit. Ja, noh, ei se vaikuta kahin takana olevan henkilön elämään kovinkaan paljon. Mutta ehkä kahin takana olevan henkilön perusvika on uteliaisuus ja noh, ehkäpä se besserwisseriyskin joskus. Onnea taistoon!
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 16:32

Ei siis keskustut vaan keskustelut. Typo.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 16:33

kah kirjoitti:Ei siis keskustut vaan keskustelut. Typo.

Hehei. Täällähän voi tosiaan näin helposti lainata. Sori, etten käyttänyt muokkaa toimintoa tai lainausta tuossa edellisessä. Ehkä minä vielä opin joskus näitäkin käyttämään.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 17:03

Kuten sanoin, tämä jälkimmäinen keskustelu on mielestäni tarkemmin ajateltu ja sikäli edustaa tarkemmin sitä mitä ajattelen. Siksi toivoisin, että sinäkin näkisit sen enemmän minun ajatuksiani kuvaavana kuin sen aikaisemman.

Mutta siis onnea taisteluun. Olen kyllä oikeasti utelias sen suhteen, mitä teistä kumpikaan taistelusta todella saa. Tristan voi kirjoittaa muillakin nimimerkeillä ja mitä tahtoo, minne tahtoo. Todennäköisesti et siis voi toimia muiden suojelijana tässä asiassa vaikka kuinka haluaisitkin. Sen sijaan, onko mahdollista, että väsyt itse taistelussasi ja tulet vielä enemmän ja enemmän loukatuksi? Onko sellainen mahdollista välttää?

Ja käsittääkseni en ole ottanut mitään kantaa siihen, mitä kukakin on sanonut ja tehnyt. En ole siis väittänyt sinun puhuvan paskaa (on muuten rumasti sanottu: puhua paskaa) tai valehtelevan mistään enkä mitään. Mutta silti uskon, että Tristankin voi kokea omat tekonsa oikeutettuna vaikka kukaan muu niin kokisi. Tai itseasiassa eihän se, että subjektiivisesti kokeen omien tunteidensa olevan oikeutettua itseasiassa vaadi mitään todellista oikeutusta kenenkään kohdalla. Eivät minun ajatukseni ja kokemukseni asioista ole absoluuttisia totuuksia eikä kenenkään muunkaan. Ne ovat vain mitä ne ovat. Minun ajatuksiani ja minun kokemuksiani. Ja niin on varmasti muillakin. Jokainen yksilö on oikeutettu kokemaan omat ajatuksensa ja kokemuksensa oikeutettuna, koska se tarkoittaa samalla sitä, että kokee oman olemassaolonsa oikeutettuna. Eikai sinunkaan mielestäsi kenenkään olemassaolon oikeutusta voi kyseenalaistaa?

Olen kommentoinut vain tätä nykyistä tilannetta, joka minun silmiini näyttää kuluttavalta ja hedelmättömältä taistelulta... Mutta voihan se tosiaan olla, että se antaa jotakin sellaista jollekulle osapuolelle, jota en ymmärrä enkä näe.

En muuten aio riidellä kenenkään kanssa mistään täällä netissä. Ihmettelenpä vain. Ja näköjään intoudunkin keskustelemaan vaikka aika hedelmättömältä tämä minunkin pieni sanailuni taitaa olla.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 17:45

Ymmärrän turhautumisesi, ja toistankin, että toivoisin, että ajattelisit tätä tämänpäivästä keskustelua enemmän ajatteluani kuvaavana. Minähän myönsin, että se eilinen ei ollut niin tarkkaan ajateltu juttu. Se kuvasti sen hetkistä turhautumistani, ei koko ajatteluani.

Sitä vain mietin, että onko se sitten tarkoituksenmukaista, jos sinä sinne taakkasi alle muserrut... Onko se oikein sinun läheisiäsi kohtaan, että nettipersoona Kyllästyneen takaa löytyvä ihminen väsähtää Kyllästyneen kokeman vääryyden alle? Mutta ennenkaikkea, onko se sinua itseäsi kohtaan oikein?

Oikeudenhakeminen tai sen tapa voi jossain kohtaa ruveta toimimaan itseään vastaan. Silloin voi seurauksena olla se, että ihmiset turhautuvat eivätkä enää näe riidan syytä ja alkua, solvauksia ja loukkauksia, vaan näkevät vain "jankkaamista ja jauhamista", eivät näe uhreja eivätkä kiusaajia vaan pelkkiä riitapukareita, eivät näe oikeutettua loukkaantumista vaan herkkähipiäisyyttä. Se voisi olla yksi syy siihen, miksi näitä kommentteja sinulle satelee. Olen aidosti pahoillani, jos sanani ovat sinua loukanneet. Sillä ei todellakaan ole tarkoitus olla kenellekään lisätaakaksi eikä -harmiksi. Mutta ilmeisesti siinä nyt sitten on käynyt niin. Anteeksi.

Minun ensin huonosti asetellut ja sittemin mielestäni tarkemmin ajatellut ajatukseni saivat alkunsa siitä, että turhauduin, kun mielenkiitoisetkin keskustelut kääntyivät keskusteluksi loukkamisesta ja loukkaantumisesta... Voisiko (etkö olekin modena täällä) suuttumusta, vihaa ja ahdistusta, vanhoja riitoja jne. käsittelevät ketjut olla omiaan ja sitten ne, joissa puhutaan nyt vaikkapa homeopatiasta, pysyä ominaan ja erillään?
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja kah » 14.06.2010 19:00

Edelleen,

"Minähän myönsin, että se eilinen ei ollut niin tarkkaan ajateltu juttu. Se kuvasti sen hetkistä turhautumistani, ei koko ajatteluani. "

Voisitko mitenkään ottaa tuon edellisen huomioon?

Ja edelleen: etkö itse silloin saata kiusaajasi työn loppuun, jos tukahdut ja muserrut kesken oikeudenhakuprosessiasi? Varsinkin, kun todellakin näyttää ilmeiseltä, että Tristanin kanssa ette koskaan tule olemaan samaa mieltä siitä mitä tapahtui ja miten. Marttyyrius kuitenkaan ei varmaan ole tavoittelemasi lopputulema? Varsinkaan, kun nettimaailmassa ei kauaa marttyyreita muistella. Ts. Sinun uhrisi unohtuisi kovin nopeasti kaikkien muiden kuin rakkaimpiesi (kai he ovat tietoisia tästä taistelusta) mielestä ja se ei kai ole tarkoitus? Eli eikö sota käänny sinua itseäsi vastaan olkoon se kuinka oikeutettua tahansa.

Ja kyllähän minä jo ilman alkuperäisten tapahtumien seuraamista olen jo selvillä siitä, että sinä koet itseäsi kohdellun erittäin väkivaltaisesti, loukkaavasti ja satuttavasti. Sanat joita sinusta on käytetty ovat rumia, kohtuuttomia ja väkivaltaisia. Eikä sellainen tietenkään ole oikein tai hyvin tapojen mukaista - tietenkään. Mitä muuta minun tulisi ymmärtää?


"Olen äärimmäisen utelias kuulemaan mitä kuvittelit saavasi aikaan kommentillasi: "Kyllästynyt - sinuun kyllästyy" tai "Ja kaikenlisäksi, minä en olisi koskaan kuullutkaan sanoista, joilla sinua on loukattu ja sinua on solvattu ellet olisi itse niitä nostanut kerta toisensa perään." Pelkkää hyvää keskustelua ja yhteistä hauskanpitoako?"


Tässä se vastaus tuohon kysymykseesi:
"Minun ensin huonosti asetellut ja sittemin mielestäni tarkemmin ajatellut ajatukseni saivat alkunsa siitä, että turhauduin, kun mielenkiitoisetkin keskustelut kääntyivät keskusteluksi loukkamisesta ja loukkaantumisesta..."

Eli kyseessä ei ollut yritys saada aikaan mitään erityistä - jonkinlaista keskutelua kuitenkin. Ilmaisin sen hetkistä turhautumistani.

Ja ketjujen siivoamisesta... Voisiko ne sitten vaikka otsikoida uudelleen, jos ei niitä kertakaikkiaan puhtaana saa pidettyä. Homeopatia-ketjun otsikko ei nyt ainakaan vaikuta vastaavan sisältöä.
kah
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja minätäällä » 15.06.2010 08:50

No, teillä nuo besserwisserit esiintyvät vain netissä, mutta kuvitelkaa, miltä tuntuu, kun sellaiset alkavat puuttua elämääsi IRL. Joku päivystävä hoitsu, jota et edes muista koskaan nähneesi, rynnistää esiin ja alkaa esiintyä sinun ja elämäsi asiantuntijana sillä seurauksella, että sinut suljetaan osastohoitoon. Kiva kokemus.

Jatkan tästä vielä, tällä kertaa samaa kirjoitusta, jolloin kyllä kukaan ei huomaa, että jotain uutta on ilmestynyt...
Ehkä niin on parempikin.

Porvarispiireissä suku pitää sentään ulospäin yhtä, niinkuin Christer Kihlman Hesarin haastattelussaan totesi, mutta meillä ovat niin s------n naiiveja, että luottavat niihin Mirrin "asiantuntijoihin" eli hoitsuihin, ja sairaalahoidon autuaaksitekevään voimaan.

Minusta oli aika ikävä veto, että murrosikäinen vedettiin mukaan, ja häntä käytettiin välineenä minua vastaan.
Ex käski ensin mennä puhumaan kuraattorille ja sitten tuo besservwisserhoitsu soitti lastensuojelun meidän kimppuumme. Kun siitä selvittiin, ihan osastolta käsin hoidettuna, huom, niin lääkäri julistaa minulle diagnosointipalaverissa ja tahdonvastaisen hoidon jatkamispäätöksen aikaansaadakseen, voitonriemuisesti: Tyttäresi soitti minulle... Soitti, koska halusi reissuun, enkä minä antanut poissaololupaa. Niin kertoi. Ja joku yhteydenotto oli tapahtunut niinkin päin, että tytölle oli tullut soittopyyntö kännykkään koulussa ollessa ensin. Sitten minun epäuskoisuuteni ja tyrmistykseni tuommoisen uutisen kuullessani on "sairasta" kun vain mietin, olisiko soittaja mitenkään voinut olla joku muu. NIIN PAHALTA TUO VOITONRIEMUINEN JULISTUS TUNTUI SIINÄ TILANTEESSA. Vaikkapa joku kaveri tytön kännykällä pilailumielessä. Kun eihän todellakaan soittajasta voi vuorenvarmasti kukaan vieras tietää, että on se, joka sanoo olevansa. IHAN PUHTAASTI POHDISKELIN TUOTA, KUN JUTTUA OLI NIIN VAIKEA USKOA. JA TUO OLI SITTEN SAIRAUDEN MERKKI. Minusta aika halpahintaista tuolta psykiatrilta. ENPÄ TUOMMOISELLE DIAGNOOSILLE ja DIAGNOSOINNILLE PALJON ARVOA ANNA.

Uups, taisi mennä vähän tuon Kyllästynyt - Trisse - Possu -aiheen vierestä. MUTTA VASTUUN ALLE VOISI KUULUAKIN. Kaipa siinä oli tuo hoitsu ja psykiatri muka vastuun minusta ottavinaan. VASTUU MINUN TRAUMATISOIMISESTANI VIELÄ PAHEMMIN KYLLÄ KUULUUKIN HEILLE. Tytöllä ei aikuisten oikeesti ollut mitään hätää. Kaikki hänen kertomansa oli väärinkäsityiksiä, mutta kun yritin niitä selittää, minua ei uskottu. Missään käänteessä. No, mitäpä tässäkään selittelen, väärässä ketjussakin vielä. Tai ihan oikeassa, miten sen ottaa.
minätäällä
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja minätäällä » 15.06.2010 21:06

Minä olen kyllä ollut ihan hyvilläni vanhan tukarin aikojen Kyllästyneen viesteistä, tuosta kirjallisen hoitosuunnitelman vaatimisen neuvomisesta jne. Ja ymmärrän kyllä, jos hän kokee jonkun nettikiusaajaksi, että haluaa varoittaa toisia kyseisestä henkilöstä. Kai seuraavan "uhrin" osa voi olla sen takia vähän helpompi, kun tietää, ettei ole ollut ainoa.

Ehkä minäkin osittain siksi näitä omia juttuja täällä ja tukari2:lla puin. MUTTA TUSKINPA KOVIN MONI TÄTÄ PALSTAA OSAA ETSIÄ JA LUKEAKAAN EDES, AINAKAAN SEMMOINEN, JOLLE MINUN KOKEMUKSESTANI VOISI OLLA HYÖTYÄ.
minätäällä
 

Re: Vastuu?

ViestiKirjoittaja minätäällä » 15.06.2010 21:57

Huuda? Lukeeko koneesi sinulle tekstin, oletko näkövammainen?

Minä en ole koskaan piitannut niin pilkun tarkasti pikkujutuista, kuin varmaan moni tukarin kakkaketjulainen, eli anaalisesti fiksoituneet. Ja olen kai kertonutkin, etten osaa kirjoittaa. Olisihan se ollut hyödyllistä opetella joskus, mutta kun pärjäsin niissä "asiantuntijatehtävissäni" (siinä kai minäkin sitten asiantuntija olin kuin joku hoitsukin, vaikka suorittamiselta se todella tuntui) ilmankin... En ole käynyt kauppaopistoa enkä konekirjoituskurssia. Ja netti on minulle vieras, ennen töistä pois jäämistäni en kirjoitellut mihinkään vielä. Ja jos tuo capslock jää päälle, enkä jaksa kaikkea kirjoittaa uusiksi, niin olen kai yrittänyt jo selittää, ettei se ole huutamista. Näyttää vain teistä siltä. Ja ehkä minun tilantessani jo huutaminenkin olisi joskus paikallaan? Nyt en todella jaksa välittää kovin pienistä senkään vertaa.
minätäällä
 

Seuraava

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron