Vastuu?

[kah]

Kuten sanoin, tämä jälkimmäinen keskustelu on mielestäni tarkemmin ajateltu ja sikäli edustaa tarkemmin sitä mitä ajattelen. Siksi toivoisin, että sinäkin näkisit sen enemmän minun ajatuksiani kuvaavana kuin sen aikaisemman.

Mutta siis onnea taisteluun. Olen kyllä oikeasti utelias sen suhteen, mitä teistä kumpikaan taistelusta todella saa. Tristan voi kirjoittaa muillakin nimimerkeillä ja mitä tahtoo, minne tahtoo. Todennäköisesti et siis voi toimia muiden suojelijana tässä asiassa vaikka kuinka haluaisitkin. Sen sijaan, onko mahdollista, että väsyt itse taistelussasi ja tulet vielä enemmän ja enemmän loukatuksi? Onko sellainen mahdollista välttää?

Ja käsittääkseni en ole ottanut mitään kantaa siihen, mitä kukakin on sanonut ja tehnyt. En ole siis väittänyt sinun puhuvan paskaa (on muuten rumasti sanottu: puhua paskaa) tai valehtelevan mistään enkä mitään. Mutta silti uskon, että Tristankin voi kokea omat tekonsa oikeutettuna vaikka kukaan muu niin kokisi. Tai itseasiassa eihän se, että subjektiivisesti kokeen omien tunteidensa olevan oikeutettua itseasiassa vaadi mitään todellista oikeutusta kenenkään kohdalla. Eivät minun ajatukseni ja kokemukseni asioista ole absoluuttisia totuuksia eikä kenenkään muunkaan. Ne ovat vain mitä ne ovat. Minun ajatuksiani ja minun kokemuksiani. Ja niin on varmasti muillakin. Jokainen yksilö on oikeutettu kokemaan omat ajatuksensa ja kokemuksensa oikeutettuna, koska se tarkoittaa samalla sitä, että kokee oman olemassaolonsa oikeutettuna. Eikai sinunkaan mielestäsi kenenkään olemassaolon oikeutusta voi kyseenalaistaa?

Olen kommentoinut vain tätä nykyistä tilannetta, joka minun silmiini näyttää kuluttavalta ja hedelmättömältä taistelulta... Mutta voihan se tosiaan olla, että se antaa jotakin sellaista jollekulle osapuolelle, jota en ymmärrä enkä näe.

En muuten aio riidellä kenenkään kanssa mistään täällä netissä. Ihmettelenpä vain. Ja näköjään intoudunkin keskustelemaan vaikka aika hedelmättömältä tämä minunkin pieni sanailuni taitaa olla.

[kah]

Ymmärrän turhautumisesi, ja toistankin, että toivoisin, että ajattelisit tätä tämänpäivästä keskustelua enemmän ajatteluani kuvaavana. Minähän myönsin, että se eilinen ei ollut niin tarkkaan ajateltu juttu. Se kuvasti sen hetkistä turhautumistani, ei koko ajatteluani.

Sitä vain mietin, että onko se sitten tarkoituksenmukaista, jos sinä sinne taakkasi alle muserrut... Onko se oikein sinun läheisiäsi kohtaan, että nettipersoona Kyllästyneen takaa löytyvä ihminen väsähtää Kyllästyneen kokeman vääryyden alle? Mutta ennenkaikkea, onko se sinua itseäsi kohtaan oikein?

Oikeudenhakeminen tai sen tapa voi jossain kohtaa ruveta toimimaan itseään vastaan. Silloin voi seurauksena olla se, että ihmiset turhautuvat eivätkä enää näe riidan syytä ja alkua, solvauksia ja loukkauksia, vaan näkevät vain "jankkaamista ja jauhamista", eivät näe uhreja eivätkä kiusaajia vaan pelkkiä riitapukareita, eivät näe oikeutettua loukkaantumista vaan herkkähipiäisyyttä. Se voisi olla yksi syy siihen, miksi näitä kommentteja sinulle satelee. Olen aidosti pahoillani, jos sanani ovat sinua loukanneet. Sillä ei todellakaan ole tarkoitus olla kenellekään lisätaakaksi eikä -harmiksi. Mutta ilmeisesti siinä nyt sitten on käynyt niin. Anteeksi.

Minun ensin huonosti asetellut ja sittemin mielestäni tarkemmin ajatellut ajatukseni saivat alkunsa siitä, että turhauduin, kun mielenkiitoisetkin keskustelut kääntyivät keskusteluksi loukkamisesta ja loukkaantumisesta... Voisiko (etkö olekin modena täällä) suuttumusta, vihaa ja ahdistusta, vanhoja riitoja jne. käsittelevät ketjut olla omiaan ja sitten ne, joissa puhutaan nyt vaikkapa homeopatiasta, pysyä ominaan ja erillään?

[kah]

Edelleen,

"Minähän myönsin, että se eilinen ei ollut niin tarkkaan ajateltu juttu. Se kuvasti sen hetkistä turhautumistani, ei koko ajatteluani. "

Voisitko mitenkään ottaa tuon edellisen huomioon?

Ja edelleen: etkö itse silloin saata kiusaajasi työn loppuun, jos tukahdut ja muserrut kesken oikeudenhakuprosessiasi? Varsinkin, kun todellakin näyttää ilmeiseltä, että Tristanin kanssa ette koskaan tule olemaan samaa mieltä siitä mitä tapahtui ja miten. Marttyyrius kuitenkaan ei varmaan ole tavoittelemasi lopputulema? Varsinkaan, kun nettimaailmassa ei kauaa marttyyreita muistella. Ts. Sinun uhrisi unohtuisi kovin nopeasti kaikkien muiden kuin rakkaimpiesi (kai he ovat tietoisia tästä taistelusta) mielestä ja se ei kai ole tarkoitus? Eli eikö sota käänny sinua itseäsi vastaan olkoon se kuinka oikeutettua tahansa.

Ja kyllähän minä jo ilman alkuperäisten tapahtumien seuraamista olen jo selvillä siitä, että sinä koet itseäsi kohdellun erittäin väkivaltaisesti, loukkaavasti ja satuttavasti. Sanat joita sinusta on käytetty ovat rumia, kohtuuttomia ja väkivaltaisia. Eikä sellainen tietenkään ole oikein tai hyvin tapojen mukaista - tietenkään. Mitä muuta minun tulisi ymmärtää?


"Olen äärimmäisen utelias kuulemaan mitä kuvittelit saavasi aikaan kommentillasi: "Kyllästynyt - sinuun kyllästyy" tai "Ja kaikenlisäksi, minä en olisi koskaan kuullutkaan sanoista, joilla sinua on loukattu ja sinua on solvattu ellet olisi itse niitä nostanut kerta toisensa perään." Pelkkää hyvää keskustelua ja yhteistä hauskanpitoako?"


Tässä se vastaus tuohon kysymykseesi:
"Minun ensin huonosti asetellut ja sittemin mielestäni tarkemmin ajatellut ajatukseni saivat alkunsa siitä, että turhauduin, kun mielenkiitoisetkin keskustelut kääntyivät keskusteluksi loukkamisesta ja loukkaantumisesta..."

Eli kyseessä ei ollut yritys saada aikaan mitään erityistä - jonkinlaista keskutelua kuitenkin. Ilmaisin sen hetkistä turhautumistani.

Ja ketjujen siivoamisesta... Voisiko ne sitten vaikka otsikoida uudelleen, jos ei niitä kertakaikkiaan puhtaana saa pidettyä. Homeopatia-ketjun otsikko ei nyt ainakaan vaikuta vastaavan sisältöä.

[minätäällä]

No, teillä nuo besserwisserit esiintyvät vain netissä, mutta kuvitelkaa, miltä tuntuu, kun sellaiset alkavat puuttua elämääsi IRL. Joku päivystävä hoitsu, jota et edes muista koskaan nähneesi, rynnistää esiin ja alkaa esiintyä sinun ja elämäsi asiantuntijana sillä seurauksella, että sinut suljetaan osastohoitoon. Kiva kokemus.

Jatkan tästä vielä, tällä kertaa samaa kirjoitusta, jolloin kyllä kukaan ei huomaa, että jotain uutta on ilmestynyt...
Ehkä niin on parempikin.

Porvarispiireissä suku pitää sentään ulospäin yhtä, niinkuin Christer Kihlman Hesarin haastattelussaan totesi, mutta meillä ovat niin s------n naiiveja, että luottavat niihin Mirrin "asiantuntijoihin" eli hoitsuihin, ja sairaalahoidon autuaaksitekevään voimaan.

Minusta oli aika ikävä veto, että murrosikäinen vedettiin mukaan, ja häntä käytettiin välineenä minua vastaan.
Ex käski ensin mennä puhumaan kuraattorille ja sitten tuo besservwisserhoitsu soitti lastensuojelun meidän kimppuumme. Kun siitä selvittiin, ihan osastolta käsin hoidettuna, huom, niin lääkäri julistaa minulle diagnosointipalaverissa ja tahdonvastaisen hoidon jatkamispäätöksen aikaansaadakseen, voitonriemuisesti: Tyttäresi soitti minulle... Soitti, koska halusi reissuun, enkä minä antanut poissaololupaa. Niin kertoi. Ja joku yhteydenotto oli tapahtunut niinkin päin, että tytölle oli tullut soittopyyntö kännykkään koulussa ollessa ensin. Sitten minun epäuskoisuuteni ja tyrmistykseni tuommoisen uutisen kuullessani on "sairasta" kun vain mietin, olisiko soittaja mitenkään voinut olla joku muu. NIIN PAHALTA TUO VOITONRIEMUINEN JULISTUS TUNTUI SIINÄ TILANTEESSA. Vaikkapa joku kaveri tytön kännykällä pilailumielessä. Kun eihän todellakaan soittajasta voi vuorenvarmasti kukaan vieras tietää, että on se, joka sanoo olevansa. IHAN PUHTAASTI POHDISKELIN TUOTA, KUN JUTTUA OLI NIIN VAIKEA USKOA. JA TUO OLI SITTEN SAIRAUDEN MERKKI. Minusta aika halpahintaista tuolta psykiatrilta. ENPÄ TUOMMOISELLE DIAGNOOSILLE ja DIAGNOSOINNILLE PALJON ARVOA ANNA.

Uups, taisi mennä vähän tuon Kyllästynyt - Trisse - Possu -aiheen vierestä. MUTTA VASTUUN ALLE VOISI KUULUAKIN. Kaipa siinä oli tuo hoitsu ja psykiatri muka vastuun minusta ottavinaan. VASTUU MINUN TRAUMATISOIMISESTANI VIELÄ PAHEMMIN KYLLÄ KUULUUKIN HEILLE. Tytöllä ei aikuisten oikeesti ollut mitään hätää. Kaikki hänen kertomansa oli väärinkäsityiksiä, mutta kun yritin niitä selittää, minua ei uskottu. Missään käänteessä. No, mitäpä tässäkään selittelen, väärässä ketjussakin vielä. Tai ihan oikeassa, miten sen ottaa.

[minätäällä]

Minä olen kyllä ollut ihan hyvilläni vanhan tukarin aikojen Kyllästyneen viesteistä, tuosta kirjallisen hoitosuunnitelman vaatimisen neuvomisesta jne. Ja ymmärrän kyllä, jos hän kokee jonkun nettikiusaajaksi, että haluaa varoittaa toisia kyseisestä henkilöstä. Kai seuraavan "uhrin" osa voi olla sen takia vähän helpompi, kun tietää, ettei ole ollut ainoa.

Ehkä minäkin osittain siksi näitä omia juttuja täällä ja tukari2:lla puin. MUTTA TUSKINPA KOVIN MONI TÄTÄ PALSTAA OSAA ETSIÄ JA LUKEAKAAN EDES, AINAKAAN SEMMOINEN, JOLLE MINUN KOKEMUKSESTANI VOISI OLLA HYÖTYÄ.

[minätäällä]

Huuda? Lukeeko koneesi sinulle tekstin, oletko näkövammainen?

Minä en ole koskaan piitannut niin pilkun tarkasti pikkujutuista, kuin varmaan moni tukarin kakkaketjulainen, eli anaalisesti fiksoituneet. Ja olen kai kertonutkin, etten osaa kirjoittaa. Olisihan se ollut hyödyllistä opetella joskus, mutta kun pärjäsin niissä "asiantuntijatehtävissäni" (siinä kai minäkin sitten asiantuntija olin kuin joku hoitsukin, vaikka suorittamiselta se todella tuntui) ilmankin... En ole käynyt kauppaopistoa enkä konekirjoituskurssia. Ja netti on minulle vieras, ennen töistä pois jäämistäni en kirjoitellut mihinkään vielä. Ja jos tuo capslock jää päälle, enkä jaksa kaikkea kirjoittaa uusiksi, niin olen kai yrittänyt jo selittää, ettei se ole huutamista. Näyttää vain teistä siltä. Ja ehkä minun tilantessani jo huutaminenkin olisi joskus paikallaan? Nyt en todella jaksa välittää kovin pienistä senkään vertaa.