Rakkaus

[Psykopatologia]

Niin, ei ole "aktiivisesti" kiinnostunut itsestään;
enemmän on kuin virran vietävänä.

[Riidankylväjä]

Platoninen rakkaus (lat. amor platonicus) tarkoittaa syvää psyykkistä tai toverillista rakkautta. Sillä viitataan tyypillisesti ns. henkiseen ja epäaistilliseen rakkauteen[1]. Platonisessa suhteessa kaksi henkilöä tuntee voimakasta kiintymystä toisiaan kohtaan, mutta suhteessa ei ole eroottisia aineksia[2]. Se on tunnetta vailla seksuaalisia intressejä.

Termi on johdettu filosofi Platonin nimestä. Platonin mukaan parasta on ideoihin ja erityisesti hyvään ja kauniiseen ideaan kohdistuva rakkaus. Ideoihin keskittyvän rakkauden kehittyminen edellyttää pitkää harjoitusta, jossa haluja, tunteita ja ajattelua opetellaan suuntaamaan yhä korkeampiin kohteisiin. Rakastaja rakastaa ensin yhtä ruumista, mutta oppii vähitellen rakastamaan sitä kauneutta, joka sisältyy kaikkiin kauniisiin ruumiisiin. Seuraavaksi rakastaja oppii, että sielujen rakastaminen on arvokkaampaa kuin ruumiin rakastaminen. Kun sielun rakkaus kohoaa yksittäisestä yleiseen, se kohdistuu tapoihin, lakeihin ja tietoon. Prosessi huipentuu siihen, kun rakastaja oppii rakastamaan itse kauniin ideaa. Vasta sen valossa hän ymmärtää täydellisesti kaiken sen kauniin, mitä olevaiseen sisältyy.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Platoninen_rakkaus

Onko platoniseen rakkauteen kykenevä sitten erityisen terve yksilö?

[Psykopatologia]

Käsittääkseni on.

Psykoanalyyttiseltä kannalta kyseessä on viettien sublimaatio (Freud) ja/tai neutralisaatio (Hartmann).

[Jail]

Kyllä masentunut kykynee rakkauteen ja oman navan ympärillä pyörivät tavallisetkin ihmiset.

[Mirri]

Mitä vaikeampi masennus sitä vaikeampaa vastavuoroisuutta vaativien ihmissuhteiden hoitaminen ja ylläpitäminen on. Masennuspotilaan voimat eivät yksinkertaisesti riitä; hän on itse jatkuvan tuen ja hoidon tarpeessa, joten hänen 'rakkautensa' kohde voi kokea tulevansa imetyksi kuiviin. Minusta tuo on realiteetti.

[Kahvi]

Kyllä masentunut kykynee rakkauteen ja oman navan ympärillä pyörivät tavallisetkin ihmiset.

Näin se minustakin on.
Ei masennus sinällään invalidisoi sillä tavalla, että masentunut olisi lähtökohtaisesti kykenemätön normaaleihin tunteisiin. Se taas on ihan totta, että mitä vaikeampi/syvempi/tms masennus on, niin sen vähemmän on kykyä tunteisiin.

Ja myös kaiketi niinkin, että vaikka masentunut olisi rakastunut, niin hänellä ei ole voimavaroja/kykyjä osoittaa sitä käytännön teoin ja sanoin. Läheisen silmissä tällöin voi tulla sellainen fiilis, että siinähän tuo pyörii vain oman napansa ympärillä - vaikka todellisuudessa onkin kysymys kyvyn puutteesta - ei halun eikä tunteen puutteesta.

[Psykopatologia]

Toisinaan joutuu tasapainoilemaan osuvuuden ja pejoratiivisuuden välillä.

Oman navan ympärillä pyöriminen on tavattoman osuva.
Itseään niskasta kiinni on vain hoopo.

(Tuli väärään ketjuun. Kopioin tämän vielä toiseen.)

[Riidankylväjä]

Rakkaus

Aluksi ihmiset olivat hermafrodiiteja, kaksineuvoisia, jokaisessa yksilössä oli sekä mies että nainen. Eräänä päivänä jumalat suuttuivat ja halkaisivat kaikki kahtia. Siitä lähtien ovat puoliskot etsineet toisiaan tullakseen kokonaisiksi. Näin kirjoittaa Platon teoksessaan pidot.

Nykyäänkin on edelleen monenlaisia käsityksiä siitä, mitä rakkaus on. Jotkut ovat sitä mieltä, että rakkautta ei tulisi tutkia; he pelkäävät rakkauden taian rikkoutuvan tieteen kylmässä otteessa. Toiset taas ajattelevat rakkauden olevan pelkkää viettien ja vaistojen ohjaamaa seksuaalisuutta.

Tietoisina rakkauden käsitteen määrittelyyn liittyvistä ongelmista ja eri tutkijoiden välillä vallitsevista mielipide-eroista valitsimme kuitenkin tämän haastavan aiheen.

Anne Aula, Laura Ermi, Päivi Jokinen, Varpu Kunttu ja Asta Lappalainen
Kognitio ja emootio -opintojakso, kevät 1996
Psykologian laitos, Tampereen yliopisto

http://www.unet.fi/laura/rakkaus/index.html

1. Rakkaussuhteen perusta

1.1. Johdanto
1.2. Ensimmäisen rakkaussuhteen syntyminen
1.3. Miksi ensimmäinen rakkaussuhde syntyy?
1.4. Vauvan ja äidin välisen rakkaussuhteen merkitys
1.5. Ensimmäisen rakkaussuhteen epäonnistuminen
1.6. Isän rooli kasvatuksessa
1.7. Toinen rakkaussuhde
1.8. Yhteenvetoa

2. Rakastuminen

2.1. Mitä rakastuminen on?
2.2. Kuka rakastuu ja milloin?
2.3. Rakastumisprosessi

3. Parinvalinta

3.1. Kuinka rakastetun valinta tapahtuu?
3.2. Parinvalinnan historiaa

4. Rakkauden eri muodot

4.1. Rakkauden muotojen erottelua
4.2. Rakkauden muodot Sternbergin mukaan
4.3. Rakkauden typologia Leen mukaan

5. Rakkauden fysiologiasta

5.1. Rakkauden kokeminen Schachterin teorian mukaan
5.2. Seksuaalisesta käyttäytymisestä

6. Rakkaussuhde

6.1. Miten rakastumisesta tulee rakkautta?
6.2. Rakkauden lajit ja erilaiset parisuhteet
6.3. Rakkaus muuttuu
6.4. Rakkaussuhteen kriisit

7. Rakkaustyö

7.1. Rakkaustyön vaiheet
7.2. Rakkaustyö yksilön työnä
7.2. Rakkaustyön esteitä - riippuvuus ja ihanteet
7.3. Rakkaussuhteen kehitys
7.4. Mystifioinnin vähentäminen

8. Rakkauden häiriöt

8.1. Johdanto
8.2. Symbioottinen suhde
8.3. Neuroottinen rakkaus
8.4. Narsismi
8.5. Mustasukkaisuus

9. Rakkauden tulevaisuus

Lähdeluettelo

[Riidankylväjä]

Miten kallonkutistus tiede määrittelee seksuaalisen rakkauden?

Onko esimerkiksi äidin ja vauvan välinen rakkaus luonteeltaan seksuaalista vai platonista? (vai mahdollisesti jotain muuta?)

[Kahvi]

Kuuntelin tässä sivukorvalla muutama päivä sitten Yle Puhetta. Tuli joku ohjelma juuri tästä rakastumisesta. Koitan googlata Ylen areenasta, postaan linkin jos löydän.

Yhtäkaikki siinä puhuttiin liskoaivoista, nisäkäsaivoista ja ihmisaivoista. Muistaakseni niin, että rakastuminen tapahtuu liskoaivoissa (responssi feromonehin ym) ja rakkaus taas nisäkäsaivoissa.

Liskoaivothan ovat ne primitiivisimmät. Ohjelmassa mainittiin esimerkkinä kilpikonna, joka munii munansa ja sen jälkeen viis veisaa mitä niille tapahtuu. Sen sijaan esim jänis, joka siis on nisäkäs, huolehtii jälkeläisistään -kuten me ihmisetkin- toimii noin nisäkäsaivoillaan (jotka siis puuttuvat kilpikonnalta).

Ihmisaivojen osuuden kuulin osittain. Olikohan niin, että ihmisaivojen tehtävä on huolehtia tulevasta tms.

Ah, siis toki pitää muistaa että rakastuminen ja rakkaus on kaksi eri asiaa! Joskus rakastuminen johtaa rakkauteen, joskus taas ei. Ihastumisesta puhumattakaan.

[Kahvi]

Vanhemmuus vaatii kolmet aivot

07.03.2011

Teksti: Tuija Matikka

Lapsen saamiseen riittävät matelijan aivot. Nisäkäsaivot ohjaavat hoivaamaan, ja järkiaivot huolehtivat huomisesta.


Kuvitellaan, että olisit pelkät matelija-aivot omistava sammakko. Elämäsi pyörii sapuskan, seksin ja reviirin ympärillä. Keväisin lasket kutusi lampeen ja jätät jälkikasvun oman onnensa nojaan. Sinua ei hetkauta, jos nuijapäille numero 23 423–24 984 käy huonosti. Aina jokin muista selviää aikuisuuteen jatkamaan geenejäsi.
Nisäkkäällä moinen rentous ei vetele. Nainen kantaa sikiötä yhdeksän kuukautta, ja syntymänsä jälkeen lapsi vaatii hoivaa, suojaa ja panostusta ainakin pari vuosikymmentä. Niinpä jälkeläisen menehtyminen on iso tragedia. Vaikka kaninpoikaset kehittyvät nopeammin ja pesueet ovat suurempia, poikasen joutuminen pedon saaliiksi ei ole kaniemonkaan päivän kohokohta. Jollei nisäkäs olisi ohjelmoitunut hätäilemään poikastensa puolesta, sen geenit tuskin jatkuisivat sukupolvesta toiseen. Tähän tapaan hahmottelee Mississipin yliopiston psykologian professori Kelly Wilson matelija- ja nisäkäsaivojen eroa.

Ihmiselle järkiaivot, jotka majailevat otsalohkossa, tuovat vielä lisää huolta ja ahdistusta. Vain ihminen osaa hätäillä huomisesta. Kaniemo ei pohdi, miten sen poikasen uraputkelle käy, jos läksyt jäävät tekemättä. Tai millaiseksi jälkeläisten elämä muuttuu, jos ilmasto lämpenee ja maailman väkiluku kasvaa. Kani ei hermoile, pääseekö se taivaaseen vai ei. Koska kani ei puhu eikä kirjoita, se ei osaa pelätä sanoja. Sen sijaan ihmiselimistö reagoi kuin käärme olisi läsnä, jos kyltissä lukee ”varo kyyn puremaa”.

Kyky katua menneitä ja pelätä tulevia on rasittava ominaisuus. Sen takia ihminen pyrkii ratkaisemaan sellaisiakin ongelmia, joihin ei ole ratkaisuja. Monesti emme tiedä, millä aivoilla ratkaisu kannattaisi tehdä.
...

Kas, nopea KGV löysi tuommoisen.
Tuossa ei suoraan puhuta rakastumisesta/rakkaudesta, mutta kyllä noista lisko/nisäkäs/ihmisaivoista.

[Riidankylväjä]

Rakastuminen kumpuaa depressiivisestä ylikuormituksesta, toisin sanoen siitä että on mahdotonta löytää arkipäivästä mitään arvokasta.

http://www.unet.fi/laura/rakkaus/love2.html

Rakastumisen ja rakkauden tunnetta luovat psyykkiset prosessit voisi jopa tiivistää transferenssiin, regressioon, samastumiseen ja projektioon. Transferenssissä eli tunteensiirrossa aikaisempien ihmissuhteiden tunnekokemuksia halutaan toistaa uuden ihmisen, rakkauden ja kohteen kautta. Regressiossa eli taantumassa varhaiset tunnetilat toistuvat ja järkiajattelu horjuu. Tunnekohdetta ihannoidaan ja pidetään salaperäisenä, mystisenä, jopa paratiisin tarjoavana onnentuojana. Regressiotilassa oma passiivisuus voimistuu. Samastuminen taas kohdistuu johonkin rakkauskohteen piirteeseen, tapaan tai taipumukseen. Syntyy yhteisyyden tunnetta. Omien tunteiden, tarpeiden ja ihanteiden näkeminen toisessa eli projektio mahdollistaa ihannoinnin- sitä enemmän mitä enemmän omassa itsearvostuksessa on puutetta. Toinen on mahdollista nähdä oman minän jatkeena, vain itseä varten olemassa olevana. (ibid)

[Kahvi]

Kuuntelin tässä sivukorvalla muutama päivä sitten Yle Puhetta. Tuli joku ohjelma juuri tästä rakastumisesta. Koitan googlata Ylen areenasta, postaan linkin jos löydän.

Yhtäkaikki siinä puhuttiin liskoaivoista, nisäkäsaivoista ja ihmisaivoista. Muistaakseni niin, että rakastuminen tapahtuu liskoaivoissa (responssi feromonehin ym) ja rakkaus taas nisäkäsaivoissa.

Taisi olla niin, että rakastuminen tapahtuu liskoaivoissa, rakkaus nisäkäsaivoissa ja parisuhteesta huolehtiminen ihmisaivoissa.

[Psykopatologia]

Kuulin saman; psykologi oli äänessä. Puhui myös intraversiosta; po. introversio.

Googlaa "puheradio".

[Kahvi]

Kuulin saman; psykologi oli äänessä. Puhui myös intraversiosta; po. introversio.

Googlaa "puheradio".

No johan löytyi! Ja ihan omatoimisesti, tattis kuitenkin vinkistä.

Tästä elämästä
Facebook paljastaa persoonallisuutesi. Kun ennen elettiin kyläyhteisössä, missä kaikki tiesivät toistensa asiat, niin joko se kyläyhteisö on toteutunut Facebookissa? Ennen sitä paettiin, nyt sitä tavoitellaan?vai käykö se vahingossa? Kuka haluaa kertoa kaikille kuulumisensa, ja kuka haluaa ne kuulla? Nyt ollaan jo aika syvällä erilaisissa persoonallisuustyypeissä. Psykologi Tuija Matikan juttusilla on Päivi Leino.
http://areena.yle.fi/radio/1659042
Kohdasta 10:16 eteenpäin.

Keskustelu siis siirtyi Facebookista ihmisten tapaamiseen IRL ja mm pikadeitteihin. Pikadeittejä psykologi Matikainen piti hyvinä; kyllä 3min aikana selviää että onko vastapuoli jatkotutustumisen arvoinen. Tämän jälkeen alkaa tuo lisko-nisäkäs-ihmisaivo -kohta selittämään miksi muutama minuutti riittää moiseen.