M y ö n t e i s y y s

[Psykopatologia]

HS - Elämä & Terveys - 16.4.2012 - 5225 merkkiä - 1. painos

Oikea asenne pidentää ikää

Myönteisyys suojaa sairauksilta ja lisää stressinsietokykyä. Pessimistikin voi oppia ajattelemaan terveellisemmin.

VENLA PYSTYNEN HS
[Venla Pystynen on kirjailija ja graafikko Tiina Pystysen tytär.]

Tämä tiedetään: syö terveellisesti, liiku säännöllisesti ja pidä päihteidenkäyttö kurissa, niin elät pidempään ja terveemmin. Harvempi on ajatellut, että myönteisellä ajattelulla on samanlainen vaikutus.

Tutkimukset osoittavat, että optimistinen elämänasenne voi pidentää elinikää jopa viidestä kymmeneen vuotta.

Psykologian professori Katri Räikkönen-Talvitie ja dosentti Kati Heinonen-Tuomaala Helsingin yliopistosta kertovat, että myönteiset ihmiset muun muassa elävät pidempään syöpädiagnoosin jälkeen ja toipuvat nopeammin sepelvaltimon ohitusleikkauksesta. He myös kärsivät masennuksesta muita vähemmän ja kestävät stressiä paremmin.

Nyt pessimistit voivat ajatella, että taas se tuli todistetuksi: elämä on epäoikeudenmukaista ja surkeaa.

Positiivisen psykologian koulukunnan mukaan he ovat väärässä. Mielialaa voi nimittäin opetella muuttamaan myönteisemmäksi.

Espoossa positiivisuuden voimaan jo uskotaan. Kuntalaisille ja kaupungin työntekijöille kehitetään parhaillaan lääkäriseura Duodecimin kanssa sähköistä terveystarkastusta. Se mittaa perinteisten elintapojen kuten päihteidenkäytön ja liikunnan lisäksi myös ihmisen asennetta.

Ohjelma laskee käyttäjälleen eliniän ennusteen ja ehdottaa parannuksia elintapoihin - myös kielteisyyteen. Tarjolla on muun muassa erilaisia myönteisyysharjoituksia.

"Väestön terveyserojen kaventamisessa tämä polku on vielä kokonaan kulkematta", sanoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

Ajatus myönteisen asenteen hyvää tekevästä voimasta on melko tuore. Positiivisen psykologian suuntaus on vahvistunut vasta 2000-luvun alussa. Aiemmin positiiviseen ajatteluun keskittyvää tutkimusta on tehty vain vähän.

On myös ajateltu, että persoonallisuuspiirteet kuten optimismi tai pessimismi, ovat synnynnäisiä, pysyviä ominaisuuksia.

Esimerkiksi onnellisuustutkija Sonja Lyubomirsky on kuitenkin esittänyt, että vain noin puolet koetusta onnellisuudesta johtuu perimästä ja kymmenen prosenttia ulkoisista olosuhteista kuten terveydestä. Loput 40 prosenttia onnellisuudesta määräytyisi sen mukaan, millä asenteella maailmaa katselemme.

Ilmiön ymmärtämiseksi on suunnattava katse aivoihin.

Aivot ovat muokkautuva elin. Tieto niissä kulkee välittäjäaineiden ja sähköimpulssien avulla hermosolusta toiseen. Mitä useammin solut ovat yhteydessä keskenään, sen vahvemmaksi yhteys muuttuu. Mitä useammin siis luet vaikkapa oppikirjan luvun, sen helpompaa se on palauttaa mieleen myöhemmin.

Parhaiten aivot kuitenkin oppivat, kun hermosolut muodostavat samasta asiasta useita erilaisia yhteyksiä: kun opeteltavasta tekstistä tekee lukemisen jälkeen vielä tiivistelmän ja alleviivaa tärkeimmät kohdat.

Asenteet opitaan samalla tavalla. Kun ihminen ajattelee toistuvasti kielteisesti, pessimistinen asenne valtaa pikku hiljaa alaa. Hän alkaa nähdä pettymyksiä joka paikassa. Kielteisyys on kuitenkin positiivisen psykologian mukaan mahdollista muuttaa myönteisemmäksi ajatteluksi erilaisilla harjoituksilla, meditoimalla ja terapialla.

Toki positiivinen psykologiakin myöntää, että myös geenit ja ympäristö määrittelevät suhtautumistamme ympäristöön. Esimerkiksi kaksostutkimusten mukaan optimismista noin neljäsosa on periytyvää. Perimäänsä ei kuitenkaan kannata hirttäytyä. Pessimististäkin ajattelua voi harjaannuttaa myönteisemmäksi, jos vain tekee työtä sen eteen.

Tukea väitteelle voi hakea jälleen aivotutkimuksesta. Eri puolilla maailmaa on saatu viitteitä siitä, että ajattelutapaansa tietoisesti vaihtamalla voi muuttaa jopa aivojensa rakennetta.

Esimerkiksi Kalifornian yliopiston tutkija ja psykoterapeutti Jeffrey M. Schwartz on kokeillut ajattelun uudelleensuuntaamista pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa.

Potilaille näytettiin aivojen PET-kuvista, millä alueella heille oireita aiheuttava hermojärjestelmän häiriö on. Sitten heitä autettiin terapiaohjelmassa olemaan kuuntelematta esimerkiksi jatkuvaan käsienpesuun pakottavia ajatuksia ja - mikä tärkeintä - rakentamaan tietoisesti uusia niiden tilalle. Suurin osa potilaista sai oireensa vähenemään tai häviämään. Muutos näkyi myös aivokuvissa: oireita aiheuttanut aivoalue oli pienentynyt, kun uudet yhteydet muiden aivojen osien välillä olivat vallanneet alaa.

Professori Katri Räikkönen-Talvitie on kuitenkin kriittinen sen suhteen, kuinka paljon persoonallisuuttaan voi muuttaa ajatusharjoitteiden avulla.

"On malleja, jotka voivat toimia yksittäisille ihmisille. Mutta vielä tutkimus ei ole kyennyt tuottamaan sellaista tietoa, että voitaisiin varmasti sanoa jonkin tietyn metodin tehoavan elämänasenteiden muuttamiseen ydinpersoonallisuuden tasolla", hän sanoo.

Säilytetään silti myönteinen asenne.

"Ei erilaisista onnellisuus- ja positiivisuusharjoituksista varmasti haittaakaan ole", hän sanoo.


Katso seuraavalta sivulta, kuinka voit harjoitella myönteistä ajattelua.

Artikkelilinkki: Kielteisyys tappaa
_____________________________
Tilaa dihesari arkistoineen!
_____________________________

[Psykopatologia]

HS - Elämä&Terveys - 16.4.2012 - 3071 merkkiä - 1. painos

Harjoittele mieli myönteisemmäksi

Positiivisuuttaan voi lisätä helpoilla tehtävillä.

VENLA PYSTYNEN HS

1
Vaihda näkökulmaa. Tulkitsemme maailmaa jatkuvasti jonkin asenteen läpi. Liitämme kokemiimme tilanteisiin ja tapaamiimme ihmisiin myönteisiä tai kielteisiä määreitä. Se tapahtuu usein huomaamattamme. Tarkkaile siis asennettasi.

Jos rahavaikeudet pilaavat ihanan kevätpäivän ilon, mieti, voisitko vaihtaa näkökulmaa. Päätä, että hengähdyshetki auringossa antaa sinulle energiaa, jotta jaksat illalla järjestellä talousasioitasi.

Näkökulman vaihtamista käytetään muun muassa ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa. Kun tulkitset tilanteen uudesta näkökulmasta, usein myös tapasi reagoida asiaan muuttuu.

2
Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa. Erittäin onnelliseksi itsensä kokevat ihmiset ilmaisevat tutkimusten mukaan herkästi kiitollisuuttaan. Kirjaa siis joka ilta vähintään kolme asiaa, joista olet sinä päivänä ollut kiitollinen. Ilonaiheet voivat olla pieniäkin.

Voit pitää kiitollisuuspäiväkirjaa myös Facebookin suljetussa ryhmässä perheesi tai valikoitujen ystäviesi kanssa. Silloin myönteisen asenteen lisäksi myös sosiaaliset siteesi vahvistuvat.

3
Uppoudu hyvään. Tutkimukset osoittavat, että kaikkein onnellisimmat ihmiset osaavat huomata hyviä asioita ja keskittyä niihin. Kun näet tai koet jotakin myönteistä, vaikkapa kauniin maiseman, kiinnitä huomio kokemukseesi ja lähesty sitä eri aistien kautta: katsele, tunnustele kehosi tuntemuksia, kuuntele ja haistele. Anna hyvän olon imeytyä itseesi ja venytä hetkeä vähintään kymmenen sekunnin mittaiseksi.

4
Käy kauneuskävelyllä. Käy viikon ajan noin 20 minuutin kävelyllä päivittäin. Kiinnitä huomiota kaikkeen kauniiseen mitä näet. Jos kohtaat jotakin epämiellyttävää, ohita se mielessäsi lempeästi ja palaa havainnoimaan kauneutta.

5
Älä vatvo epäonnistumisia. Vähiten onnellisten ihmisten on huomattu vatvovan epäonnistumisia ja kiinnittävän huomionsa kielteisiin asioihin. Negatiiviset ennakko-oletukset muuttuvat helposti itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Jos odotat ympäristöltä kielteisiä reaktioita, alat myös kommunikoida negatiiviseen sävyyn - ja saat kielteisyyttä takaisin paluupostissa. Älä juutu epäonnistumisiin. Muistele kerran päivässä niitä asioita, joissa onnistuit.

6
Pane myönteisyys kiertoon. Tartu myös muiden ilonaiheisiin. Kun lapsi kertoo, että tarhassa oli kivaa, tai ystävä mainitsee onnistuneista treffeistään, osallistu hänen iloonsa ja pyydä: "Kuulostaa kivalta, kerro lisää!"

7
Meditoi. Meditoinnin avulla mielentilaansa voi hallita entistä tietoisemmin. Lisäksi se alentaa stressiä ja opettaa läsnäoloa. Meditointia voi harjoitella erilaisilla kursseilla ja vaikkapa joogassa. Alan cd:itä itsenäiseen harjoitteluun löytyy kirjastosta.

Lähde: Positiivisen psykologian valmentaja Taina Laane sekä Antti S. Mattila ja Pekka Aarninsalo: Onnentaidot (Duodecim, 2009)

[Riidankylväjä]

Minä aloitan välittömästi. Aion uppoutua joka päivä johonkin kauniiseen.


Botticelli, Sandro
The birth of Venus
c. 1485

Tämän taulun ääressä miehet saavat useimmin Firenzen syndrooman, joten katsokaa miehet varovasti, jos ette ole tottuneet kauneuteen.

Venuksen syntymä on italialaisen renessanssimaalarin Sandro Botticellin tunnettu maalaus noin vuodelta 1485.[1]

Maalauksessa meren vaahdosta syntynyt Venus seisoo simpukankuorella juuri aalloista nousseena. Tuulen jumalat Zefyros ja Aura puhaltavat jumalattaren rantaan, jossa kevään jumalatar odottaa purppuraviitan kanssa. Vedenpinta väreilee ja tuuli saa hiukset sekä vaatteet hulmuamaan. Veistoksellinen rakkauden jumalatar ja täydellisen kauneuden ruumiillistuma seisoo tyynenä antiikin Venus pudican eli kainostelevan Venuksen tapaan.[1] Ympärillä leijuu vaaleanpunaisia ruusuja.

Piero Francesco de' Medici on tilannut tämän maalauksen luultavasti huvilaansa Castelloon.[1]

Aihe ja sommittelu

Venuksen syntymän aihe on antiikin mytologiasta. Maalaus ei kuitenkaan esitä Venuksen syntymää vaan jumalattaren saapumista Kytheran saarelle.[1] Lähtökohtana lienee ollut humanistirunoilija Angelo Polizianon Giostra-runo.[2]

Maalauksen sommittelu muistuttaa jonkin verran kristillisiä kuva-aiheita, kuten Kristuksen kastetta. Maalauksen taustalla on humanismin ja uusplatonismin ajatusmalli, joka pyrki sovintoon kristillisen ja mytologisen aineiston välillä.[1]

Venuksen syntymässä on tiettävästi ensi kertaa Rooman jälkeen kuvattu klassinen alaston jumalatar antiikin Venus-veistoksista periytyvässä hahmossa. Mukana on antiikin ohella uusplatonistista näkemystä. Marsilio Ficino oli akatemioineen 1400-luvun lopulla johtava uusplatonisti varsinkin Firenzessä. Ficinon mukaan antiikin mytologia ja kristinusko olivat kotoisin samasta jumalyhteydestä, joten oli mahdollista kääntyä yhtä hyvin taivaallisen Venuksen kuin Neitsyt Marian puoleen. Taivaallinen Venus edusti ylintä sielullisen kauneuden astetta, toisin kuin maallisen rakkauden jumalatar.[2] Uusplatonistit myös olettivat ulkoisen kauneuden voivan heijastaa sisäisen maailman kauneutta ja hyveitä.[3]

Venuksen on väitetty muistuttavan Simonetta Vespuccia, josta Botticelli oli aiemmin tehnyt muotokuvan. Vespucci oli kuollut yhdeksän vuotta ennen Venuksen syntymän valmistumista 22-vuotiaana. Häntä pidettiin Firenzessä ideaalin kauneuden ruumiillistuma.[3]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Venuksen_s ... ticelli%29

PS.

Simonetta Cattaneo de Candia Vespucci (ca. 1453 – 26 April 1476), nicknamed la bella Simonetta, was an Italian Renaissance noblewoman from Genoa and the wife of Marco Vespucci of Florence. She was renowned for being the greatest beauty of her age - certainly of the city of Florence.

[Mirri]

Olen lukenut sitä aamulla ja muistin Hilppa, joka ei halunnut uskoa että valehtelu muuttaa aivorekennetta. Aiheuttaen mm jopa muistisairauksia. Sitä hän varsinkin epäili.

Tuossa ihan selvästi oli sanottu että myönteisyys "voi muuttaa jopa aivorakennetta". "tukea väitteelle voi hakea jälleen aivotutkimuksesta". Tästä juuri puhuin kun puhuin sitä ohjelmasta, jossa tutkittin valehtelemista, siis tietoista valehtelemista., ja vaikutusta aivoihiin. Hän sanoi ettet usko että joku tutkija tai professori olisi sanonut näin. Mutta kyllä sanonneet.

Olen seurannut näitä tutkimuksia venäjän kielelle käännettynä aika tiivisti ajoittain.

Artikkelissa myös puhutaan meditaatiosta.

Mirri mitä sinä teet nyt? Kai sinun ruvettava meditoimaan, mutta onnistuko se enää kun olet haukkunut meditaatiota ihan viimeiseen manalaan.

Hämmästelen sinun kirjoitustasi; kuten tätä: valehtelu muuttaa aivorekennetta. Aiheuttaen mm jopa muistisairauksia. Tuli mieleeni, että tuohan voisi selittää miksi sinun mielessäsi toisten kirjoittamat asiat vääntyvät niin oudoiksi, etkä taida itse edes huomata etkä muistaa väännöksiäsi. Toisaalta, jos et valehtelekaan tietoisesti, niin ehkä sinun aivosi pääsevät vähemmillä valehtelun aiheuttamilla vaurioilla. Tuskin sinä näin antaumuksella kirjoittaisit valehtelun hirveistä seurauksista, jos tunnistaisit oman valehtelusi; niinpä arvelen sinun uskovan puhuvasi totta mielesi tehdessä väännöksiä toisten kirjoituksista.

Näyttää siltä, ettei sinulta synny juurikaan kommentteja niin, ettet niissä piikittelisi toisia kirjoittajia; tuossakin huitaiset kahta kirjoittajaa. (Sen lisäksi, että minun kirjoituksiani myös vääristelet...) Ei myönteistä ollenkaan, vaan vihaa uhkuvaa; sekin ilmeisesti vahingoittaa aivoja. Mutta ehkä et tunnista myöskään vihan vimmassa jakelemiasi iskuja, joten etpä tiedä sitäkään kuinka paljon katkeruus ja muu kielteisyys rassaa aivojasi. Esim. Hilppaa löit tosi satuttavasti väittämällä valehtelun aiheuttavan muistisairauksia, muttet tainnut edes huomata tehneesi niin; ja ainakaan et myönnä loukanneesi pahasti ja julmasti - puhumattakaan, että tuntisit tarvetta pyytää anteeksi.

[Hilppa]

Sillä välin Beth, kun olet matkoilla, voit valmentautua miettimään erääseen kysymykseen vastausta:

Miksi ja erityisesti keitä kohtaan seuraava lause on loukkaava?
"...useista lähteistä olen lukenut, että kierot ihmiset sairastuvat Alzheimerin. Aivot tykkää totuutta."

Siis keitä kohtaan Beth?

[Lette]

"Ei erilaisista onnellisuus- ja positiivisuusharjoituksista varmasti haittaakaan ole", hän sanoo.

Katso seuraavalta sivulta, kuinka voit harjoitella myönteistä ajattelua.

Artikkelilinkki: Kielteisyys tappaa

Tässä muutamia otteita Myönteisyys aloitteesta.
-
Katson asiaa ulkopuolisen silmin, mutta "h"- ketju tällä palstalla on myönteisyyden
ja positiivisuuden vastainen. Pikemminkin se on kielteinen. Uskon, että se ei ole
sellaiseksi tarkoitettu. Mutta on unohtunut syvempi totuus;
pahasta ja kielteisyydestä ei seuraa hyvää.
Eli ketju ylläpitää kielteisyyttä palstalla.

[Riidankylväjä]

Tässä seuraava kauneuteen syventymiskohteeni.



Milon Venus eli Afrodite edustaa täydellistä naisvartaloa. (Nykystandardeihin liian lihava.)

Milon Venus eli Milon Afrodite (kreikaksi Ἀφροδίτη τῆς Μήλου, Aphroditē tēs Mēlou), on kuuluisimpia antiikin Kreikan hellenistisistä veistoksista. Se on veistetty vuosien 130 ja 100 eaa välillä ja sen uskotaan esittävän Afroditea, kreikkalaista rakkauden ja kauneuden jumalatarta.

Veistoksen kierteinen asento ja ulkoneva polvi, samoin kuin kolmiulotteinen rikkaasti työstetty draperia ovat tyypillistä 300-luvun eaa hellenistiselle taiteelle. Myös veistoksen aistillinen jako ihon ja putoamassa olevan kankaan välillä tuo eroottista jännitettä, joka oli yleistä hellenismissä. Veistos lienee ollut ajan tavan mukaan maalattu, ja sillä on ollut myös koruja. Väreistä ei ole säilynyt jälkiä ja koruistakin vain kiinnitysreiät.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Milon_Venus

[Psykopatologia]

Firenzen syndrooman,

Tavallisemmin Stendhalin s.

[Riidankylväjä]

Stendhalin selättivät (Kortelaisen mukaan)Santa Grocen kirkossa olevat Volterranon sibyllat.

Stendhal halusi ihailla Volterranon barokkifreskoja, mutta joutuikin hurjan kiihtymystilan valtaan. Hän kirjoitti matkapäiväkirjaansa: ”Istuin rukousjakkaran porrasaskelmalla, pää takakenossa ja lukupulpettiin nojaten, jotta voisin katsella kattoa, ja silloin Volterranon Sibyllat antoivat minulle ehkäpä väkevimmän mielihyvän minkä maalaus on minulle koskaan antanut.

http://www.kulttuuripalvelu.fi/?id=103

Olikohan kyseessä kuitenkin pitkään selibaatissa eläneen soturin seksuaaliset tunteet? (Vähän arkinen selitys, myönnän.?

Stendhalin syndrooma on kuvataiteen edessä hurmioitumista, se on esteettisen kokemuksen aiheuttama äärireaktio. Kortelainen esittelee myös sen sisarilmiöitä, kuten rakastumista ja uskonnollista hurmiota.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hurmio_%28kirja%29

[Illusia]

Riidankylväjä kirjoitti:
Stehndalin selättivät (Kortelaisen mukaan)Santa Grocen kirkossa olevat Volterranon sibyllat.

Stendhalin syndrooma, stendhalin, Riidankylväjä.

[Riidankylväjä]

Kiitos tarkka näköisyydestä Illusia.

[Illusia]

Kirjoitin kyllä sanan itsekin väärin, kun se pitäisi kirjoittaa isolla alkukirjaimella, siis Stendhalin syndrooma.

Stendhal (Marie-Henri Beyle)

[Riidankylväjä]

Sibyllat olivat muinaisessa Kreikassa ja Roomassa jumalallisen hurmoksen vallassa toimivia naisennustajia, oraakkeleita. Sibylloja on yleensä mainittu kymmenen, joiden oraakkelit sijaitsivat eri puolilla Välimeren maailmaa. Roomalainen kirjailija Varro mainitsee seuraavat Sibyllat:[1]

persialainen Sibylla
kimmerialainen Sibylla (Amaltheia tai Herofile nimeltään)
Vähän-Aasian Erythrain kaupungissa toiminut Sibylla
fryygialainen Sibylla
hellespontoslainen Sibylla (Marpessoksesta)
delfoilainen Sibylla
libyalainen Sibylla
Cumaen Sibylla
Tiburin Sibylla (Albunea tai Aniena nimeltään)
kaldealainen Sibylla

Kuuluisin ja kirjallisuudestakin tutuin on Cumaen sibylla. Hän tarjosi pyhiä kirjoja Rooman viimeiselle kuninkaalle Tarquinius Superbukselle. Superbus kuitenkin asennoitui tähän ivallisesti, jolloin Sibylla sytytti osan kirjoista tuleen eikä suostunut sammuttamaan niitä ennen kuin kuningas suostui maksamaan pyydetyn hinnan. Taru kertoo, että silloin oli alkuperäisestä yhdeksästä kirjasta jäljellä vielä kolme. Näitä niin kutsuttuja Sibyllan kirjoja pidettiin Rooman Capitoliumilla Juppiterin temppelissä vuoteen 83 eaa., kunnes tulipalo tuhosi ne. Sibyllan oraakkelit puolestaan on myöhempi juutalais-kristillistä alkuperää olevien kirjoitusten kokoelma, joka ei liity Sibyllan kirjoihin.

Cumaen sibyllan sanotaan olleen tuhatvuotias ja taru kertoo hänen johdattaneen sankari Aineiaan manalaan. Sibyllat on ikuistettu Vatikaanin Sikstiiniläiskappelin freskoihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sibylla_%2 ... skonnot%29


Siinä eräs sikstiiniläiskappelin sibylloista.

[Jail]

On helppo olla myönteinen, kun on suht hyvä olo.
Ja on rahaa ja ruokaa ja läheisiä.

Ei se myönteisyys pakottamalla tule.

[Riidankylväjä]

Pitää paikkansa. Perusasiat pitäisi olla kunnossa.

[Jail]

Pakkomyönteisyyden tuputtaminen voi lisätä syyllisyyttä
ja ahdistusta, siitä, että on surullinen ja
se on paha kierre.

Tällä en tarkoita, etteikö myönteisyys olisi hyvästä, kyllä se on.
Mutta ihmisen tulee saada tuntea kaikkia inhimmillisiä tunteita.

[Riidankylväjä]

Kyllä. Silti voi suhtautua asioihin myönteisesti. Myönteisyys ei tarkoita, että kaikkiin pitäisi hymyillä ja sanoa "ai kun kivaa".

Minusta myönteisyys tarkoittaa, että asioihin suhtaudutaan ilman ennakkoluuloja. Ikäänkuin ystävällisen uteliaasti vai miten sen sanoisi.

Esimerkiksi tupakinpoltto on paha juttu, mutta tupakkaa polttava ihminen ei ole automaattisesti paha. Hän on lähtökohtaisesti lupsakka hemmo.

[Riidankylväjä]

Seuraava kauneuteen uppoutumiseni kohdistuu kauniiden kuvien sijasta tai lisäksi kauniisiin tekoihin. Voisiko sanoa myönteisiin tekoihin.



Caravaggio 1573 – 1610 The Seven Works of Mercy

Seitsemän armollista tekoa:

1. Käy vierailulla vankilassa

2. Ruoki joku nälkäinen

3. Käy tervehtimässä sairasta

4. Vaateta joku alaston

---
Nämä ovat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen neuvomien hyvien töiden listan kärjessä.

Jos emme näitä tee, emme pääse taivaaseen Hänen luokseen.
---

5. Anna juotavaa janoiselle

Tämä hyvä teko ei ole välttämättömien joukossa, mutta suositeltava

---
lisäksi on kaksi armollista asiaa, jotka tehtiin Herralle Jeesukselle ja jotka kannattaa vielä tähän listaan laittaa

6. Auta järjestämään kunnialliset hautajaiset (tai jos siihen äärimmäiseen tilanteeseen joudut, hautaa vainaja)

7. Anna suojapaikka tai järjestä yöpaikka apua tarvitsevalle