Voimalassa joogasta 12.3.2012

[Mirri]

Kaikkiin valmennussuhteisiin liittyy henkinen puoli. Olen elämäni aikana harjoittanut ja kokeillut monia urheilulajeja, joihin on kuulunut ammattivalmentajan ohjaus. Valmennussuhteeseen liittyvät aina valmentajan ja valmennettavan persoonallisuudet.

Hilppa, onko jooga rinnastettavissa urheilulajeihin valmennuksineen?

[Riidankylväjä]

Voi kuule... poliisien pituusraja ja fyysiset edellytykset ovat lapsellisen lepsuja tanssijaan kohdistuviin vaatimuksiin verrattuina.

Onhan ne lepsuja, mutta voivat katkaista poliisiksi haluavan uran alkuunsa, vaikka muut (tärkeämmät) ominaisuudet olisivat huippuluokkaa.

[Hilppa]

Noin minäkin oletan; mitä pitemmälle edetään sitä varmemmin 'henkimaailma' tulee mukaan. Siitä kertonee jotakin sekin, että joogaopettajalle olisi hyvä kertoa lääkityksistä.

Mielestäni noin ei voi sanoa. Keskittyminen ja hengitys ovat Astanga-joogassa kuten muissakin joogalajeissa kaiken perusta. Keskittyminen on sitä, mitä nimitätte "henkimaailmaksi". Jos ei kykene keskittymään, ei voi joogata eikä harjoittaa joogaa.

Lääkityksestä en menisi kertomaan joogassa kuten en myöskään esimerkiksi hierojalla. Riippuu tietenkin mistä lääkkeistä on kysymys ja jokainen tapaus on eri. Omaiseni ei kerro lääkityksestään joogasalilla/joogaopettajalle. Lääkitys on sellainen intiimi asia, joka ei kuulu joogaohjaajalle. Sairaana ei tule joogata, kuten ei muutakaan urheilulajia harrastaa. Normaali (ei kuumeinen) flunssa ei kuitenkaan estä harjoittamasta Astanga-joogaa.

Mikäli tarkoitatte "henkimaailmalla" jotakin myöhemmin saavutettavaa edistyneempien asanoiden myötä tulevaa tilaa, ei taviksella ole huolta. Hän tuskin kerta-/kahdesti viikossa Astanga-joogassa kävijänä pääsee niihin asanoihin asti milloinkaan, joissa guruja pitäisi alkaa valita, Ayurveda-oppien mukaan syödä ja "henkimaailman" kanssa seurustella.

Jooga on yksi meditaatiotekniikka muiden joukossa; mielestäni tuon asian kiistäminen ei muuta tosiasioita miksikään. Meditoinnissa mennään 'henkimaailman puolelle'; ei sekään asia muutu, vaikka miten vakuuteltaisiin muuta.

Onko tuo jokin sinun suuri keksintösi?

Minä menen "henkimaailman" puolelle myös liukuessani luistimillani tai lukiessani hyvää kirjaa.

[Riidankylväjä]

Onko rintojen koko sitten este tanssijan uralle vaikka muut ominaisuudet olisivat huippuluokkaa?
Kyllä ovat.

Ja niin on myös leveä lantio, lyhyt kaula, pullohartiat jne.

Minun mielestäni ei. Kyllä taiteellinen elämys tulee ihan muunlaisista jutuista.

[Hilppa]

Kaikkiin valmennussuhteisiin liittyy henkinen puoli. Olen elämäni aikana harjoittanut ja kokeillut monia urheilulajeja, joihin on kuulunut ammattivalmentajan ohjaus. Valmennussuhteeseen liittyvät aina valmentajan ja valmennettavan persoonallisuudet.

Hilppa, onko jooga rinnastettavissa urheilulajeihin valmennuksineen?

Monet urheilijat harrastavat joogaa rinnakkaislajina tai käyttävät apuna vammoista toipumisen yhteydessä.

Astanga-joogaa sanotaan urheilulliseksi joogaksi. Siinä mielessä se ei ole urheilua, että siihen ei liity tavoitteellisuus tai varsinkaan kilpailu niin kuin kilpaurheiluun liittyy. Suhde valmentajaan on tiiviimpi kuin muissa tavislajeissa, koska itsenäisen harjoittelun alkaessa alkeis- ja alkeisjatkokurssien jälkeen opettaja alkaa ohjata yksilöllisemmin. Tuossa vaiheessa, jota Mysore-harjoitteluksi kutsutaan, asentojen tukeminen, korjaus ja uusien opettelu poikkeavat muista massaurheilulajeista muistuttaen kilpaurheilijoille tyypillisempää yksilöllistä ohjausta.

[Mirri]

Mikäli tarkoitatte "henkimaailmalla" jotakin myöhemmin saavutettavaa edistyneempien asanoiden myötä tulevaa tilaa, ei taviksella ole huolta. Hän tuskin kerta-/kahdesti viikossa Astanga-joogassa kävijänä pääsee niihin asanoihin asti milloinkaan, joissa guruja pitäisi alkaa valita, Ayurveda-oppien mukaan syödä ja "henkimaailman" kanssa seurustella.

Niin joogakurssit kuin joogasalitkin ilmeisesti ovat useimmiten yksityisten tahojen ylläpitämiä. Millaisia paineita siellä mahtaa olla tiiviimpään sitoutumiseen ja tiiviimpään harjoitteluun - vaikkapa tavoitteena kuusi kertaa viikossa?

[Hilppa]

Mikäli tarkoitatte "henkimaailmalla" jotakin myöhemmin saavutettavaa edistyneempien asanoiden myötä tulevaa tilaa, ei taviksella ole huolta. Hän tuskin kerta-/kahdesti viikossa Astanga-joogassa kävijänä pääsee niihin asanoihin asti milloinkaan, joissa guruja pitäisi alkaa valita, Ayurveda-oppien mukaan syödä ja "henkimaailman" kanssa seurustella.

Niin joogakurssit kuin joogasalitkin ilmeisesti ovat useimmiten yksityisten tahojen ylläpitämiä. Millaisia paineita siellä mahtaa olla tiiviimpään sitoutumiseen ja tiiviimpään harjoitteluun - vaikkapa tavoitteena kuusi kertaa viikossa?

Minä en tiedä mitä paineita kullakin on, mutta ehkä päästävät liiat paineet ulos joskus.

Kallista on. Ja kävijöitä on riittämiin asti. Hyvän businessidean ovat siis keksineet. Kaikki salit eivät edes tarjoa kuutta kertaa viikossa tuntejaan.

Eräs hyvin tuntemani henkilö on harjoittanut viitisen vuotta kuusi kertaa viikossa Astanga-joogaa. Ei häntä kukaan pakottanut. Itse halusi joogiksi. Hän on myös käynyt mantroja opiskelemassa erilliskursseilla ja osallistunut ruokavalio-opetukseen myös. Minulle ei ole kukaan tullut sanomaan, että pitäisi kuudesti käydä. Enkä kävisikään, kun on muutakin tekemistä.

[Mirri]

Suomen Joogaliitto markkinoi joogaa näin:

Mitä jooga on?

Jooga on ikivanha kokonaisvaltainen harjoitusmenetelmä, joka sopii kaikille omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja henkisestä kasvustaan kiinnostuneille. Jokainen joogan harjoittaja työskentelee itsensä kanssa omien edellytystensä mukaisesti, omista lähtökohdistaan

Joogaa voivat harjoittaa kaikenikäiset, lapsista nuoriin, keski-ikäisistä senioreihin, niin naiset kuin miehetkin.

Jooga
- lisää kehon liikkuvuutta ja elävyyttä sekä notkeutta
- kohentaa kokonaisterveyttä ja fyysistä kuntoa
- opettaa rentoutumista ja oikeaa hengitystä
- lisää keskittymiskykyä
- lisää elinvoimaisuutta
- tukee kehon ja mielen tasapainoa
- opastaa terveisiin elintapoihin
- johdattaa kohti syvempää itsetuntemusta
- johdattaa henkiseen kasvuun
- ohjaa kohti mielenrauhaa ja sisäistä hiljaisuutta sekä tietoista läsnäoloa

Itsetuntemuksen ja tietoisuuden syventyminen avaavat tietä tasapainoiseen arkipäivään, elämän arvojen selkiintymiseen ja toimiviin ihmissuhteisiin.

(lihavoinnit minun)

http://www.joogaliitto.fi/?id=42&menu=4

[Kuutar]

Onko palstalla muita joogan harrastajia tai joogaa joskus harrastaneita kuin Beth minun lisäkseni?

Olen muutaman kerran aikoinaan käynyt. (Laiskuuttani lopetin, kuten jotkut muutkin liikuntaharrastukseni.) Ei siinä missä kävin ainakaan ollut mitään uskonnollista sisältöä. Ohjaaja ei ollut mikään guru, eikä sellaiseksi itseään kutsunut. Ohjattuja tuntejakin oli vain rajallinen määrä, sinne sai salikortin, jonka ideana oli, että siellä saisi käydä itsenäisesti joogaamassa, samaan tapaan kuin käydään kuntosalilla.

[Kuutar]

Tässä on Anne Nuotion Astanga-joogasivustolta joogalajiin liittyviä mantroja suomeksi tulkittuina:

Mantratulkintaa hiljaisuusretriitillä 2006 (Jean Fransman):

Om Nöyränä rukoilen harjoitukseeni läsnäoloa, asanoihini rauhaa ja dynaamista vakautta. Virratkoon hengitykseni vapaasti ja pehmeästi kuin erämaan puro, jotta mieleni voisi vapautua samsaran puristuksesta ja vapaana nauttia kaikkeuden kirkkaasta täydellisyydestä. Om

Om Nöyränä kiitän tästä hetkestä ja kosketuksesta todellisuuden kanssa. Olkoon vastaanottamani rauha ja voima hyödyksi kaikille sitä tarvitseville, jotta rakkaus voisi virrata vapaammin kaikissa olennoissa ja jälleen elävöittää kaikki lehdettömät puut. Om

http://www.annenuotio.net/ashtangajooga/mantrat.php

Hilppa, ei oikein kuulosta uskottavalta antamasi kuva, jonka mukaan Astanga-jooga olisi pelkkää liikuntaa ja jumppaa. Tai sitten tämä Anne Nuotio omine opettajineen edustaa joogaopettajana jotakin ihan muuta...

Mitä sitten, vaikka joogaan liittyisikin hengellisyyttä? En tajua argumenttiasi.
Suomessa on uskonnonvapaus. Miksi joogan harjoittaminen olisi pahempaa kuin kristinuskon harjoittaminen?
Molemmissa ryhmissä on varmaan sekä äärimmäisyyksiin menijöitä että maltillisia, terveitä että mt-ongelmaisia. Jos mt-ongelmaisia pitäisi mielestäsi varoittaa uskonnollisista harjoituksista, siinä tapauksessa sen tulisi tarkoittaa kaikkia uskontoja ja kaikkea hengellisesti tulkittua toimintaa.
Asenteesi on minusta pikkuisen ras- tai ainakin ennakkoluuloinen.

[Mirri]

Mitä sitten, vaikka joogaan liittyisikin hengellisyyttä? En tajua argumenttiasi.
Suomessa on uskonnonvapaus.

Huomasin sinun argumentistasi, ettet tajua.

Tämähän on oikeastaan minun päässäni pyörivä kysymys: mitä sitten, vaikka joogaan liittyisikin hengellisyyttä? Miksi joillakin on niin kiihkeä tarve luoda kuvaa, ettei joogalla ole mitään tekemistä hengellisyyden kanssa?
Mt-ongelmaisten ihmisten kannalta on mielestäni tärkeää tietää joogaan liittyvästä hengellisyydestä. Niinpä mielestäni on väärin (eikä uskonnonvapauden mukaista ollenkaan!) markkinoida joogaa liikuntamuotona muiden joukossa tuomatta julki sen hengellistä puolta.

Uskonnonvapauteen tietysti kuuluu myös se, että ihmisellä on oikeus olla tietoinen esim. joogan hengellisestä ulottuvuudesta, kun sitä aletaan harrastaa. Kirkkoon menijä sentään tietää menevänsä hengelliseen tilaisuuteen, mutta tietääkö joogakurssille tai joogaryhmään menijä pääsevänsä/joutuvansa joogan myötä tekemisiin hengellisten asioiden kanssa?

Jos mt-ongelmaisia pitäisi mielestäsi varoittaa uskonnollisista harjoituksista, siinä tapauksessa sen tulisi tarkoittaa kaikkia uskontoja ja kaikkea hengellisesti tulkittua toimintaa.

Nimenomaan noin mielestäni pitäisi tehdä, ja tietääkseni minä toimin juuri noin. Elävässä elämässä varoitan vakavasti sairaita mt-ongelmaisia menemästä kirkkoonkin, jos tiedän siellä olevan 'sairastuttavan' papin saarnaamassa - puhumattakaan mistään kirkkojen ulkopuolella pidettävistä kristillisistä tilaisuuksista... Kyllä ihan oikeasti mt-ongelmaisia ihmisiä voi olla aihetta varoitella hengellisyydestä. Tai jos ei ihan varoitella, niin vähimmäisvaatimus mielestäni olisi, ettei hengellisyyteen tarvitse törmätä tietämättä sellaisen ulottuvuuden olemassaolosta. Se on esim. joogan kohdalla ongelmana; hengellistä puolta ei syystä tai toisesta haluta tuoda esille, vaan päinvastoin yritetään jopa uskotella, ettei sitä ole.

Kuten otsikosta näkyy, tässä ketjussa on aiheena jooga, ja otsikon aihe kiinnostaa minua, joten jatkan sen ruotimista.

[Mirri]

Ihminen voi todella sairastua ja takuuvarmasti niin tulee tapahtumaan, jos menee joogakoulukuntaan, jossa on Kassilan kaltainen huijari opettajana. Maailmassa voi todella tapahtua ikäviäkin asioita. Sellainen on maailma, niin se menee. Ei silti tarvitse demonisoida tavallisten ihmisten harrastamia tavanomaisia asioita.

Hilppa, jäin miettimään tuota, että sanoit tunnettua ja nimeltä mainittua joogaopettajaa (koulukuntineen?) huijariksi. Se on aikamoinen syytös, joka mielestäni kaipailee perusteluja.

Mikä antaumuksella joogaan perehtyneestä Kassilasta tekee joogaopettajana huijarin? Mielestäni tärkeä kysymys joogasta kiinnostuneille ihmisille, jotka miettivät niin joogaopettajia kuin joogasuuntauksiakin.
Mainitsit myös käsitteen joogakoulukunta (joka mielestäsi voi jopa takuuvarmasti sairastuttaa, jos ihminen on sattunut eksymään vääränlaiseen); mistä joogakoulukunnissa on kysymys?

[Psykopatologia]

http://jooga.meditaatio.fi/viewtopic.php?t=3962

http://rakkaudenapostoli.wordpress.com/ ... ostolista/

Taavi tulessa viewtopic.php?f=5&t=5292&p=60903&hilit=kassila#p60903

[Riidankylväjä]

Minua kummastuttaa semmoinen juttu, että ihmiset, jotka pitävät uskontoa ainoana hyväksyttävänä harhaisuuden muotona, ovat sitä mieltä, että tuo ei koske joogaa.

Selittäkää minulle miksi?

[Mirri]

Mirri puhuu joogan vaaroista täälläkin, ei jooga vauriottaa sen enemmään kun muut urheilu/kuntoilu harrastukset. Outo ja arvettuva tälläinen hyökkäys joogaan joka ketjussa. Vai mistä vaaroista mirri puhut nyt täällä kerta? Talvella ihmiset telovat jäsenia liukastumalla huomattavasti enemmään kun kuntoilessa.

Beth, katsoitko Voimala-ohjelman? Juontajien mukaan ohjelmassa oli oleellisena asiana viime aikoina esiin nousseet 'soraäänet', joiden mukaan jooga aiheuttaa vaurioita, ja pitkään joogaa antaumuksella harjoittaneet voivatkin olla kropaltaan aika kurjassa kunnossa.

Hyökkäyksenä pitämäsi asia tuli Voimala-ohjelman juontajilta; minä en ennen Voimalaa ole ikinä kuullutkaan moisesta. Joten nyt haukuit väärää puuta.
Jospa katsoisit kyseisen ohjelman, niin tietäisit mihin viittasin - viittasin ohjelman juontajien esille nostamaan asiaan.

Ti 13. 3 klo 21.55
Voimala 13.3. Jooga - tie tasapainoon vai vakaviin vammoihin? Mukana
kirjailija Maria Peura, joogaopettaja Sami Alanen, mediatutkija ja joogaopettaja Liina Puustinen ja uskontotieteilijä Matti Rautaniemi.
On sanottu, että Suomessa on ehkä maailman eniten joogeja väkilukuun
suhteutettuna. Suomen erityispiirre on se että juuri astangajooga on
lisännyt suosiotaan jatkuvasti 1990-luvulta lähtien. Joogasta on tullut
yleisesti hyväksytty itsestään huolta pitävän ihmisen harrastus. Jooga
antaa lupauksen paremmasta elämästä: mieli rauhoittuu, verenpaine
tasaantuu ja selkä notkistuu. Joogan alalajeja on yhä enemmän: hot
joogaa, iyengarjoogaa, hathajoogaa, bikramjoogaa, yinjoogaa ja rajajoogaa.
Samalla kun joogasta on tullut massojen lemmikkiliikuntaa, niin sen
filosofinen yhteys idän lähteeseen on liuennut yhä kauemmaksi. Kun joogan
pitäisi vapauttaa ihminen egon kahleista, niin lännen kaupallistunut
joogabisnes on kääntänytkin sen suorituskeskeiseksi yksilökamppailuksi.
Maailman joogapiirejä ravisutti alkuvuodesta The New York Timesin
artikkeli How Yoga Can Wreck Your Body. Siinä tuotiin esiin millaisia
vaaroja joogan perusasanat voivat aiheuttaa huonokuntoiselle liian
innokkaalle aloittelijalle. Myös ylös-alaiset asennot, kuten päällä
seisonnat voivat aiheuttaa vakavia vammoja myös harjaantuneille
joogaajalle. Artikkelissa kerrottiin myös guru-opettajista, jota pystyvät
opettamaan enää selälään maaten, koska vuosia kestänyt ankara treenaus on
vammauttanut heidät. Miksi juuri jooga puhuttelee tämän ajan ihmistä?
Millaisia kokemuksia kirjailija Maria Peuralla on intensiivisestä joogan
harrastamisesta? Miksi mediatutkija Liina Puustinen on halunnut kouluttautua
myös iyengarjooga-opettajaksi. Mitä tapahtui, kun Sami Alanen löysi
budolajien jälkeen joogan? Mitä Matti Rautaniemi sai selville, kun hän
teki uskontotieteen pro gradun astanga-harrastajien henkisistä ja
hengellisistä pyrkimyksistä?

(lihavointi minun)
http://ohjelmat.yle.fi/voimala/etusivu

Tästä pääsee katsomaan:
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1439487

[Mirri]

Beth, aivan; kyllä ihmiset loukkaantuvat ja vammautuvat vaikka missä.

Tietääkseni en ole painottanut enkä oikeastaan edes puhunut Voimala-ohjelmassa esiin nostetusta asiasta. Mutta siitä huolimatta kyseinen asia tuli ohjelmassa esille; sille minä en mahda mitään. Joten kai asian voi sentään mainita ilman, että se tulkitaan hyökkäykseksi.

[Mirri]

Voimalassa haastatellun uskontotieteilijän Matti Rautaniemen pro gradu Henkisyys, hyvinvointi, yksilöllisyys ja sosiaalisuus Helsingin Astanga joogakoulussa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1

[Hilppa]

Mirri puhuu joogan vaaroista täälläkin, ei jooga vauriottaa sen enemmään kun muut urheilu/kuntoilu harrastukset. Outo ja arvettuva tälläinen hyökkäys joogaan joka ketjussa. Vai mistä vaaroista mirri puhut nyt täällä kerta? Talvella ihmiset telovat jäsenia liukastumalla huomattavasti enemmään kun kuntoilessa.

Beth, katsoitko Voimala-ohjelman? Juontajien mukaan ohjelmassa oli oleellisena asiana viime aikoina esiin nousseet 'soraäänet', joiden mukaan jooga aiheuttaa vaurioita, ja pitkään joogaa antaumuksella harjoittaneet voivatkin olla kropaltaan aika kurjassa kunnossa.

Hyökkäyksenä pitämäsi asia tuli Voimala-ohjelman juontajilta; minä en ennen Voimalaa ole ikinä kuullutkaan moisesta. Joten nyt haukuit väärää puuta.
Jospa katsoisit kyseisen ohjelman, niin tietäisit mihin viittasin - viittasin ohjelman juontajien esille nostamaan asiaan.

Ti 13. 3 klo 21.55
Voimala 13.3. Jooga - tie tasapainoon vai vakaviin vammoihin? Mukana
kirjailija Maria Peura, joogaopettaja Sami Alanen, mediatutkija ja joogaopettaja Liina Puustinen ja uskontotieteilijä Matti Rautaniemi.
On sanottu, että Suomessa on ehkä maailman eniten joogeja väkilukuun
suhteutettuna. Suomen erityispiirre on se että juuri astangajooga on
lisännyt suosiotaan jatkuvasti 1990-luvulta lähtien. Joogasta on tullut
yleisesti hyväksytty itsestään huolta pitävän ihmisen harrastus. Jooga
antaa lupauksen paremmasta elämästä: mieli rauhoittuu, verenpaine
tasaantuu ja selkä notkistuu. Joogan alalajeja on yhä enemmän: hot
joogaa, iyengarjoogaa, hathajoogaa, bikramjoogaa, yinjoogaa ja rajajoogaa.
Samalla kun joogasta on tullut massojen lemmikkiliikuntaa, niin sen
filosofinen yhteys idän lähteeseen on liuennut yhä kauemmaksi. Kun joogan
pitäisi vapauttaa ihminen egon kahleista, niin lännen kaupallistunut
joogabisnes on kääntänytkin sen suorituskeskeiseksi yksilökamppailuksi.
Maailman joogapiirejä ravisutti alkuvuodesta The New York Timesin
artikkeli How Yoga Can Wreck Your Body. Siinä tuotiin esiin millaisia
vaaroja joogan perusasanat voivat aiheuttaa huonokuntoiselle liian
innokkaalle aloittelijalle. Myös ylös-alaiset asennot, kuten päällä
seisonnat voivat aiheuttaa vakavia vammoja myös harjaantuneille
joogaajalle. Artikkelissa kerrottiin myös guru-opettajista, jota pystyvät
opettamaan enää selälään maaten, koska vuosia kestänyt ankara treenaus on
vammauttanut heidät. Miksi juuri jooga puhuttelee tämän ajan ihmistä?
Millaisia kokemuksia kirjailija Maria Peuralla on intensiivisestä joogan
harrastamisesta? Miksi mediatutkija Liina Puustinen on halunnut kouluttautua
myös iyengarjooga-opettajaksi. Mitä tapahtui, kun Sami Alanen löysi
budolajien jälkeen joogan? Mitä Matti Rautaniemi sai selville, kun hän
teki uskontotieteen pro gradun astanga-harrastajien henkisistä ja
hengellisistä pyrkimyksistä?

(lihavointi minun)
http://ohjelmat.yle.fi/voimala/etusivu

Tästä pääsee katsomaan:
http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1439487

Voi Mirri. Katsoin ohjelman jo aiemmin, eikä siis enää ole niin aktiivisessa muistissa, joten katsottava uudelleen ehkä.

Sen sijaan nuo lihavoidut kohdat, mitkä otit esille ovat aivan selvä asia, eivät mitään uutta ja ihmeellistä. Sinä otit tähän ketjuun myös esimerkin (HS elämä ja terveys), josta minä ensin sivumennen mainitsin. Tuo oli sikäli havainnollinen esimerkki, että ihmisen on mahdollista taipua ääriasentoihin aivan melkein vaikka minkälaisiin. Mutta se ei ole mahdollista meille kaikille hyvin monestakin syystä. Tuo esimerkki on siis harvinainen (vain yksi henkilö Suomesta!). Ei meistä tavallisista joogaajista kukaan kykene tuollaisiin suorituksiin eikä tule koskaan kykenemäänkään. Aivan samoin huippu-urheilijat ja kilpaurheilijat ovat aivan eri asia kuin kuntourheilijat, jotka taas ovat eri kuin kuntoilijat. Näitä ryhmiä ei pidä koskaan sekoittaa puheessa keskenään. On päivänselvä asia, että noin äärimmilleen viety harjoittelu, joka tuottaa tuollaiset taidot voi tuottaa kehoon myös monenlaisia vaurioita ja vammoja. Kaikilla urheiluohjaajan tai -taustan omaavilla ihmisillä on myös urheiluvammoja vähintään pieniä kulumia, joita on tosin myös kaikilla tavallisillakin urheilua koskaan harrastamattomilla ihmisilläkin iän myötä.

Totta kai joogalla voi rikkoa itsensä. Suurin vaara piilee siinä, kun aloittelija alkaa kokeilla asanoita itsekseen. Vaarana ovat esimerkiksi aivan tavalliset ohjatut jumpat, joissa tehdään jooganomaisia liikkeitä epäpätevän henkilön ohjauksessa. Joogaliikkeitä ei koskaan pidä väkisin tehdä tai esimerkiksi repiä itseään lootusasentoon polvet "rutisten". Valitettavasti sellaisi hölmöjä on (jopa sellaisia, jotka ovat joogassakin joskus käyneet), jotka niin ovat tehneet ja polvensa rikkoneet.

Kulumien syntyyn vaikuttaa toistettujen liikkeiden lukumäärä, niiden "puhtaus" (eli että ei tehdä väärin) ja harjoittajan henkilökohtaiset ominaisuudet (perimä). Joillekin kulumia muodostuu helpommin, mikä voi johtua vaikkapa alunperin opitusta väärästä istuma- tai kävelyasennosta.

[Mirri]

Toisessa ketjussa todettiin istumisen olevan epäterveellistä. Tuli mieleeni, että lieneekö päällään seisominen yhtään sen terveellisempää - ainakin se on istuma-asentoa epäluonnollisempi asento. Voimalassa kyseinen jooga-asento oli yhtenä esimerkkinä vammoja aiheuttavista liikkeistä, mutta juuri sitä joogaajat kehuivat parhaaksi harjoitukseksi.

Hilppa, kertoisitko millä perusteella Taavi Kassila on mielestäsi huijari.

[Hilppa]

Miksi joillakin on niin kiihkeä tarve luoda kuvaa, ettei joogalla ole mitään tekemistä hengellisyyden kanssa?
Mt-ongelmaisten ihmisten kannalta on mielestäni tärkeää tietää joogaan liittyvästä hengellisyydestä. Niinpä mielestäni on väärin (eikä uskonnonvapauden mukaista ollenkaan!) markkinoida joogaa liikuntamuotona muiden joukossa tuomatta julki sen hengellistä puolta.

En tiedä miksi joillakin olisi tarve johonkin. Itseäni lähinnä tuossa henkisyyden korostamisessa ja kaivamisessa sekä mystifioimisessa vaivaa se, että ei ole oikein mahdollista määritellä, mitä se joogan henkisyys oikein on. Koska se on jokaiselle joogan harjoittajalle henkilökohtainen asia ja eri asia. Voi olla, että joogan harjoittajissa on joogaan uskonnonomaisesti suhtautuvia ihmisiä tai äärimmilleen harrastuksensa vieviä, en tiedä, koska en ole sellaisia tavannut. Itse en pidä joogaa uskontona ja minulle jooga ei merkitse uskontoa. Minulle henkisyys joogassa merkitsee keskittymistä hengitykseen ja keskittymistä liikesarjan harjoittamiseen sekä harjoitteen lopuksia lyhyttä rentoutusharjoitusta.

On myös urheiluun uskonnonomaisesti suhtautuvia kiihkoilijoita, esimerkiksi isiä, joille oman pojan menestyminen kilpaurheilijan uralla on elämän tärkein asia. Itse tunnen yhden sellaisen perheen hyvin läheltä, koska läheisiä sukulaisia itselleni ovat. Mikäli yhteen asiaan panostetaan kaikki voimavarat ja aika, se on sitten sitä yhtä asiaa koko elämä. Mutta huipputasolla ei voi pärjätä, jos ei kaikkeaan siihen panosta.