Breivikin mielentilatutkimus

[Psykopatologia]

Englanti ja ruotsi toimivat paremmin. Myös alkuperäisen saa samalla ruutuun.
__________

Mutta täällähän viewtopic.php?f=10&t=5066
kaikki on niin selvästi (päivitettynä), että erkkikin ymmärtää.

[Riidankylväjä]

Tunteeko historia minkä verran vastaavia tapauksia? Onko kouluammuskelijat rinnastettavissa Breivikiin vai onko diagnoosi erilainen?

[Psykopatologia]

En pysty lonkalta vastaamaan.

[Psykopatologia]

28 page summary (Norjan TV2)

http://blog.fredrikwalloe.com/

Breivik's delusions: breeding camps, dictatorial rule by DNA, and WW3

A 28-page summary from the report on Breivik's mental state was leaked to Norwegian broadcaster TV2 some days ago.
I live-tweeted the highlights, but here's a short report for those who missed it.
(- -)
_____________________

The majority of the information comes from the leaked report, which is available in Norwegian only at this time.

Kirjaudu sisään ja printtaa (28 sivua).

[Riidankylväjä]

Korkein totuus

Vuonna 1995 viranomaiset pidättivät Tokion metroon tehdyn kaasuiskun jälkeen Shōkō Asaharan ja muita Korkeimman totuuden johtohenkilöitä. Nämä asetettiin syytteeseen iskun suunnittelusta. Kaasuhyökkäyksessä kuoli 12 matkustajaa ja tuhannet saivat vammoja. Oikeudenkäynnissä Asahara todettiin syylliseksi ja tuomittiin kuolemaan. Tuomio on tällä hetkellä valituskäsittelyssä Japanin korkeimmassa oikeudessa. Myös osalle muista Korkeimman totuuden johtohenkilöistä (kuten Masami Tsuchiyalle) langetettiin kuolemantuomio.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkein_totuus

Korkeimmassa totuudessa mukana taisi olla koko yhteisö. Mahdettiinko Asaharalle edes tehdä mielentilatutkimusta?

[Psykopatologia]

http://www.dn.se/debatt/breivik-ar-till ... t-straffas

TERRORDÅDEN I OSLO OCH PÅ UTØYA
”Breivik är tillräckligt frisk för att straffas”
Publicerad i dag 00:50 [tiistai 7.12.2011]

(- -)
Under de 36 timmarnas intervjuer framkommer inget som tyder på att Breivik lider eller har lidit av sådan psykos.
Däremot tolkar undersökarna tidigt i processen hans grandiosa självuppfattning som psykotisk. Inte heller visar Breivik
tecken på hallucinationer eller på mental desorganisation. Tvärtom har han under flera år varit skärpt och målmedveten
i sin systematiska inriktning att genom terrorhandlingar skapa förtvivlan, rädsla och kaos. Den förmågan är i sig tillräcklig
för att underkänna schizofrenidiagnosen.

I stället pekar hans symtombild mot en malign narcissistisk eller blandad personlighetsstörning – hans megalomana
föreställningar hänger tätt samman med hans genomtänkta åsikter. Terrorhandlingarna är i full konsekvens med dessa.
Detta diskuterar utredarna över huvud taget inte.
(- -)
Johan Cullberg, gästprofessor i psykiatri vid Ersta-Sköndals högskola

[Psykopatologia]

http://www.dn.se/debatt/breivik-ar-tillrackligt-frisk-for-att-straffas

TERRORDÅDEN I OSLO OCH PÅ UTØYA
”Breivik är tillräckligt frisk för att straffas”
Publicerad i dag 00:50 [tiistai 7.12.2011]

(- -)
Under de 36 timmarnas intervjuer framkommer inget som tyder på att Breivik lider eller har lidit av sådan psykos.
Däremot tolkar undersökarna tidigt i processen hans grandiosa självuppfattning som psykotisk. Inte heller visar Breivik
tecken på hallucinationer eller på mental desorganisation. Tvärtom har han under flera år varit skärpt och målmedveten
i sin systematiska inriktning att genom terrorhandlingar skapa förtvivlan, rädsla och kaos. Den förmågan är i sig tillräcklig
för att underkänna schizofrenidiagnosen.

I stället pekar hans symtombild mot en malign narcissistisk eller blandad personlighetsstörning – hans megalomana
föreställningar hänger tätt samman med hans genomtänkta åsikter. Terrorhandlingarna är i full konsekvens med dessa.
Detta diskuterar utredarna över huvud taget inte.
(- -)
Johan Cullberg, gästprofessor i psykiatri vid Ersta-Sköndals högskola

Minäkään en ole pitänyt Breivikiä skitsofreenisenä.

Cullberg ei ota kantaa paranoidiseen psykoosiin.

[Psykopatologia]

http://www.dn.se/debatt/breivik-ar-tillrackligt-frisk-for-att-straffas

TERRORDÅDEN I OSLO OCH PÅ UTØYA
”Breivik är tillräckligt frisk för att straffas”
Publicerad i dag 00:50 [tiistai 7.12.2011]

(- -)
Under de 36 timmarnas intervjuer framkommer inget som tyder på att Breivik lider eller har lidit av sådan psykos.
Däremot tolkar undersökarna tidigt i processen hans grandiosa självuppfattning som psykotisk. Inte heller visar Breivik
tecken på hallucinationer eller på mental desorganisation. Tvärtom har han under flera år varit skärpt och målmedveten
i sin systematiska inriktning att genom terrorhandlingar skapa förtvivlan, rädsla och kaos. Den förmågan är i sig tillräcklig
för att underkänna schizofrenidiagnosen.

I stället pekar hans symtombild mot en malign narcissistisk eller blandad personlighetsstörning – hans megalomana
föreställningar hänger tätt samman med hans genomtänkta åsikter. Terrorhandlingarna är i full konsekvens med dessa.
Detta diskuterar utredarna över huvud taget inte.
(- -)
Johan Cullberg, gästprofessor i psykiatri vid Ersta-Sköndals högskola

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/brei ... 58672.html

"Breivik on tarpeeksi terve tuomittavaksi"

Ruotsalaisprofessori lyttää Norjan joukkomurhaajan mielentilatutkimuksen.
Joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin vapauttaminen oikeudellisesta vastuusta
ja rangaistuksesta mielentilatutkimuksen perusteella olisi väärin.

Näin lataa ruotsalainen psykiatrian professori Johan Cullberg Dagens Nyheterissä julkaistussa kirjoituksessa.

Cullberg on tutustunut norjalaispsykiatrien arvioon Breivikistä. Norjalaiset totesivat Breivikin syyntakeettomaksi,
koska hän kärsii paranoidisesta skitsofreniasta.

Breivik saatetaan tämän vuoksi tuomita vankilan sijasta pakkohoitoon.

Ruotsalaisprofessorin mielestä Breivikin suunnitelmallisuus puhuu kuitenkin diagnoosia vastaan.

- Hän oli useiden vuosien ajan terävä, määrätietoinen ja systemaattinen pyrkimyksessään luoda epätoivoa,
pelkoa ja kaaosta terroriteon avulla, Cullberg kirjoittaa.

Johdonmukaisuus puhuu hänen mielestään jo yksistään skitsofrenia-diagnoosia vastaan. Cullbergin mukaan
norjalaisarvio joukkomurhaajasta onkin yksipuolinen ja jopa epäammattimainen.

Norjalaispsykiatrien raportti yllätti monet asiantuntijat viime viikolla, sillä Breivikin todettiin myös olleen
psykoosissa terroritekojen aikana.

[Psykopatologia]

Paranoidinen psykoosi, ei skitsofrenia?

Cullberg on sikäli oikeassa, että näyttö Brevikin mahdollisista hallusinaatioista yms. epävarma,
ja harhaluuloisuuskin on ollut kenties enemmän ei-bisarria (kuin bisarria).
Myös narsistinen yms. persoonallisuushäiriö on ilmeinen, mutta vain lisä-diagnoosina.

Psykopatia-diagnoosi (antisosiaalinen persoonallisuus) on täysin väärä. Psykopaattisen tekoja luonnehtii
lyhytjänteinen ja itsekäs sekä ahneenomainen saaminen. Breivik sen sijaan katsoi uhrautuvansa rakkaudesta,
jolloin mahdollinen palkinto tulisi vasta vuosien päästä, kun hän olisu yhdistyneen Euroopan hallitsija.

[Psykopatologia]

http://en.wikipedia.org/wiki/Johan_Cullberg (s. 1934)

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ruotsalaisarv ... 5550878685

Ruotsalaisarvio: Breivik riittävän terve tuomiolle
7.12.2011 13:06 | 19 |

Norjalainen Anders Behring Breivik ei sairasta paranoidista skitsofreniaa ja hänet voitaisiin tuomita oikeudessa,
tunnettu ruotsalainen psykiatri Johan Cullberg [s. 1934] katsoo.

"Olen lukenut tutkimusraportin ja seurannut lehdistötilaisuutta Norjan televisiossa. Koska olen useiden vuosikymmenten
ajan työskennellyt sekä kliinisesti että tutkijana psykoosiongelmien parissa, tunnen tarvetta puhua psykiatrien päätöksestä",
Cullberg pohjustaa Dagens Nyheter -verkkolehden kirjoituksessaan keskiviikkona.

Breivik on äärioikeistolainen fanaatikko, joka suunnitteli ja toteutti kaksi joukkomurhaa 22. heinäkuuta. Oslossa hänen
asettamansa pommi tappoi kahdeksan ihmistä. Sen jälkeen hän ampui 69 Utøyan saarella Oslon lähellä.

Norjan johtavat psykiatrit julkistivat Breivikin mielentilatutkimuksen marraskuun lopulla. Raportin mukaan Breivik on
syyntakeeton eikä häntä siis voi tuomita oikeudessa rikoksistaan.

Cullbergin mielestä 36 tunnin haastatteluihin perustuva raportti tai sen suurin osa ei tue norjalaisten psykiatrien diagnoosia
vainoharhaisesta skitsofreniasta.

Cullbergin mukaan norjalaisdiagnoosia tuki vain Breivikin väite siitä, että hän on uuden järjestyksen johtaja Norjassa.
Breivikin "manifesti" ei kuitenkaan ole epäjohdonmukainen tai sekava, kuten skitsofreniaa sairastavan tekstit olisivat.

"Pikemminkin hän on useiden vuosien ajan terävästi ja määrätietoisesti suuntautunut aiheuttamaan terroriteoilla epätoivoa,
pelkoa ja kaaosta. Jo se riittää kumoamaan skitsofreniadiagnoosin", Cullberg katsoo.

Cullberg tarjoaa vaihtoehdoksi tulkintaa, jonka mukaan Breivik potee pahanlaatuista narsistista persoonallisuushäiriötä.
Hän varoittaa sairauskäsitteen laajentamisesta kattamaan myös psyykkisesti terveen ihmisen pahat teot.

Cullberg on Ruotsin tunnetuimpia ruotsalaisia psykiatreja, jonka yhtä oppikirjaa on käännökset mukaan lukien painettu
400 000 kappaletta.

Norjassa suurkäräjät aikoi korottaa korvaussummaa, joka maksetaan Breivikin terroriteoista selvinneille ja heidän omaisilleen.

Korvauksen hakijoita on VG-lehden mukaan 2 000 – 4 000.

Korvaussumma korotetaan 3,1 miljoonasta Norjan kruunusta 4,7 miljoonaan eli 3,6 miljoonaan euroon.

[Psykopatologia]

Retspsykiatrisk erklæring Breivik, Anders Behring f. 120279 (243 s.)
Oslo 29.11.2011

7. SAMMENDRAG (s. 215 - 243)
(- -) S. 231 - 232 kokoomassa Torgeir Husby, Avdelingsoverlege / Spesialist i psykiatri, ja Synne Sørheim, Spesialist i psykiatri,
esittävät diagnoosit:

F20.0 Paranoidinen skitsofrenia ja
F55 Riippuvuutta aiheuttamattomien aineiden väärinkäyttö
(steroidit, kofeiini, efedriini ja asetosalisyylihappo).

Norjan TV2:n julkaisema Breivikin mielentilatutkimuslausunnon 28-sivuinen Sammendrag (s. 214 - 243)
http://blog.fredrikwalloe.com/ (- -) the leaked report (- -) kirjaudu sisään!

Cullberg http://www.dn.se/debatt/breivik-ar-till ... t-straffas

Hesarin keskustelut http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Ul ... ry_6316697

[Riidankylväjä]

Tämä kallon kutistajien välinen keskustelu vastaa hyvin sitä telkkarista tullutta ohjelmaa, jossa kallon kutistajat yrittivät selvittää kenellä on mt-ongelma ja kuka on terve annetusta joukosta. Arviot menivät täysin poskelleen.

Diagnoosiin näyttää vaikuttavan diagnoosin tekijä enemmän kuin diagnosoitava.

[Psykopatologia]

http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10032336

Eikö Lippestad ole hoksannut, että komission puheenjohtaja Rygnestad jo tuoreeltaan (31.7.; AP) puhui sivu suunsa?!

[Psykopatologia]

http://www.dn.se/debatt/cullberg-har-fe ... h-kliniskt

[Psykopatologia]

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020044 (kiitokset Urpolle)

3.4. Säännösten sisältö

2 momentti. Edellä jo käsitellyn ehdotetun 4 §:n 1 momentin mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä olisi, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta ja syyntakeinen. Ehdotettu 2 momentti koskisi syyntakeettomuutta. Sen mukaan tekijä olisi syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

Syyntakeettomuus arvioidaan kahden peruskriteerin valossa: Yhtäältä lähtökohtana ovat tietyt lääketieteelliset (psykiatriset) faktat kuten mielisairaus tai syvä vajaamielisyys. Toiseksi arvioitavana on, kuinka tällaiset seikat ovat vaikuttaneet tekijän havaintoihin, motivaatioon ja toimimiskykyyn. Syyntakeeton olisi tämän mukaan henkilö, joka 1) mielisairauden tai 2) syvän vajaamielisyyden taikka 3) vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ei ole (a) ymmärtänyt teon tosiasiallista luonnetta, tai joka (b) ei ole ollut selvillä teon oikeudenvastaisuudesta, taikka jonka (c) kyky säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

Lääketieteelliset (psykiatriset) kriteerit ovat mielisairaus, syvä vajaamielisyys ja vakava mielenterveyden tai tajunnan häiriö. Rikoslakiin ei ehdoteta otettavaksi viittausta mihinkään tiettyyn psykiatriseen diagnoosiin. Mielentilaa koskevat termit ovat siis yleiskielisiä. Etuna tällöin on muun muassa, etteivät psykiatriset koulukuntaerot vaikuta tuomioistuintyöskentelyyn. Toisaalta näin meneteltäessä ei myöskään ole tietoisesti pyritty irtautumaan samojen termien lääkintäjuridisesta merkityksestä.

Mielisairaus tarkoittaa tässä ― kuten myös mielenterveyslaissa ― tyypillisesti psykoottisluonteisia tiloja.

Syvää vajaamielisyyttä vastaava psykiatrinen käsite olisi usein kehitysvammaisuus. Tätä termiä vaivaa toisaalta leimaavuus. Sitä paitsi kehitysvammaisuus voi viitata myös fyysisiin ominaisuuksiin, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä vastuuongelmien kanssa. Nykyisin syyntakeettomiksi katsotaan muun ohella älyllisistä syistä ymmärrystä vailla olevat eli vajaamieliset. Käytännössä rajana on ollut, että älykkyydeltään 9-vuotiaan tason alapuolelle jäävät rikoksentekijät on katsottu ymmärrystä vailla oleviksi. Tähän ryhmään kuuluvat vaikeasti kehitysvammaiset (joiden älykkyysosamäärä vaihtelee välillä 20―40), keskivaikeasti kehitysvammaiset (älykkyysosamäärä välillä 35―55) sekä osa lievästi kehitysvammaisista (älykkyysosamäärä välillä 50―70). Selkeätä rajaa sen suhteen, missä vaiheessa ylittyy raja syyntakeettomien ja alentuneesti syyntakeisten sekä vastaavasti alentuneesti syyntakeisten ja syyntakeisten välillä, ei voida esittää. Älyllinen kehitysvammaisuus esiintyy varsin harvoin päädiagnoosina. Sivudiagnoosin painoarvoa taas on erittäin hankala arvioida. Ratkaisevaa lopultakin on, ei pelkästään todettu kehitysvammaisuus, vaan se, missä määrin havaittu häiriö on vaikeuttanut tekijän kykyä ymmärtää tekonsa merkitys ja säädellä käyttäytymistään.

Vakava mielenterveyden häiriö viittaa ennen kaikkea vaikeisiin rajatiloihin sekä sekavuustiloihin, tajunnan häiriö taas erilaisiin myrkytystiloihin, ikäheikkouteen, dementian tuomiin ymmärryskyvyn alenemistiloihin sekä orgaanisiin aivovammoihin. Kriteerin sisällyttäminen lakiin merkitsee jonkinasteista syyntakeettomuuden alan laajennusta, mitä voi kuitenkin kansainvälisten käytäntöjen nojalla pitää perusteltuna.

Muutoksena nykyiseen lakiin on, ettei syyntakeettomuuden perusteissa erikseen enää mainittaisi nykyisen lain tuntemaa satunnaista mielenhäiriötä. Tällaisina perusteina oikeuskirjallisuudessa on nimetty tietoisuuteen tai tahtomiskykyyn vaikuttanut kuumetauti, myrkytys, aivotärähdys ja tunnottomuuteen asti menevä päihtymys. Säännöstä on sovellettu kymmenkunta kertaa vuodessa. Tarpeen ilmaantuessa esitetty sanamuoto on ulotettavissa myös satunnaisiin mielenhäiriöihin. Tämäntyyppiset tilanteet ovat myös katettavissa erehdyssäännöksin.

Sillä, kuinka nykyisen tautiluokituksen tuntemat sairaudet sijoittuvat lain kriteereiden alle, ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Olennaista on, missä määrin sairaus on vaikuttanut tekijän kykyyn havainnoida, ymmärtää ja arvioida tosiasioita ja teon moraalista sekä oikeudellista merkitystä. On kysyttävä, miten sairaus on vaikuttanut hänen kykyynsä kontrolloida käyttäytymistään.

Sairauden vaikutuksen volitiivis-kognitiivisten ja normatiivisten kriteerien tulee ilmetä siten, että tekijä ei ole ymmärtänyt teon tosiasiallista luonnetta, tai ei ole ollut selvillä teon oikeudenvastaisuudesta, taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt. Mielentilalausunnossa on siis kyettävä selvittämään, mikä on todetun psyykkisen tilan vaikutus tekijään kykyyn erottaa oikea ja väärä toisistaan, kykyyn tehdä kohtuullisen tarkkoja havaintoja ympäröivästä todellisuudesta ja hänen mahdollisuuksiinsa hallita omaa toimintaansa.

Oikeudenvastaisuus tekijän ymmärryksen kohteena viittaa ennen kaikkea teon kiellettävyyteen ("näin ei saa tehdä"). Milloin kyky arvioida tosiasioita on alentunut, ollaan lähellä tunnusmerkistöerehdystä. Erehdyksestä tilanteen erottaa ennen kaikkea se, että virhearviointi johtuu syyntakeettomuustapauksessa tekijän sisäisistä ja useimmissa tapauksissa varsin pysyvistä henkisistä ominaisuuksista, ei niinkään tilanteeseen liittyvistä ulkoisista ja tilapäisistä seikoista.

Syyntakeettomuuden itsenäinen merkitys suhteessa syyksiluettavuuteen tulee esille annen kaikkea tilanteissa, joissa tekijä on kyllä ymmärtänyt tekonsa oikeudellisen ja tosiasiallisen luonteen, mutta ei sairautensa vuoksi ole kyennyt kontrolloimaan käyttäytymistään. Vastuu ei toisaalta edellytä, että henkilö pystyy kaikissa suhteissa määräämään tekemisistään. Toimintavapauttamme on yleensä jossain suhteessa kavennettu. Toisaalta lienee myös selvää, ettei vastuuvapaus edellytä, että tekijä on menettänyt kaiken kontrollin toimistaan. Vastuusta vapautumiseen vaaditaan ja siihen riittää, että kyky säädellä käyttäytymistä on "olennaisesti" tai "ratkaisevasti" heikentynyt. Vaadittavasta kynnyksestä päättäminen on kriminaalipoliittisin perustein ratkeava arvostuskysymys.

Syyntakeisuusarvio tapahtuu tekohetken tilanteen mukaan. Ratkaisu on syyllisyysperiaatteen kannalta ainoa kysymykseen tuleva. Rikos ei muutu tekona sen moitittavammaksi, vaikka tekohetkellä vallinnut syyntakeettomuuden tila olisikin tuomitsemishetkeen mennessä poistunut. Toisaalta, vaikka teon jälkeen ilmenneet ongelmat ja häiriöt eivät tee tekoa sinänsä vähemmän moitittavaksi, ne saattavat kuitenkin tehdä rangaistuksen täytäntöönpanon mahdottomaksi. Sekä voimassa olevan että ehdotetun lain mukaan tuomioistuimella onkin myös mahdollisuus jättää rangaistus tuomitsematta, milloin rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon muun muassa tekijän henkilökohtaiset olosuhteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimet. Säännös antaa mahdollisuudet tuomitsematta jättämiseen tilanteissa, joissa syyntakeettomuuden normaalisti perustava tila esiintyy vasta teon jälkeen.

Esityksen mukaan syyntakeettomaksi todetun hoitoon määräämisestä päättäisivät edelleenkin lääkintäviranomaiset ja viime kädessä Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Hoidon jatkamista koskeva päätös on alistettava hallinto-oikeudelle, kun taas lopettamisesta voi päättää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Vaikka järjestelmä, jossa yleiset tuomioistuimet on suljettu pois päätöksenteosta, on kansainvälisesti harvinainen, ei sen toiminnassa ole havaittu olennaisia puutteita. Ongelmat ovat lähinnä mielikuvien tasolla. Joka tapauksessa tuomioistuinten osallistuminen esimerkiksi hoidon pituudesta päättämiseen vaatisi muutoksia hoitoperusteisiin sekä nykyisen mielenterveyslain tarkistamista. Näiden muutosten valmistelun ei ole katsottu kuuluvan rikoslain kokonaisuudistukseen. Näillä perusteilla ehdotuksessa on päätetty säilyttää nykyinen järjestelmä sellaisenaan.

3 momentti. Ehdotettu 3 momentti koskisi alentuneesti syyntakeisia. Jollei tekijä ole syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, häntä olisi pidettävä alentuneesti syyntakeisena. Tällöin olisi alentunut syyntakeisuus otettava huomioon rangaistusasteikkoa lieventävänä siten kuin ehdotetussa 6 luvun 8 §:ssä säädettäisiin.

Vaatimukset hylätä alentuneen syyntakeisuuden kategoria perustuvat joko väärinkäsityksiin taikka alentuneen syyntakeisuuden ymmärtämiseen erheellisesti yksinomaan diagnostisena kategoriana. Alentuneen syyntakeisuuden säilyminen on syyllisyysperiaatteelle rakentuvassa rikosoikeudessa itsestäänselvyys. Alentunut syyntakeisuus lieventää syyllisyysmoitetta. Siltä osin kuin rangaistuksen tehtävänä on syyllisyyden asteeseen sidotun paheksunnan osoittaminen, myös alentuneesti syyntakeiselle tuomittavan rangaistuksen tulee olla lievempi. Sillä, nimetäänkö tämä lievemmän syyllisyysmoitteen ansaitseva kategoria laissa erikseen ja varataanko sille oma pykälä, kuten esimerkiksi Suomessa ja Saksassa, vai otetaanko syyntakeisuuden aleneminen huomioon yleisissä mittaamisperusteissa kuten muissa pohjoismaissa, ei lopputuloksen kannalta ole ratkaisevaa merkitystä. Ehdotettu ratkaisu perustuu ennen kaikkea lakiteknisiin syihin.

Vastuun lieventämisen juuret ovat oikeudenmukaisuuskäsityksissämme sekä rikosoikeudellisessa syyllisyysperiaatteessa. Moraaliseen moitteeseen pohjaavassa syyntakeisuusarvioinnissa alentunut syyntakeisuus muodostaa luonnollisen ja tarpeellisen väliportaan vastuuvapauden ja täyden vastuun välillä. Näistä syistä laissa edelleen säilytettäisiin alentuneesti syyntakeisten luokka. Toisaalta tarvittavan liikkumavaran takaamiseksi rangaistusten mittaamisessa nykyisen lain mukaisesta mekaanisesta lievennyksestä ehdotetaan luovuttavaksi. Olosuhteen tarkemmasta merkityksestä rangaistuksen määrään ja laatuun säädettäisiin erikseen rangaistuksen määräämistä koskevien säännösten yhteydessä. Vastuun edellytyksiä koskevassa luvussa tuodaan esille vain se, että laki edelleenkin tunnustaa asteikollisuuden puheena olevassa suhteessa.

Kun syyntakeettomuuteen vaaditaan, että kyky kontrolloida käyttäytymistä on ratkaisevasti heikentynyt, niin alentuneeseen syyntakeisuuteen riittää luonnollisesti tätä vähäisempi kontrolloitavuuden aleneminen. Ehdotetussa lakitekstissä tämä on ilmaistu puhumalla kontrollointikyvyn merkittävästä alenemisesta. Sama vähennys ilmenee myös muissa termeissä: kun syyntakeettomuuden yhteydessä puhutaan syvästä vajaamielisyydestä ja vaikea-asteisesta mielenterveyden tai tajunnan häiriöstä, alentunutta syyntakeisuutta koskevassa momentissa puhutaan yleisesti vajaamielisyydestä ja mielenterveyden tai tajunnan häiriöstä.

[Psykopatologia]

http://www.vg.no/nyheter/innenriks/oslo ... d=10016754

[Psykopatologia]

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 13579.html (4.->5. 12. 2011)

http://www.aftenposten.no/nyheter/Dette ... 13589.html (5.12.2011)