Kirjoittaja Biancaliina » 13.07.2011 12:00
"Olen päättänyt kadota vapaaehtoisesti. Olen ilmoittanut ahdinkoni usealle taholle ja miettinyt vapaaehtoista katoamista yli puoli vuotta.
En enää keksi muuta ratkaisua paheneviin pakko-oireisiin, enkä pääse sadistista eroon. Tiedän, etten kuole lääkkeillä, mutten halua tulla tapetuksi.
Koska tiedän mitä epätietoisuus on; olen päättänyt jo kauan sitten, että ilmoitan aikeistani jollain tavalla.
Ihmisille jää aluksi epäselväksi onko kyse itsemurhasta vai katoamisesta. Vaikka ilmoitan. Tai jostain muusta. Mutta joku lanka on oltava.
T. Sadistin kourassa ja vallassa elävä; mitään hyvää ansaitse. Kärsimys ei lopu."
"Elät toisen kärsimyksestä ja reaktioista. En voi lopettaa niitä, joten pakenen sinua.
Sinä et tiedä minusta mitään, etkä tiedä miksi "joku eristäytyy". En ala vajoamaan yhtä pohjalle."
"Vihaan sinua koko sydämestäni. Silti toivon sinulle hyvää. Mutta minua et nähtävästi rauhaan jätä; et vaikka kuolisin, vaikka mitä tekisin.
Jos voin hyvin; löydät aina keinon, millä saat minut voimaan todella huonosti. Olet kusettava ja minä viimeisen kerran rukoilen, että jätät minut ikuisiksi ajoiksi rauhaan."
"Sinä valehtelet, kiellät. En jaksa teitä sadisteja. En ole *itun masokisti. Mutten tee teille yhtään mitään, vaikka varmaan nauttisitte.
Ei ole tarvetta valehdella; myönnän suoraan kaiken ja senkin että pilasitte koko elämäni. Psyykeni ja elämäni.
Onnen avaimet on itsellä tasan siihen asti, kun annetaan olla. Toisella on kaikki valta, tuhota minua loputtomiin.
Hän ei etsi, ei kaipaa, ei liikutu kuolemastani. Häntä ei voi suoraan syyttää, koska on pohjimmiltaan järjestelmällinen *."
"Olet saanut käännettyö kaiken syykseni. Olisi riittänyt omakin nolaus. Minäpä uskon siihen, että tulet sinäkin joutumaan vaikeuksiin.
Elämä palkitsee tai antaa takaisin. Usein."
"Mitä tapahtuu, jos itken? Ei mitään. Makasin wc:n lattialla, alasti. Mietin hakevani veitsen ja viiltäväni ihoon verta vuotavia haavoja.
En ole koskaan viillellyt itseäni. Sinä vaan olet. Te olette."
"Tiedän kyllä päätökseni, mutta pelkään; hän ei jätä minua rauhaan".
"Äiti sanoi; kyllä nyt kaikki sanoo - voit aina huonosti kun tapaat..."
"Kätevästi voi syyllistää kaikista tuntemuksista. Käyttää hyväksi avoimuutta."
Ei pitäisi provosoitua.
Viimeksi muokannut Biancaliina päivämäärä 13.07.2011 12:46, muokattu yhteensä 6 kertaa