ihmisten yhteydenotot

[Crocodile Gena]

Tulikin mieleen paljon kysymyksiä.

Liittyykö sitominen ja kerkottaminen itsenäistymiseen ( l. ?) terveeseen narsismiin? Miten sitä voi tehdä väärässä suhteessa?

[Psykopatologia]

Eli?
Et piittaa paskaakaan heistä jotka sinusta välittää, mutta pyrit saamaan heidän mielenkiintonsa, joita et ole onnistunut kuormittamaan vielä? (tuntemalla vastuuta sinun pahasta olostasi)

Et sinä tiedä miten minä ketään kuormitan tai en. Sairaalan jälkeen vain yksi ystävä on soitellut ja jotenkin tuntuu etten jaksaisi sitä. Haluaisin sen sijaan tavata yhden kaverin joka ei ole kahteen vuoteen vastannut puhelimeensa. Pitää tuolle soittelevalle ystävälle soittaa jo´ku päivä ettei se luule että oon kuollut.

Miksi trisse. vastaa ks:n minulle osoitettuun vastaukseen?

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Miten tämä vertaus sopii sinuun?

Jos potilas ottaakin yhteyttä lääkäriin sen vuoksi, että antaa hänelle mahdollisuuden korjata aiheuttamansa vahingon?

Ainakin tämä viesti on minulle (ks 1. viesti sotkun jälkeen).

Yllä trissen päätelmä voi olla oikea. Mitä ks sanoo?

[Psykopatologia]

Nyt asia on selvä: trisse. luki oikein ja ks oli epätarkka.

[Psykopatologia]

No entä, trisse., muinainen "sekstaaminen"?

[Psykopatologia]

Me ymmärsimme sen heti; hyvä kun sinäkin nyt ajan kanssa.

Muut eivät olleet kysymystä esittäneet mutta olivat vastanneet.
Sinulla ei lanttu leikannut, vaikka useasti ja monessa ketjussa toin
asian esiin.

[Psykopatologia]

Jaaha, trisse. ei ole kartalla. (Olkoon silleen.)

[Psykopatologia]

No kun asiasta on keskusteltu niin rajusti viime viikolla
"hernerokassa".

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Selvyyden huomaa. Joskus viime vuonna tris vaikutti ajoittain olevan aivan latvasta laho.

[Psykopatologia]

Sch sisältää enemmän narsismiako? Depressiossako myös havaitaan narsismin piirteitä enemmän? Vai ovatko he depressiossaan narsistisempia ja siis sama sch?? Siis jos emme ajattele kumpaakaan jatkuvana.

Määrittele nyt tuo narsismikin sitten uusiksi samaan pötkyyn.

Hmm. tätä minun tulee nyt miettiä.

Narsismi ja psykopatia s. 2 - 3:

Edellä (1.2.:ssa) oleva on myös populaarin kirjallisuuden käsitys narsismista (mm. Behary 2008), ja se on sinänsä "oikea" mutta suppeampi kuin psykoanalyyttinen katsanto, jota Jorma Myllärniemi (2006) esittelee ansiokkaasti.

1.3. Perusteos: Freudin Johdatus narsismiin (1914)

Narsismin perusteos on Sigmund *Freudin (1956–1939) Zur Einführung des Narzissmus (1914). Esseen arvostusta kuvaa hyvin se, että kirjoitus on toisena APAn arvovaltaisessa sarjassa Contemporary Freud: Turning Points & Critical Issues (Sandler et al. [editors] 1991). Esseessä on kaikki nykyisen narsismi-käsityksen aiheet. Kirjoitus on myös oivallisesti suomen-nettu (1993): Johdatus narsismiin (29 sivua). Tästä huolimitta essee on vaikea lukea, ja se on myös raskasselkoinen. Osin tämä johtuu käytetyistä käsitteistä: tuolloin – *topografisen teorian aikana – *strukturaalisen teorian (1923) termit (yliminä, minä ja se [id]) eivät vielä olleet käytössä. Essee sisältää helmiä, mm. minäihanteen kehityksestä (tässä niteessä s. 4), mutta myös puutteellisen ekonomisen käsityksen (s. 4–5.) – Huomattakoon, että Freudin kirjoituksessa minä viittaa useimmiten minuuteen tai itseen (self), ei (vuoden 1923) minä-organisaatioon eli egoon.

Narsismista on ensyklopedisia kirjoituksia mm. Colman (2009); Evans 1996; Hinshelwood 1989; Laplanche & Pontalis 1967; Moore 1995; Quinodoz 2004; Roudinesco & Plon 2000; Rycroft 1968 (selkeästi ja ytimekkäästi); Samuels et al. 1986 (jungilainen käsitys).

Freudin elämänkerturi Ernest Jones kysyi Freudilta, että miksi tämä ei käyt- tänyt korrektimpaa ilmausta Narzissismus. (Englannin kielessä termi on narcissism.) Freud vastasi vain, että hän ei pitänyt ilmauksen soinnista. (Mannoni 1968: 134.) Muistettakoon, että noin 19-vuotiaasta Sigismund alkoi yhä enemmän käyttää itsestään nimeä Sigmund.

Freud tuo esseensä alussa esiin (s. 31), että venäläis-saksalainen (1856–) psykiatri ja kriminologi Paul Adolf Näcke (1851–1913) esitti vuonna 1899 termin Narzissmus *perversioita käsittelevässä tutkielmassaan. Näckelle nar- sismi oli Selbstverliebtheit ja schwerste Form des Autoerotismus. Nächte oli pannut kirjallisuuskatsauksessaan merkille, että englantilainen lääkäri ja kirjailija Henry Havelock Ellis (1859–1939) oli *Autoerotism-kirjoitukses- saan (1898) käyttänyt apuna Narkissos-myyttiä kuvatessaan perversio- tapausta (liiallista itsetyydytystä). (Tekstissä suorat lainaukset kursiivilla.)

[Freudin ensimmäinen viittaus narsismiin esiintyi ensi kerran vuonna 1899 kirjeessä berliiniläiselle uskotulleen, korvalääkäri Wilhelm Fliess'ille (1848–1928). Kirjallisuudessa narsismi-termi esiintyi Freudilla ensi kerran vuonna 1910, kun hän kuvasi narsistista kohteenvalintaa homoseksuaalisilla, jotka olivat ottaneet itsensä seksuaali-objektiksi siten, että he valitsivat itseään muis-tuttavia nuoria miehiä, joita he saattoivat rakastaa samalla tavalla kuin heidän äitinsä olivat rakastaneet heitä. – Roudinesco & Plon (2000) esittävät, että ensimmäisenä oli kuitenkin ranskalainen älykkyydentutkija ja psykologi Alfred Binet (1857–1911), joka oli vuonna 1887 käyttänyt termiä narcissisme, kun hän oli kuvannut yhdenlaista fetisismiä, jossa henkilö oli ottanut itsensä seksuaalisuutensa kohteeksi.]

Jatkossa (s. 32–) Freud tukeutuu mm. berliiniläisen psykiatrin ja analyytikon Karl *Abrahamin (1877–1925) merkittävään kirjoitukseen Die psychosexuellen Differenzen der Hysterie und der Dementia praecox (1908). Abraham esittää, että (Kraepelin:) dementia praecox -potilaat (Bleulerin skitsofreeniset) – toisin kuin hysteeriset (neuroottiset) – ovat vetäneet libidonsa pois ulkomaailmasta takaisin itseen. Freud tuo esiin, että näillä "parafreenikoilla" tuloksena on suuruudenhulluus, joka on syntynyt kohdelibidon kustannuksella, kun ulkomaailmasta siirretty libidon on siirretty minään [so. itseen]. (S. 33).

Myös normaalistikin vastaavaa tapahtuu (mm.) orgaanisissa sairauksissa ja nukkuessa sekä patologisena (mm.) hypokondriassa, kun luulosairas vetää sekä kiinnostuksensa että libidonsa – jälkimmäisen erityisen selvästi – pois ulkomaailman kohteista ja keskittää molemmat häntä askarruttavaan elimeen. (S. 40.)

[Freud katsoi, että ko. parafreeniset (so. skitsofeeniset ja paranoidiset) eivät pysty luomaan transferenssia analyytikkoon; siitä nimitys narsistinen neuroosi. Vastakohtana olisivat "varsinaiset" neuroottiset, josta nimike transferenssi-neuroosi.]

Freud (s. 33–34) muodostaa olettamuksen minän [itsen] alkuperäisestä libido-latauksesta, josta osa myöhemmin siirtyy ulkoisiin kohteisiin mutta joka pohjimmaltaan säilyy ja suhteutuu kohdelatauksiin niin kuin ameeban soluruumis siitä esiin työntyviin valejalkoihin.
_____________

Tuossa onkin jo osin vastausta ks:lle, mutta Myllärniemeä - kurssitoveriani - en muista ulkoa enkäs nyt viitsisi nyt katsoa (ja etsiä).

[minätäällä]

Minä en usko tuota, etteivät skitsofreeniset ja paranoidiset pysty luomaan transferenssia. Tähkä kirjoitti, että psykoottiselle terapeutin pitää tulla objektiksi. Tuleehan siitä terapeutista objekti. Sen jälkeen voi vaikka alkaa toimia objektina kuten rajatilaisten kanssa (sanoittaa avuksi empaattisten kuvausten avulla kokemuksia, vaikkapa). Minusta tuo kyvyttömyys tarkoittaa jotain parhaillaan katatoonisessa tilassa olevaa. Harva kai nykyään on pidempiä aikoja ainakaan. En nyt jaksa tarkistaa, mitä se katatonia oikeasti tarkoitti.

[Psykopatologia]

Haloo! Nämähän ovat olleet jo monasti esillä silloin,
kun "Narsismi ja psykopatia" vielä oli verkossa esillä.

[Psykopatologia]

Joo, mutta vastaajat kirjoittavat kuten lehmä joka vasta nyt on nähnyt portin.

[Gyver]

.

[Psykopatologia]

Minusta taas toinen puhe.

[Psykopatologia]

Mystisten vastausten antaja itse ei millään tavalla
(pysty???????????????????????????????????????????????????)
analysoimaan ristiriitaisten viestiensä (näennäistä?)
ristiriitaisuutta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mitä keskustelua tämä tämmöinen on?

[Psykopatologia]

Onko muilla sama että jos joku tuttavuus ottaa yhteyttä, soittelee tms.,
niin tämän arvo jossain mielessä laskee? Jotenkin minulla tämä yhteys on selkeä.
Samoin jos joku ihminen on vastaamatta yhteydenottoihin niin sosiaalinen
status nousee hetkessä korkeammalle.

Yllä trisse.n 3. (2. päivitys alkuperäisestä).

[Riidankylväjä]

Kyllä tuo on niiin käsittämätön juttu, että ainakin minä olen äimän käkenä. (pimppelis pom )