Lähdekritiikki ja tiedon luotettavuuden arviointi

[Mirri]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa. Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana. Minusta jo pelkästään ilmaisu tiedemiesten sormet syyhyävät heijastelee pilkettä kirjoittajan silmässä. Samoin kuin Suomi siistiksi-heitot huutomerkkeineen, sun muut. Otsikkokin Julma visio - geenit kuriin ja vammaiset pois kertoo mustasta huumorista. Onko terveyssosiologin 'lupa' kirjoittaa vakavista asioista sellaisella tyylillä; se tietysti on toinen juttu.

Vielä siitä otsikosta; artikkeli on laajempi kuin tuon otsikon alla oleva katkelma, jonka minä siteerasin yhteen ketjuun. Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että tuo otsikko aiheineen olisi koko artikkeli.
Artikkelin muut väliotsikot ovat: Medikalisaation mahti, Kunnon kapitalismiin, Terveyshaaveiden ruokintaa, Potilas ei ainut palveluiden tarvitsija, Tautivainu herkistyy, Yllykkeitä sairaudelle, sekä Medikalisaatio tarvitsee rajoja.
Nythän Mirri oikein innostui arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, kun minua itkettää.

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

[Kuutar]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa.

Siinä puhuttiin aiemmin rodunjalostuksesta. Pitempi lainaus:

Natsien kolkko rotuoppi kummitteli pitkään monien mielessä. Niinpä rodunjalostus oli ruma sana, jonka lausumista ääneen ujosteltiin. Nyt fyysikko Stephen Hawking sanoo suoraan, että geeniteknologian avulla parannellaan kohta ihmistä, "halusimmepa tai emme". Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan.

Mirri:

Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Sen enempää Suomessa, kuin maailmanlaajuisesti, jos puhutaan länsimaista, ei ole menossa mitään rotupuhtausohjelmia missään. Ranskassa jo holocaustin kieltäminen on rikos.


Mirri:

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana.

Voi olla, ehkä tämä oli opiskelijoille tarkoitettu " kyseenalaista väitteet" -harjoitusteksti.


Mirri:

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

Juu, tiedän että artikkeli oli pitempi, mutta minä kommentoin nimenomaan tuota " Julma visio, geenit kuriin ja vammaiset pois" kappaletta.

[Psykopatologia]

Eugeniikka-termi on Galtonilta (1883). Kaikki varhaiset merkittävät psykologit olivat enemmn tai vähemmän rodunjalostajia.

[Mirri]

Mirri:

Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Sen enempää Suomessa, kuin maailmanlaajuisesti, jos puhutaan länsimaista, ei ole menossa mitään rotupuhtausohjelmia missään. Ranskassa jo holocaustin kieltäminen on rikos.

Vaikea uskoa, että puhumalla tiedemiesten syyhyävistä sormista viitattiin mihinkään menossa tai olemassa olevaan 'rotupuhtausohjelmaan'. Eiväthän sormet enää silloin syyhyä, jos on jo päästy tuumasta toimeen; sormet syyhyävät siinä vaiheessa, kun hirveästi tekisi mieli, muttei ole mahdollisuuksia ja päinvastoin toimeen ryhtyminen voi olla kiellettyäkin jopa...

Tiedetäänkö, ettei maailmassa ole (monia) geeniteknologian parissa askaroivia tiedemiehiä, joiden sormet syyhyäisivät päästä manipuloimaan myös ihmistä niin pitkälle kuin vain oma osaaminen ja tieteen keinot riittäisivät, ja joita vain maiden lainsäädännöt pidättelevät? Se kysymys kai kyseisessä artikkelissa nostettiin esille.

[Psykopatologia]

Ei tiedetä, mutta kuopio tietää (luultavasti jopa tarkan luvun).

[Psykopatologia]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa. Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana. Minusta jo pelkästään ilmaisu tiedemiesten sormet syyhyävät heijastelee pilkettä kirjoittajan silmässä. Samoin kuin Suomi siistiksi-heitot huutomerkkeineen, sun muut. Otsikkokin Julma visio - geenit kuriin ja vammaiset pois kertoo mustasta huumorista. Onko terveyssosiologin 'lupa' kirjoittaa vakavista asioista sellaisella tyylillä; se tietysti on toinen juttu.

Vielä siitä otsikosta; artikkeli on laajempi kuin tuon otsikon alla oleva katkelma, jonka minä siteerasin yhteen ketjuun. Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että tuo otsikko aiheineen olisi koko artikkeli.
Artikkelin muut väliotsikot ovat: Medikalisaation mahti, Kunnon kapitalismiin, Terveyshaaveiden ruokintaa, Potilas ei ainut palveluiden tarvitsija, Tautivainu herkistyy, Yllykkeitä sairaudelle, sekä Medikalisaatio tarvitsee rajoja.
Nythän Mirri oikein innostui arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, kun minua itkettää.

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

Nythän Mirri oikein rupesi arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, minua itkettää.

[Mirri]

Päästiin mitäänsanomattomalta hyvyys/huonous-akselilta pois, ja tenttaavasta keskustelutyylistä eroon. Harva ihminen kovin avoimesti kertoo mietteitään kurkusta puristamalla ja vaatimusten edessä, ja aiheen (kuten tekstin) määritteleminen hyväksi/huonoksi on varma keino tyrehdyttää keskustelu. Joten jos tekstistä halutaan keskustella, on ihan järkevää irrottaa sormet keskustelukumppanin kurkulta, ja lähestyä tekstiä jollakin muulla tavalla kuin sanomalla sitä hyväksi/huonoksi.

Noin ainakin minun kanssani, koska harvoin tarkastelen tekstiä hyvänä/huonona; joten enpä sitten osaa sanoakaan sitä hyväksi tai huonoksi, vaikka miten yritettäisiin puristaa vaatimusten mukaista vastausta.

[Psykopatologia]

Klo 18.58

Myllykankaan auktoriteettia esitetään vasta-argumentiksi sille, että toinen keskustelija ei pidä artikkelia "tiedon kultajyvänä." Tässä tapauksessa oikeampi vasta-argumentti olisi ollut kommentoida tuon artikkelin sisältöä.

Vaikea kommentoida sisältöä, jos ei ole tietoa tarkastellaanko sisältöä lääketieteellisestä vai jostakin muusta näkökulmasta. Artikkeli ei ole lääketieteilijöiden kirjoittama, joten selvää on ainakin se, ettei se ole 'tiedon kultajyvä' lääketieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

Onko sisällöllä painoarvoa jostakin muusta näkökulmasta tutkailtuna; se on toinen asia. Kriittiseen tarkasteluun voidaan oikeastaan ryhtyä vasta sitten kun tiedetään mistä näkövinkkelistä artikkelia arvioidaan; tiedettäisiin edes suurinpiirtein mistä näkökulmista (ja millaisella yleissivistyksen, oppineisuuden ja koulutuksen tasolla) olisi tarkoitus tarkastella...

Kommentointi ja arviointi yms. kumpuavat (ikään kuin) itsestään kirjoituksen sisäisistä funktioista,
jotka näkyvät (eri asteisesti) itse tekstistä ja sen kontekstista. (Kirjallisessa) arviossa tulee (ainakin
jossain määrin) ottaa huomioon arvion vastaanottajakunta.

[Psykopatologia]

Päästiin mitäänsanomattomalta hyvyys/huonous-akselilta pois, ja tenttaavasta keskustelutyylistä eroon. Harva ihminen kovin avoimesti kertoo mietteitään kurkusta puristamalla ja vaatimusten edessä, ja aiheen (kuten tekstin) määritteleminen hyväksi/huonoksi on varma keino tyrehdyttää keskustelu. Joten jos tekstistä halutaan keskustella, on ihan järkevää irrottaa sormet keskustelukumppanin kurkulta, ja lähestyä tekstiä jollakin muulla tavalla kuin sanomalla sitä hyväksi/huonoksi.

Noin ainakin minun kanssani, koska harvoin tarkastelen tekstiä hyvänä/huonona; joten enpä sitten osaa sanoakaan sitä hyväksi tai huonoksi, vaikka miten yritettäisiin puristaa vaatimusten mukaista vastausta.

Tuskin on kirjaimellisesti tarkoitettukaan vain yhtä akselia.

Olet tainnut (aiemmin) todeta taas kerran raikkaat lauseesi 'ei pienintäkään halua' (tms.) ja 'ei tullut mieleenikään' (tms.) -
mutta et tällä kertaa: 'lopetan keskustelun tähän' (tms.).

[Mirri]

Lopetan keskustelun tähän.

[Kuutar]

Mirri:

Vaikea uskoa, että puhumalla tiedemiesten syyhyävistä sormista viitattiin mihinkään menossa tai olemassa olevaan 'rotupuhtausohjelmaan'.

Ei, mutta viitattiin monilla tiedemiehillä olevan sellaiseen halua, mikä on yhtä suurta puppua.
( Ainakin ilman lähdeviitteitä)

[Psykopatologia]

Lopetan keskustelun tähän.

Ei tullut pieneen mieleenikään tuo vaihtoehto, ei sinne päinkään. Mutta tästä on hyvä jatkaa!

[Psykopatologia]

Mirrin ko. kirjoituksesta esittämä "pilke silmäkulmassa" on minusta väärintulkinta. Kyseessähän opetusohjelman tms. puffi (yms.),
jonka ilmeinen tarkoitus on ollut olla tieteellinen mutta joka on kirjoitettu (epäonnistuneeseen) pamfletti-tyyliin.
Ko. diskrepanssi ehkä osaltaan selittää datankin epämääräisyydet (yms.) ja väärät tulkinnat (yms.).

Luulen, että Mirrin keksintö pohjaa siihen, että hän "pilkkeellä" pyrkii pelastamaan surkean tekeleen.

[Maria]

Aivan väärin.


Psykopatologia: "Eugeniikka-termi on Galtonilta (1883). Kaikki varhaiset merkittävät psykologit olivat enemmn tai vähemmn rodunjalostajia."

Kuutar: "Kyllä tällaisia aiheita on pohdittu sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteissä iät ja ajat."

Myös varhaisten merkittävien biologien (esim. geneetiikan alalta) voidaan katsoa olleen enemmän tai vähemmän rodunjalostajia. Nykytieteissä rodunjalostusta ei esiinny ihmistieteiden alalla. Mirrin viittaus tai lähinnä vihjaus siihen, että Myllykangas et al. astuessaan ihmistieteilijöiden reviirille olisi siksi aiheuttanut kritiikkiä on myös höpöä. On esiintynyt tutkijoita, joiden voidaan katsoa astuneen ihmistieteilijöiden reviirille ja joista esimerkkinä lähinnä mieleeni tulee yhteiskuntatieteiden alan Prof. Tatu Vanhasen harjoittamat tutkimukset, vaikka eivät aivan suoraan tähän liity.

Seuraavassa linkissä Osmo Tammisalon kirjoitus:
http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf

Varhaisempi kirja-arvostelu teoksesta Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin (Atena, 2001), jonka tekijät ovat Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen, ja samalla kunnianosoitus Psykopatologialle:

http://yliopistolehti.helsinki.fi/2001_ ... tuuri.html

Aika monet muistavat Prof. Tatu Vanhasen esittämistä näkemyksistä alkaneen kohun, joka alkoi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä (elokuu 2004), jonka haastattelussa Vanhanen väitti, että rotujen välillä on suuria perinnöllisiä älykkyyseroja. Tämän ohella hän väitti, että oletetut rotujen väliset perinnölliset älykkyyserot näkyvät valtioiden bruttokansantuotteissa. Kuten edellä mainitsin, Vanhasen tutkimusala on yhteiskuntatiede, ei biologia eikä lääketiede.

[Psykopatologia]

Aika hyvä kirja-arvostelu. Kai ymmärrätte, että olen kirjoittanut tuhansien ihmisten persoonallisuudesta
(pitempiäkin) arvioivia lausuntoja, mikä on vielä paljon vaativampaa ja vastuullisempaa.

[Maria]

Ei ollenkaan huono. Kyllä ymmärrän.

[Mirri]

Mirrin viittaus tai lähinnä vihjaus siihen, että Myllykangas et al. astuessaan ihmistieteilijöiden reviirille olisi siksi aiheuttanut kritiikkiä on myös höpöä. On esiintynyt tutkijoita, joiden voidaan katsoa astuneen ihmistieteilijöiden reviirille ja joista esimerkkinä lähinnä mieleeni tulee yhteiskuntatieteiden alan Prof. Tatu Vanhasen harjoittamat tutkimukset, vaikka eivät aivan suoraan tähän liity.

Edellä on niin tökerö väärinkäsitys, että korjaan, koska moinen virhetulkinta on syntynyt minun tekstistäni. Kirjoitin näin:

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

Minä siis puhuin ihmistieteilijän tunkeutumisesta luonnontieteilijöiden reviirille. Ehkä käsitteet ovat epäselviä (kuten ihmistieteet); siksi syntyi virhetulkinta. En oikein muuten ymmärrä miten kirjoittamani virke on voinut kääntyä noin ylösalaisin; että olisin viitannut (vihjaillut!) ihmistieteilijän tunkeutuneen ihmistieteilijöiden reviirille. Ajattelin sosiologiaa (myös terveyssosiologiaa) ihmistieteenä ja lääketiedettä luonnontieteenä.

Tämä viesti ei ollut osallistumista keskusteluun, vaan vakavan tulkintavirheen korjaus. Tulkintavirhe oli vakava, koska väärin tulkittu ajatukseni muuttui vähintäänkin kummalliseksi. Ja sitten kai taas joku inttäisi kiven kovaan, että minähän olen sanonut Myllykankaan tunkeutuneen ihmistieteilijöiden reviirille - joten ihan järkevää oikaista virhe tuoreeltaan.

[Maria]

Edellä on niin tökerö väärinkäsitys, että korjaan, koska moinen virhetulkinta on syntynyt minun tekstistäni. Kirjoitin näin:

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

Minä siis puhuin ihmistieteilijän tunkeutumisesta luonnontieteilijöiden reviirille. Ehkä käsitteet ovat epäselviä (kuten ihmistieteet); siksi syntyi virhetulkinta. En oikein muuten ymmärrä miten kirjoittamani virke on voinut kääntyä noin ylösalaisin; että olisin viitannut (vihjaillut!) ihmistieteilijän tunkeutuneen ihmistieteilijöiden reviirille. Ajattelin sosiologiaa (myös terveyssosiologiaa) ihmistieteenä ja lääketiedettä luonnontieteenä.

Tämä viesti ei ollut osallistumista keskusteluun, vaan vakavan tulkintavirheen korjaus. Tulkintavirhe oli vakava, koska väärin tulkittu ajatukseni muuttui vähintäänkin kummalliseksi. Ja sitten kai taas joku inttäisi kiven kovaan, että minähän olen sanonut Myllykankaan tunkeutuneen ihmistieteilijöiden reviirille - joten ihan järkevää oikaista virhe tuoreeltaan.

Sehän on hyvä, että et väittänyt. Minä muistin väärin väittämisesi. Kyse ei ollut käsitysvirheestä (tai sinun ilmaisutavallasi ilmaistuna kääntymisestä päässäni), vaan muistivirheestä. Joten lopettaisitko virheitteni monimutkaisen vatvomisen?

Itse asiasta (ja korjaus tekstiini): Vihjailusi ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskaliaasta tunkeutumisesta luonnontieteilijöiden reviirille on mielestäni höpöä.

[Psykopatologia]

Klo 14.28
Minä siis puhuin ihmistieteilijän tunkeutumisesta luonnontieteilijöiden reviirille.

Luin Marian kirjoittan "automaattisesti" "oikein" ja yhdyn.

PS Ma:n ajatus on oikein.

[Mirri]

Minä muistin väärin väittämisesi. Kyse ei ollut käsitysvirheestä (tai sinun ilmaisutavallasi ilmaistuna kääntymisestä päässäni), vaan muistivirheestä. Joten lopettaisitko virheitteni monimutkaisen vatvomisen?

Vatvon sitten taas, kun seuraavan kerran muistat viestini väärin näin pahasti. Pikkuvirheistä en välitä, mutten pidä pienenä väärinmuistamisena, jos viestissäni kirjoitan luonnontieteilijöistä ja lukija kääntää sanan päässään ihmistieteilijöiksi; mielestäni sellainen väärin muistaminen pitää oikaista. Joten totta kai korjaan, jos huomaan kirjoitukseni joutuneen minulle käsittämättömän väärinmuistamisen ja -tulkinnan kohteeksi.

Sitä paitsi samalla korjasin toisenkin virheellisen tulkinnan. Sinä puhuit vihjailusta. Kyseisessä virkkeessä kuitenkaan ei ollut yhtään mitään vihjailevaa; eikä edes viittaavaa, sehän oli aikamoisen suorasukainen arvelu ja oletus. Jos sinä näet vihjailua, niin varmaan kerrot missä kohdassa vihjailtiin ja mitä.

Tässä vielä tämä sinun kummallisesti tulkitsemasi virke:

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.