Lähdekritiikki ja tiedon luotettavuuden arviointi

[Psykopatologia]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

[Crocodile Gena]

Ei Myllykankaan tarvitse perustella, tai eritellä faktaa ja fiktiota. Habitus ratkaisee. Tenttivastauksena tuo olisi hylätty.

[Mirri]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

[Kuutar]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Niinpä. Ei tuo ole hyvää tekstiä humanististenkaan tieteiden kriteereillä. Sen voin vain opiskelijanakin sanoa.
Kovia väitteitä ei mitenkään perustella, eikä niille anneta viitteitä, jotka "kovien väitteiden" kohdalla pitäisi löytyä tekstin yhteydestä, taikka alaviitteenä. Tekstissä on myös välillä epäselvää, kenen tekstiä se on. Tuohon artikkeliin olisi vaikea viitata omassa tekstissä, kun ei tiedä kuka henkilö pitäisi mainita kirjoittajaksi.

[Kuutar]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

Miten niin?

Kyllä tällaisia aiheita on pohdittu sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteissä iät ja ajat.

[Crocodile Gena]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

On se aika röyhkeää ihmistieteilijältä (? jopa) väittää (ilman mitään ns. perusteluja), että "geeniteknologialla voitetaan kuolema".

Vaatimattoman kokemukseni mukaan juurikin ihmistieteiljät yleensä "tietävät kaikesta kaiken". Pahimpia ovat historioitsijat (anteeksi). Tämä siis empiirinen tutkimus .

Loppu.

[Psykopatologia]

Aivan. Kuka tahansa m e t o d o l o g i voi puuttua luonnontieteilijöiden esittämään
metodien ja päätelmien ym. kannalta.

[Kuutar]

Aivan. Kuka tahansa m e t o d o l o g i voi puuttua luonnontieteilijöiden esittämään
metodien ja päätelmien ym. kannalta.

Teorioita on silti ihmistieteissäkin, joskus niihin kuuluu myös metodeja. Ei tuollaista diipadaapaa voi kirjoitella perustelematta. Opiskelijan esseenä tekstiä ei takuulla olisi pidetty hyvänä.

[Mirri]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

Miten niin?

Kyllä tällaisia aiheita on pohdittu sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteissä iät ja ajat.

Onkohan pohdittu myös samanlaisella 'räväkällä' ja ravistelevalla tyylillä, jolla kuopiolaiset kansanterveystieteilijät sen tekevät?

[Kuutar]

Ko. kirjoituksen ongelma ole "noissa", vaan kirjoituksen röyhkeässä propagandistuudessa
ja "hitlerimäisyydessä", so. sekoitetaan faktaa ja fiktiota silli salaatiksi, jolloin
äkkinäiselle voi tulla vaikutelma tieteellisestä artikkelista. ym. ym.

Mitään ei tarkastella puolelta ja toiselta yms.

Lisäksi artikkeli kenties oli ihmistieteilijän röyhkeyteen asti uskalias tunkeutuminen luonnontieteilijöiden reviirille.

Miten niin?

Kyllä tällaisia aiheita on pohdittu sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteissä iät ja ajat.

Onkohan pohdittu myös samanlaisella 'räväkällä' ja ravistelevalla tyylillä, jolla kuopiolaiset kansanterveystieteilijät sen tekevät?

On ja yhtä tasottomastikin. Tasottomuuden lisäksi kuopiolaiset onnistuivat olemaan tasottomia populisteja ja jättämään perustelut välliin koville väitteilleen. Se on jo harvinaisempaa, yleensä tasotonkin tieteellinen essee, vai mikä tuo nyt oli, edes yritetään pohjustaa teorialla.

Kovalla väitteellä tarkoitan sellaista väitettä, joka esitetään kuin faktana.
Esimerkiksi tämä tekstistä poimittu lause:

Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan. Kansalta ei kysytä, mitä se haluaa.

Ellei näin oikeasti jossain tapahdu, tuo on toden totta valheellinen väite, kuten Kyllästynyt kirjoitti.

Jos lause olisi kirjoitettu: " Monet tiedemiehet toivovat voivansa tulevaisuudessa parannella rotuaan. Näin saattaa tapahtua tieteen piirissä, riippumatta kansan mielipiteestä", se olisi vähän parempi.

Ilmaukset, kuten monet, useimmat, yleensä, me suomalaiset jne, ovat huono valinta tieteellisessä esseessä. Pitäisi tarkentaa, keihin viitataan tai laittaa lähde tilastoon. Muuten tuollaisella väitteellä ei ole painoarvoa. Etenkin tässä tapauksessa olisi pitänyt laittaa jokin lähde, tai kertoa kenestä puhutaan, koska rotupuhtauden tavoittelu ei todellakaan ole mikään yleinen tavoite eikä yleinen mielipide akateemisissa piireissä. Päinvastoin, roduista puhumista pidetään epäkorrektina.

Lause olisi pitänyt muotoilla esim.näin:

" Jotkut tiedemiehet, kuten Mr. X ja Mr. Y ovat esittäneet tavoitteekseen tulevaisuudessa parannella rotuaan. Heidän mielestään kansalta ei tarvitse kysyä lupaa siihen, mitä tapahtuu tieteen piirissä."

Toinen esimerkki:

Geeniteknologit antavat tämän päivän parhaan tarjouksen: luvassa on nälän, sairauksien ja vammojen hävittäminen sekä täydellinen ihminen. Maanpäällisessä paratiisissa ihmiset oppivat elämään ikuisesti. "Kaikki sairaudet parannetaan 10 - 20 vuodessa ja ehkäpä kuolemakin on voitettavissa, ihminen oppii vielä elämään ikuisesti".

Tuossahan on lainausmerkkeihin merkitty, suora lainaus ja silti ei mainita, kuka noin on sanonut. Vai onko kukaan.

[Mirri]

Esimerkiksi tämä tekstistä poimittu lause:

Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan. Kansalta ei kysytä, mitä se haluaa.

Ellei näin oikeasti jossain tapahdu, tuo on toden totta valheellinen väite, kuten Kyllästynyt kirjoitti.

Ellei oikeasti jossain tapahdu mitä; 'sormien syyhyämistä', rodun parantelua, vai kansan haluamisen kysymistä? Mielestäni tuo on tärkeä kysymys väitteen valheellisuutta arvioitaessa.

[Kuutar]

Esimerkiksi tämä tekstistä poimittu lause:

Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan. Kansalta ei kysytä, mitä se haluaa.

Ellei näin oikeasti jossain tapahdu, tuo on toden totta valheellinen väite, kuten Kyllästynyt kirjoitti.

Ellei oikeasti jossain tapahdu mitä; 'sormien syyhyämistä', rodun parantelua, vai kansan haluamisen kysymistä? Mielestäni tuo on tärkeä kysymys väitteen valheellisuutta arvioitaessa.

Ellei oikeasti ole olemassa "monia tiedemiehiä", jotka tuollaista suunnittelee. Sekin väite pitäisi perustella, miksi muka kansan mielipidettä ei kysyttäisi. Kansallista geenipankkiakin suunniteltiin jo vuosia sitten, mutta sellaista ei perustettu, koska tietojen keruuseen tarvittaisiin kaikilta lupa ja ehkä lupa vielä yksilön sukulaisiltakin. Ei tiedemiehilläkään ole lupa toimia perustuslain vastaisesti. Tosin geenipankinkin perustaminen on vielä kaukana rodunjalostuksesta, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Rodunjalostus on natsien keksimä termi, ei mikään oikeasti uskottava käsite, niinkuin ei ole selvää, mikä edes on rotu. Rodunjalostuksesta puhuminen on siksikin idioottimaista, ikäänkuin kirjoittaja uskoisi sellaisen olevan mahdollista.
(Nyt tosin Risikon johdolla suunnitellaan jotain uutta terveystieto -arkistoa mitä lie, tieteelliseen käyttöön.) Teksti on kirjoitettu markkojen aikana, joten siihen siinä ei viitata.

[Mirri]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa. Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana. Minusta jo pelkästään ilmaisu tiedemiesten sormet syyhyävät heijastelee pilkettä kirjoittajan silmässä. Samoin kuin Suomi siistiksi-heitot huutomerkkeineen, sun muut. Otsikkokin Julma visio - geenit kuriin ja vammaiset pois kertoo mustasta huumorista. Onko terveyssosiologin 'lupa' kirjoittaa vakavista asioista sellaisella tyylillä; se tietysti on toinen juttu.

Vielä siitä otsikosta; artikkeli on laajempi kuin tuon otsikon alla oleva katkelma, jonka minä siteerasin yhteen ketjuun. Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että tuo otsikko aiheineen olisi koko artikkeli.
Artikkelin muut väliotsikot ovat: Medikalisaation mahti, Kunnon kapitalismiin, Terveyshaaveiden ruokintaa, Potilas ei ainut palveluiden tarvitsija, Tautivainu herkistyy, Yllykkeitä sairaudelle, sekä Medikalisaatio tarvitsee rajoja.
Nythän Mirri oikein innostui arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, kun minua itkettää.

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

[Kuutar]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa.

Siinä puhuttiin aiemmin rodunjalostuksesta. Pitempi lainaus:

Natsien kolkko rotuoppi kummitteli pitkään monien mielessä. Niinpä rodunjalostus oli ruma sana, jonka lausumista ääneen ujosteltiin. Nyt fyysikko Stephen Hawking sanoo suoraan, että geeniteknologian avulla parannellaan kohta ihmistä, "halusimmepa tai emme". Monen tiedemiehen sormet syyhyävät päästä parantelemaan rotuaan.

Mirri:

Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Sen enempää Suomessa, kuin maailmanlaajuisesti, jos puhutaan länsimaista, ei ole menossa mitään rotupuhtausohjelmia missään. Ranskassa jo holocaustin kieltäminen on rikos.


Mirri:

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana.

Voi olla, ehkä tämä oli opiskelijoille tarkoitettu " kyseenalaista väitteet" -harjoitusteksti.


Mirri:

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

Juu, tiedän että artikkeli oli pitempi, mutta minä kommentoin nimenomaan tuota " Julma visio, geenit kuriin ja vammaiset pois" kappaletta.

[Psykopatologia]

Eugeniikka-termi on Galtonilta (1883). Kaikki varhaiset merkittävät psykologit olivat enemmn tai vähemmän rodunjalostajia.

[Mirri]

Mirri:

Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Sen enempää Suomessa, kuin maailmanlaajuisesti, jos puhutaan länsimaista, ei ole menossa mitään rotupuhtausohjelmia missään. Ranskassa jo holocaustin kieltäminen on rikos.

Vaikea uskoa, että puhumalla tiedemiesten syyhyävistä sormista viitattiin mihinkään menossa tai olemassa olevaan 'rotupuhtausohjelmaan'. Eiväthän sormet enää silloin syyhyä, jos on jo päästy tuumasta toimeen; sormet syyhyävät siinä vaiheessa, kun hirveästi tekisi mieli, muttei ole mahdollisuuksia ja päinvastoin toimeen ryhtyminen voi olla kiellettyäkin jopa...

Tiedetäänkö, ettei maailmassa ole (monia) geeniteknologian parissa askaroivia tiedemiehiä, joiden sormet syyhyäisivät päästä manipuloimaan myös ihmistä niin pitkälle kuin vain oma osaaminen ja tieteen keinot riittäisivät, ja joita vain maiden lainsäädännöt pidättelevät? Se kysymys kai kyseisessä artikkelissa nostettiin esille.

[Psykopatologia]

Ei tiedetä, mutta kuopio tietää (luultavasti jopa tarkan luvun).

[Psykopatologia]

Kuutar, olen kanssasi monessa samaa mieltä.
Tosin en ajatellut sitä 'rodun parantelua' varsinaisena rodunjalostuksena, mutta kyllähän se sitäkin voi tarkoittaa. Sekään ei ole selvää, että puhutaanko maailmanlaajuisesti, vai Suomen tilanteesta esim. puhuttaessa monista tiedemiehistä syyhyävine sormineen; joten teksti on epäselvä.

Minulla oikeastaan syntyi tekstistä mielikuva, että se on kirjoitettu 'pilke silmäkulmassa' ja tarkoitettu luettavaksi samalla tyylillä; silti, vaikka se epäilemättä on tarkoitettu myös provokatiiviseksi ja ravistelevaksi kannanotoksi vakaviin asioihin. Mutta en usko, että kaikki tekstin paisuttelut ja kärjistykset ovat tarkoitettu otettaviksi todesta tai faktana. Minusta jo pelkästään ilmaisu tiedemiesten sormet syyhyävät heijastelee pilkettä kirjoittajan silmässä. Samoin kuin Suomi siistiksi-heitot huutomerkkeineen, sun muut. Otsikkokin Julma visio - geenit kuriin ja vammaiset pois kertoo mustasta huumorista. Onko terveyssosiologin 'lupa' kirjoittaa vakavista asioista sellaisella tyylillä; se tietysti on toinen juttu.

Vielä siitä otsikosta; artikkeli on laajempi kuin tuon otsikon alla oleva katkelma, jonka minä siteerasin yhteen ketjuun. Toivottavasti ei ole syntynyt kuvaa, että tuo otsikko aiheineen olisi koko artikkeli.
Artikkelin muut väliotsikot ovat: Medikalisaation mahti, Kunnon kapitalismiin, Terveyshaaveiden ruokintaa, Potilas ei ainut palveluiden tarvitsija, Tautivainu herkistyy, Yllykkeitä sairaudelle, sekä Medikalisaatio tarvitsee rajoja.
Nythän Mirri oikein innostui arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, kun minua itkettää.

Otsikoista selviää paremmin artikkelin laajuus ja muu sisältö; siinä puhutaan muustakin kuin rodun parantelusta ja geenien saamisesta kuriin.

Nythän Mirri oikein rupesi arvioimaan tekstiä. Häntä naurattaa, minua itkettää.

[Mirri]

Päästiin mitäänsanomattomalta hyvyys/huonous-akselilta pois, ja tenttaavasta keskustelutyylistä eroon. Harva ihminen kovin avoimesti kertoo mietteitään kurkusta puristamalla ja vaatimusten edessä, ja aiheen (kuten tekstin) määritteleminen hyväksi/huonoksi on varma keino tyrehdyttää keskustelu. Joten jos tekstistä halutaan keskustella, on ihan järkevää irrottaa sormet keskustelukumppanin kurkulta, ja lähestyä tekstiä jollakin muulla tavalla kuin sanomalla sitä hyväksi/huonoksi.

Noin ainakin minun kanssani, koska harvoin tarkastelen tekstiä hyvänä/huonona; joten enpä sitten osaa sanoakaan sitä hyväksi tai huonoksi, vaikka miten yritettäisiin puristaa vaatimusten mukaista vastausta.

[Psykopatologia]

Klo 18.58

Myllykankaan auktoriteettia esitetään vasta-argumentiksi sille, että toinen keskustelija ei pidä artikkelia "tiedon kultajyvänä." Tässä tapauksessa oikeampi vasta-argumentti olisi ollut kommentoida tuon artikkelin sisältöä.

Vaikea kommentoida sisältöä, jos ei ole tietoa tarkastellaanko sisältöä lääketieteellisestä vai jostakin muusta näkökulmasta. Artikkeli ei ole lääketieteilijöiden kirjoittama, joten selvää on ainakin se, ettei se ole 'tiedon kultajyvä' lääketieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

Onko sisällöllä painoarvoa jostakin muusta näkökulmasta tutkailtuna; se on toinen asia. Kriittiseen tarkasteluun voidaan oikeastaan ryhtyä vasta sitten kun tiedetään mistä näkövinkkelistä artikkelia arvioidaan; tiedettäisiin edes suurinpiirtein mistä näkökulmista (ja millaisella yleissivistyksen, oppineisuuden ja koulutuksen tasolla) olisi tarkoitus tarkastella...

Kommentointi ja arviointi yms. kumpuavat (ikään kuin) itsestään kirjoituksen sisäisistä funktioista,
jotka näkyvät (eri asteisesti) itse tekstistä ja sen kontekstista. (Kirjallisessa) arviossa tulee (ainakin
jossain määrin) ottaa huomioon arvion vastaanottajakunta.