Lähdekritiikki ja tiedon luotettavuuden arviointi

[Gyver]

.

[Mirri]

Mirri toi tekstin esiin hyvänä kirjoituksena, ja hänen aiemmat kannanottonsa vastaavat tekstin sisältöä.

Älä puhu pötyä; en tuonut tekstiä esille hyvänä enkä huonona. En edes älynnyt, että sitä alettaisiin arvioida käsitteillä hyvä ja huono.

[Psykopatologia]

Kirjoittaja Mirri » 01.02.2011 16:59

Etenkin tähän terveyssosiologien provokatiiviseen kannanottoon yhdyn:
(- -)

[Kuutar]

Noin luki, tuosta lauseesta Mirrin teksti jatkui tällaisena lainauksena siitä artikkelista, jota kritisoin:

Nainen odottaa oikeasti lasta vasta sitten, kun testeissä varmistuu, että lapsi on saamisen arvoinen. Alkuraskaus on tiivistä laaduntarkkailua. Ihmislajin harppoessa kohti täydellisyyttä terveys muuttuu vajaa-arvoisten kuolemantuomioksi.

Terveyden nimissä valvotaan lisääntymistä (Hemminki 1993). Kun terveydenhuoltomenot paisuvat, kasvaa painostus vanhempia kohtaan, etteivät he synnyttäisi sairasta lasta, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia terveydenhuollolle. Tamperelainen ylilääkäri laskeskeli, että Downin oireyhtymää sairastavan ihmisen elämä aiheuttaa lähes parin miljoonan markan lisätaakan veronmaksajille. Raha on johtava terveyskonsultti. Ihmisten hinnoittelu on ihmisarvoa alentavaa. Jos kustannusvaikutukset määräävät elämän arvon, seurauksena on moraalin, oikean ja väärän lopullinen hämärtyminen.

Jotkut palkitut tiedemiehet ovat esittäneet, että vastasyntyneen annettaisiin elää vain, jos hänellä ei todeta geneettistä sairautta. On kuolemansynti synnyttää tietoisesti vammainen lapsi. Pidä Suomi siistinä, hanki valikoiva abortti!

Olihan Mirrillä mielipide Oiva-Antti Mäen puheestakin:

Poistin viestin; Oiva-Antti Mäen pitämän puheen.

Muistan Luukkosen joskus jossakin puhuneen helmien heittämisestä sioille... Eihän sellainen heittely ole ollenkaan viisasta; siksi poistin.

[Mirri]

Kirjoittaja Mirri » 01.02.2011 16:59

Etenkin tähän terveyssosiologien provokatiiviseen kannanottoon yhdyn:
(- -)

Eihän tuossa sanota hyvyydestä/huonoudesta mitään; provokatiivisuudesta vain puhutaan.

[Psykopatologia]

http://professorinajatuksia.blogspot.co ... auden.html

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=171461

[Mirri]

Kyllästyneen viimeistä viestiä lukiessa tuli tunne, että aivan kuin minä olisin taas syytettynä jostakin ja peräti tuomiolla.

Mutta hyvyydestä/huonoudesta... Varmaan pitäisi olla jokin yhteinen mittari, jolla hyvyyttä arvioidaan. Käsittääkseni kuitenkin täällä on mittareita yhtä monta kuin kirjoittajiakin, niinpä minä en arvioi jonkin artikkelin hyvyyttä/huonoutta. Ei ole mitään järjellistä syytä sanoa jotakin artikkelia hyväksi tai huonoksi, kun ei edes ole tietoa minkälaisella mittarilla mitataan. Voitaisiin jopa väittää älylliseksi epärehellisyydeksi moista yritystä määritellä jokin asia hyväksi tai huonoksi, kun ei ole tietoa minkälaista mittaria pitäisi käyttää. Älyllinen epärehellisyys tuli mieleen yllä olevasta viestistä.

Niinpä en ole ottanut kantaa hyvyyteen/huonouteen; en, vaikka miten yritätte muuta vängätä. Minulta puuttuu mittari; eikä minulla ole ainakaan sellaista arviointivälinettä, jolla Kyllästynyt arvioi - en osaa edes käyttää sellaista.
Sitä paitsi luulen, että jos minä omaa mittariani käyttämällä arvioin jonkin asian hyväksi tai huonoksi, Kyllästynyt kolauttaa omallaan minua päähän, koska hänen mittarinsa saattaakin näyttää aivan päinvastaista...

[Mirri]

Taisin taas kirjoittaa epäselvästi... En tarkoittanut, että PP:n viesti olisi ollut älyllisesti epärehellinen; nappasin vain tuon sanonnan hänen viestinsä otsikosta.

Kyllästynyt, en halua kertoa pidinkö artikkelia hyvänä vai huonona; jos pidin hyvänä/huonona, niin millä perusteella, jne. En halua kertoa edes, että olenko arvioinut ollenkaan hyväksi/huonoksi. Ei minulla ole mitään aihetta selvittää tällä foorumilla mitä mieltä olen artikkelin hyvyydestä/huonoudesta, vai olenko mitään mieltä. Siihen sinun on tyytyminen.

[Kuutar]

Mirri:

Etenkin tähän terveyssosiologien provokatiiviseen kannanottoon yhdyn:

Jos et tuossa sanonut mitään artikkelin hyvyydestä tai huonoudesta, niin millä tavoin sitten yhdyt siihen?

[Mirri]

Mirri:

Etenkin tähän terveyssosiologien provokatiiviseen kannanottoon yhdyn:

Jos et tuossa sanonut mitään artikkelin hyvyydestä tai huonoudesta, niin millä tavoin sitten yhdyt siihen?

Kuutar, siinä sinulla on pohtimista.

Miten monin tavoin voikaan katsoa ja lukea jotakin tekstiä - vaikkapa artikkelia - jopa keskustella sen kanssa, vaihtaa ajatuksia sen kanssa, ja yhtyäkin sen ajatuksiin tavalla tai toisella arvioimatta ja mittailematta sitä kuitenkaan niin mitäänsanomattomilla ja rajoittavilla käsitteillä kuin hyvä/huono.

[Crocodile Gena]

Saattaa olla hankala harrastaa lähdekritiikkiä (varsinkaan verkossa, nopeatahtisessa keskustelussa) varsinkaan jos joku teksti esitetään vaikkapa yliopiston virallisilla sivuilla (Mirrin lainaama "artikkeli" ?).

Toisaalta ko. tekstissä esitetään niin kovia väitteittä (jopa "kuoleman voittamisesta" tms.) vailla mitään viittauksia tai tarkempaa erittelyä, että ymmärrän sen arvottamisen "huonoksi".

Voidaanko edes puhua artikkelista; minusta tyylilaji on lähinnä proosallinen essee.

[Psykopatologia]

Psykopatologia-foorumi on armoton. Kun tänne kirjoittaa, voi odottaa melkein mitä mitä vaan.
Ainakaan foorumi ei unohda.

[Mirri]

Voidaanko edes puhua artikkelista; minusta tyylilaji on lähinnä proosallinen essee.

Ei ehkä tosiaan pitäisi puhua artikkelista. On vain vaikea keksiä mitään kuvaavaa sanaa tekstille, joka on pieni osa suurempaa kokonaisuutta; tässä tapauksessa opintokokonaisuutta, joka ilmeisesti sisältää muutakin kuin sen yhden tekstin. Ainakaan sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu luettavaksi tieteellistä faktaa sisältävänä artikkelina, vaan lähinnä vahvana ja kärjekkäänä kannanottona tietynlaisiin asioihin. Sehän voi olla vaikkapa tarkoitettu terveyssosiologian opiskelijoiden ruodittavaksi ja kritisoitavaksi; tekstiksi, joka herättää keskustelua, ja jonka kanssa voi olla samaa mieltä, eri mieltä, tai vaikka väitellä...

Joka tapauksessa artikkeli tuskin on paras mahdollinen sana kuvaamaan kyseistä tekstiä. Toisaalta, mikä muu se oikein voisi olla kuin artikkeli... Jos se olisi lehtikirjoitus, voitaisiin ehkä puhua kolumnista; vaan kun ei ole.

Kävin katsomassa Kantti.net-sivustolta; kyllä ne kyseisen peruskurssin kirjoitukset on nimetty artikkeleiksi.

[Mirri]

Psykopatologia-foorumi on armoton. Kun tänne kirjoittaa, voi odottaa melkein mitä mitä vaan.
Ainakaan foorumi ei unohda.

Täällä tarvittaisiin kypäriä, tuntuisi turvallisemmalta... Kaikki jaossa olevat hymiöt näyttävät olevan pää paljaana - raukat. Ei niitä uskalla käyttää näin turvattomassa paikassa.

[Psykopatologia]

Tämähän vasta turvallinen onkin.

[Mirri]

Armoton mutta turvallinen... Miksei noinkin.

[Crocodile Gena]

Voidaanko edes puhua artikkelista; minusta tyylilaji on lähinnä proosallinen essee.

Ei ehkä tosiaan pitäisi puhua artikkelista. On vain vaikea keksiä mitään kuvaavaa sanaa tekstille, joka on pieni osa suurempaa kokonaisuutta; tässä tapauksessa opintokokonaisuutta, joka ilmeisesti sisältää muutakin kuin sen yhden tekstin. Ainakaan sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu luettavaksi tieteellistä faktaa sisältävänä artikkelina, vaan lähinnä vahvana ja kärjekkäänä kannanottona tietynlaisiin asioihin. Sehän voi olla vaikkapa tarkoitettu terveyssosiologian opiskelijoiden ruodittavaksi ja kritisoitavaksi; tekstiksi, joka herättää keskustelua, ja jonka kanssa voi olla samaa mieltä, eri mieltä, tai vaikka väitellä...

Joka tapauksessa artikkeli tuskin on paras mahdollinen sana kuvaamaan kyseistä tekstiä. Toisaalta, mikä muu se oikein voisi olla kuin artikkeli... Jos se olisi lehtikirjoitus, voitaisiin ehkä puhua kolumnista; vaan kun ei ole.

Kävin katsomassa Kantti.net-sivustolta; kyllä ne kyseisen peruskurssin kirjoitukset on nimetty artikkeleiksi.

En osaa sanoa, mikä tekstilaji on, tai voiko sitä edes määritellä. Sen verran tiedän, tai olen ollut ymmärtäväni, että tieteellinen teksti yleensä perustuu faktoihin. Mutta ainakin ihmistieteissä harrastetaan väljempää (subjektiivisempaa) esseetyyppistä argumentointia. Olen luullut, että näin ei ole luonnontieteissä, mutta ilmeisesti olen väärässä.

[Maria]

Jos tarkoitetaan tieteellistä artikkelia esimerkiksi kausijulkaisua väittämien tulisi perustua joko kyseisen artikkelin sisältämiin tutkimustuloksiin tai viitteisiin. Jos väittämä (esimerkiksi johtopäätösosion kappale) perustuu saman julkaisun tuloksiin, pitäisi tekstissä mainita kulloinkin viittauksenalainen kuva tai taulukko. Joskus ei kuitenkaan toimita edellämainitulla tavalla. Kokoomajulkaisussa esitetyt tulokset ja johtopäätökset tulisi esittää viitteineen siten, että alkuperäinen viite myös esitetään. Viitteiden riittävyys tai puutteellisuus on yksi evaluointikriteereistä.

Sanomalehtiartikkeleissa esitystapa voi olla esimerkiksi asiantuntijan haastattelu. Myös tieteellisissä julkaisusarjoissa voi esiintyä julkaisutyyppi, jossa saatetaan käyttää esitystapana yhden tai useamman henkilön haastatteluun perustuvaa muistiota (esimerkkeinä konferenssien symposiumeissa käydyt esitelmien jälkeiset keskustelut ja niistä julkaistut yhteenvedot).

[Mirri]

En osaa sanoa, mikä tekstilaji on, tai voiko sitä edes määritellä. Sen verran tiedän, tai olen ollut ymmärtäväni, että tieteellinen teksti yleensä perustuu faktoihin. Mutta ainakin ihmistieteissä harrastetaan väljempää (subjektiivisempaa) esseetyyppistä argumentointia. Olen luullut, että näin ei ole luonnontieteissä, mutta ilmeisesti olen väärässä.

Se kiistanalainen artikkeli on nimenomaan ihmistieteilijöiden aikaansaannos; ei ollenkaan lääketieteelliseksi tarkoitettu teksti, jota tulkittaisiin luonnontieteen 'pelisääntöjen' mukaisesti.

[Crocodile Gena]

En osaa sanoa, mikä tekstilaji on, tai voiko sitä edes määritellä. Sen verran tiedän, tai olen ollut ymmärtäväni, että tieteellinen teksti yleensä perustuu faktoihin. Mutta ainakin ihmistieteissä harrastetaan väljempää (subjektiivisempaa) esseetyyppistä argumentointia. Olen luullut, että näin ei ole luonnontieteissä, mutta ilmeisesti olen väärässä.

Se kiistanalainen artikkeli on nimenomaan ihmistieteilijöiden aikaansaannos; ei ollenkaan lääketieteelliseksi tarkoitettu teksti, jota tulkittaisiin luonnontieteen 'pelisääntöjen' mukaisesti.

Poikkitieteellinen? Ei kai luonnontieteen tosiasioita (kuoleman voittaminen esim.) voi ihmistieteillä raiskata?

Menee (minulle) liian vaikeaksi.