
Mirri kirjoitti:"Ymmärrettästi Mirri on huolissaan ydinasepelotteesta..."
Pieni asiattomuus muuten asiallisessa viestissä, mutta ei kai tuo mitään haittaa. Toisaalta voisihan kirjoittaja muokata viestiään niin, että moinen arvaileva heitto jäisi pois.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:"Ymmärrettästi Mirri on huolissaan ydinasepelotteesta..."
Pieni asiattomuus muuten asiallisessa viestissä, mutta ei kai tuo mitään haittaa. Toisaalta voisihan kirjoittaja muokata viestiään niin, että moinen arvaileva heitto jäisi pois.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä ja oikaisen:
"Ymmärrettävästi Mirri on huolissaan ydinasepelotteesta..."


Iltaisin ikävöin Boris Jeltsiniä
Ne olivat kivoja aikoja, kun Venäjän presidentti halusi maan liittyvän EU:hun, kirjoittaa Sami Sillanpää Viikon lopuksi -kolumnissaan.
Vuonna 1995 Suomi liittoutui. Ja suomalaisia jännitti, mitä Venäjä siihen sanoo.
Ei Venäjä ollut moksiskaan. Pääministeri Esko Aho (kesk) vieraili Moskovassa tammikuussa 1995, kolme viikkoa sen jälkeen, kun Suomen EU-jäsenyys oli tullut voimaan.
Hänet otti vastaan presidentti Boris Jeltsin.
Jeltsin onnitteli lämpimästi Suomea EU:hun liittymisestä. Sitten hän jatkoi: ”Toivon, että annatte tukenne myös Venäjän liittymiselle Euroopan unioniin.”
Viime päivinä uni ei ole oikein tullut. Kun olen valvonut ja miettinyt maailman menoa, on tullut ikävä Boris Jeltsiniä.
Ajatuksissa on pyörinyt se, miten yksi ihminen voi joskus kääntää kokonaisen valtion – tai useammankin – suunnan.
***
Kunniaa ei voi antaa niille poliitikoille, esimerkiksi monille perussuomalaisille, jotka ovat viime vuosina ajaneet Suomen eroa EU:sta. Jos he olisivat onnistuneet,
olisimme nyt yksin ja irrallaan Putinin saaliina.
Jos Jeltsinin toivoma Venäjä olisi toteutunut, Suomikin olisi turvassa.
Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin uusi perussopimus vuonna 1992. Heinäkuussa presidentti Jeltsin saapui Suomeen ja piti puheen Presidentinlinnassa.
Seurasi jotain historiallisesti hämmästyttävää: Venäjän johtaja tunnusti maansa tehneen väärin. Jeltsin ei maininnut Neuvostoliittoa nimeltä mutta sanoi,
että ”siihen aikaan tehtiin suoria yrityksiä puuttua itsenäisen Suomen sisäisiin asioihin”.
Silloin, 30 vuotta sitten, Venäjän presidentti teki lupauksen: ”Voin Venäjän presidenttinä kansan puolesta vakuuttaa,
että sellaiset teot eivät tule enää koskaan synkistämään Venäjän suhdetta Suomeen. Me olemme kieltäytyneet niistä lopullisesti ja ainaiseksi.”
Tämän vuoksi erityisesti on ikävä Boris Jeltsiniä.
***

”Olemme sodassa turvaten maata, joka ei maksa laskujaan”
Verkkouutiset 23.08.2018
Presidentti Donald Trump vahvisti uhanneensa vetäytymisellä Natosta.
Sotilasliitto Nato on ajautunut historiansa vakavimpaan kriisiin – ”Eurooppa seisoo jyrkänteen reunalla”
Yhdysvaltain välinpitämättömyys sekä Turkin ja Venäjän lähentyminen huolestuttavat Eurooppaa.
Nato-maiden johtajat valmistautuvat joulukuun alussa Lontoossa pidettävään huippukokoukseen kriisitunnelmissa. Läntisen sotilasliiton uskottavuus on kovemmalla koetuksella kuin kertaakaan aiemmin sen 70-vuotisen historian aikana.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pohtii irtautumista Natosta. Samaan aikaan Naton toiseksi suurin sotilasmahti Turkki veljeilee avoimesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron luonnehti hiljattain Natoa "aivokuolleeksi". Hänen mukaansa Eurooppa ei voi enää luottaa Yhdysvaltain tukeen mahdollisen kriisin puhjetessa.

Kenraali Hägglund pitää Naton laajentumista virheenä – ”Siinä on käynyt kuin koiralle, joka ajetaan nurkkaan”
Entinen puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund pitää Naton laajentumista Itä-Eurooppaan virheenä,
jota ilman moni nyt käynnissä oleva kriisi olisi vältetty.
Venäjä on Naton laajentumisen myötä joutunut Hägglundin mukaan yhä enemmän nurkkaan.
Raja tuli vastaan hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun Nato ilmoitti ottavansa mielellään jäsenikseen Ukrainan ja Georgian.
– Siinä on käynyt kuin koiralle, joka ajetaan nurkkaan. Se murisee aikansa, sitten se puree.
Jos sen sijaan, että lähdettiin laajenemaan olisi tyydytty kumppanuuteen, maailma olisi hyvin erilainen tällä hetkellä. Ei olisi näitä kriisejä.
Ei Itämerellä eikä monessa muussakaan paikassa, Hägglund sanoi keskiviikkona turvallisuuspolitiikan suuntaa käsittelevän
Vakaus vaakalaudalla -kirjan (Into) julkistamistilaisuudessa.

eea kirjoitti:Lie henkisesti sukua älykkö Johan backmanille? Voi sinua mirri kun mitä enemmän puhut niin sitä typerämmältä vaikutat

Kenraali Hägglund uutuuskirjassaan: Nato-optio on Suomen ulkopolitiikan valttikortti - ”Sen kieltäminen on lapsellista”
Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund käsittelee laajasti Nato-kysymyksiä keskiviikkona julkistetussa Kenraalin iltahuuto -uutuuskirjassaan.
Hägglund sanoo, että Suomen mahdollisuus liittyä Natoon eli ns. Nato-optio on "Suomen ulkopolitiikan valttikortti."
- Sen vähätteleminen tai kieltäminen on lapsellista. Venäjä joutuu ottamaan huomioon option kaikissa toimissaan Suomen suunnalla. Suomi näet liittyy Natoon, jos sille ryppyillään liiaksi. Optiota kannattaa varjella, Hägglund kirjoittaa.
Niinpä yhtä lailla väärässä ovat kenraalin mukaan ne, jotka ajavat optiosta luopumista kuin jäsenyyttä vaativat.
- Molemmissa tapauksissa menetettäisiin tämä valttikortti. Jäsenyyden myötä siirtyisimme lisäksi Venäjän silmissä vihollisleiriin.
Nykytilanne on Hägglundin mukaan Suomen kannalta suorastaan ihanteellinen.
***
Kenraali Gustav Hägglund: Äänestäisin Nato-jäsenyyttä vastaan
Jos Natosta olisi nyt kansanäänestys, kenraali Gustav Hägglund äänestäisi jäsenyyttä vastaan. Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö upseereista kannattaa jäsenyyttä, mutta kolmannes vastustaa.
***
Jos Hägglund saisi jostain takuun siitä, että Suomessa säilyy nykyisenlainen yleinen asevelvollisuus ja korkea puolustustahto, hän kannattaisi liittoutumista. Jäsenyydestä ei olisi hänestä haittaa niin kauan kuin muistettaisiin, ettei Natosta tosipaikan tullen riittäisi maajoukkoja Suomeen.
Hägglund kehottaa myös katsomaan tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuviin voimasuhteisiin.
”Maailmalla voi tapahtua kaikenlaista. Kuten se, ettei Yhdysvaltain pelote olekaan voimassa.”
Hägglund ei ole aina ollut Nato-jäsenyydestä samaa mieltä. Hän uskoi EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana työskennellessään, että Natosta muodostuisi kahden pilarin eli Yhdysvaltain ja Euroopan unionin Nato. Sellaiseen Natoon Hägglundin mielestä Suomen olisi ollut luonteva kuulua.
Toisin kävi.
Hägglund on sitä mieltä, ettei Suomella ole vihollista eikä Suomea uhkaa mikään.
”Me olemme lähteneet siitä, että itsenäisen kansan velvollisuus on kyetä huolehtimaan kansalaisistaan kriisin ja sodan aikana. Silloin ei välttämättä tarvitse osoittaa vihollista. Nato taas perustui vihollisen olemassaoloon, ja kun viholliskuva lakkasi olemasta, piti keksiä jotain uutta ja sitten tuli tämä kriisinhallinta.”

Nato ei yksin ratkaise Suomen tai Euroopan turvallisuusvajetta
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on purskahtanut jälleen käyntiin Venäjän viimeaikaisten vaatimusten, Ukrainan kärjistyneen tilanteen ja presidenttimme uudenvuodenpuheen seurauksena.
Presidentti Sauli Niinistö nosti kiitettävästi eurooppalaisen turvallisuushaasteen esille uudenvuodenpuheessaan. Toivottavasti tämä herättää myös meillä keskustelun laajemmasta eurooppalaisesta puolustus- ja turvallisuusyhteistyöstä. Suomen on syytä aktivoitua tässä keskustelussa.
Mitä tulee Natoon, mielestäni Suomi sinällään voi oman valintansa mukaan liittyä Naton jäseneksi, mutta Suomen tai Euroopan turvallisuusvajetta tämä ei yksin ratkaise. Erilaisia turvallisuusratkaisuja tarvitaan kriisien luonteen, koon ja alueellisuuden mukaan, aivan kuten vaikkapa Hämeenlinna tarvitsee oman poliisinsa, jonka tarvetta puolustusvoimat ei voi täyttää. Vastaavasti poliisi ei voi hoitaa puolustusvoimien tehtäviä. Nato on globaalien ja suurvaltakriisien työkalu ja sen pelotevaikutus toimii myös vain sellaisissa kriiseissä. Kukaan ei aloittaisi Krimin valtauksen vuoksi kolmatta maailmansotaa ja Venäjä sekä muut EU:n ulkopuoliset toimijat tämän tietävät. Siksi eurooppalaisissa eskalaatioissa tarvitaan myös eurooppalaista toimintakykyä.
***


Mirri kirjoitti:Suomen turvallisuuspoliittinen asema suhteessa Venäjään ei ole vajaa kolme viikkoa sitten muuttunut oleellisesti yhtään mihinkään suuntaan...
Mirri kirjoitti:... Se, että sen pelätään muuttuneen Ukrainan sodan vuoksi, on toinen asia. Onko pelko realistinen, sitä sopii miettiä...
Mirri kirjoitti:... Käsittääkseni Suomen turvallisuuspoliittinen asema (suhteessa Venäjään) muuttuu oleellisesti vain siinä tapauksessa, että Suomi päättää hakeutua Natoon...
Mirri kirjoitti:... Lähteistäni...
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on kirjoittanut näkemyksistään 7.1.2022.

Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa