Kommunikaatio (viestintä)

[Kuutar]

Näitä yhden sanan aloituksia on ollut paljon, eikö niihin yleensä ole tullut juuri vastauksia. Lähes tyhjät ketjut vain vievät palstatilaa, mutta juuri se lienee ollut tarkoituskin.

[Sateentekijä]

Kaikesta huolimatta Sateentekijän viesti kirvoitti vilkkaan keskustelun.

Niinpä, ehkäpä tässä sittenkin toteutui viestinnän alkuperäinen tarkoitus; informaatio kohteelta toiselle .Keskustelun tasosta en sano mitään, mutta vilkasta vaikuttaa olevan!
Tosin en odottanut, että kirjoitus herättäisi näin suuren negatiivisten tunteitten ryöpyn esim. Kyllästyneen taholta.
Kirjoitin viestinnän historiasta mielestäni asiallisen katsauksen, jollaista tuskin Kyllästynytkään olisi kyennyt ilman lähdetietoja kirjoittamaan. Tässä tuntuukin lopulta olevan kysymys ihan muusta kuin viestistä ja sen sisällöstä. On kyse Kyllästyneen jääräpäistä väitteestä josta hän nyt haluaa pitää kyynsin ja hampain kiinni.

-Muokattu klo18.00- lisätty viimeinen kappale tekstiin.
-Sateentekijä

[Sateentekijä]

Kyllästynyt kirjoitti:(Mirrille)
Jos ja kun sinä esität, että viestissä mahdollisesti olisi ollut jotakin uutta ja ennen tietämätöntä, olisi kohtuullista että sinä kertoisit minkä asian sinä uskot sellaisen olleen.
Mutta yritän tehdä asiaa helpommaksi sinulle. Sinun ei tarvitse vastata mikä asia oli sinulle uusi, kunhan kerrot minkä asian sinä ajattelet olevan jollekulle toiselle uutta ja ennen tietämätöntä.

Kyllästyneen viesti on käsittämätön . Nyt hän kirjoittaa jo kaikkien muitten puolesta, vaikka
näkemys viestin itsestäänselvyyksistä on vain ja ainoastaan hänen näkemyksensä! Kukaan ei ole velvoitettu vastaamaan myöskään hänen röyhkeään ja halveksivaan kyselyynsä. Ok. viesti on hänelle täynnä itsestäänselvyyksiä, mutta yleistäminen ja muitten ajatusten tietäminen tai tiukkaaminen saattaa myös osoittaa, että hän onkin tuossa asiassa melko yksin. Varsinkin tämä kohta on aivan käsittämätön: kunhan kerrot minkä asian sinä ajattelet olevan jollekulle toiselle uutta ja ennen tietämätöntä
Hänen oletuksensa mukaan Mirrin pitäisi tietää sekin, mikä tässä on toisten mielestä uutta.

[irmeli]

Pane jo turpasi tukkoon.

[trisse]

Kyllästyneen viesti on käsittämätön . Nyt hän kirjoittaa jo kaikkien muitten puolesta, vaikka
näkemys viestin itsestäänselvyyksistä on vain ja ainoastaan hänen näkemyksensä!

Ja minun!!! Ja Irmelin!!!!

[irmeli]

Kyllästyneen viesti on käsittämätön . Nyt hän kirjoittaa jo kaikkien muitten puolesta, vaikka
näkemys viestin itsestäänselvyyksistä on vain ja ainoastaan hänen näkemyksensä!

Ja minun!!!

Ja minun!!!

[Sateentekijä]

Pane jo turpasi tukkoon.

Sinä et ole tässä keskustelussa ollut millään tavoin läsnä, muuten kuin liittymättä trissen johtamaan räkytyskerhoon jossa teitä on tasan kaksi. sinä ja trisse. Itse asiaan ei sinulla ole ollut yhtään ainoaa mielipidettä joten kenenkähän oikein olisi aihetta pitää turpansa taas kerran kiinni? Sinä sekaannut joka asiaan sanomatta yhtään mitään järkevää!
Tämä asia koskee minua ja minun viestiäni . Sinulla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.

[irmeli]

Sateentekijä
Viestit: 1178
Liittynyt: 10.03.2016 19:32

Irmeli
Viestit: 279
Liittynyt: 11.02.2016 09:40

Kuka täällä sekaantuu joka ketjuun, En ainakaan minä.

[irmeli]

Tämä asia koskee minua ja minun viestiäni . Sinulla ei ole asiassa minkäänlaista roolia.

Taasko leikit modea. Sitä et omista täällä yhtään mitään viestiä ja et voi ketään kieltää kirjoittamassa.

TÄMÄ KETJU EI KOSKE SINUA.

[Sateentekijä]

Sateentekijä
Viestit: 1178
Liittynyt: 10.03.2016 19:32

Irmeli
Viestit: 279
Liittynyt: 11.02.2016 09:40

Kuka täällä sekaantuu joka ketjuun, En ainakaan minä.

Mitä hemmettiä tuolla on tekemistä tässä ketjussa? Sinä se olet mestari kirjoittamaan asian vierestä etkä edes näytä sitä itse tajuavan, sinun mökellyksestí tässä ketjussa on täysin asiatonta ja asiaankuulumatonta. Sinulta ei kukaan ole kysynyt yhtään miträän eikä näin oillen myöskään kaipaa tyhjänpäiväisyyksiäsi.
Ja siksi toiseksi, millä oikeudella sinä käsket kenenkään pitää turpansa kiinni?

[irmeli]

Huuliolla tarkoitetaan koko näkyvää artikulaatioelimistöä eli huulia, kieltä, hampaita ja leukaa.
Huuliltalukeminen tarkoittaa puolestaan koko artikulaatioelimistön huulten, kielen, hampaiden ja leuan liikkeiden seuraamista. Huuliltalukija pystyy lukemaan huulilta, mitä puhuja sanoo, vaikka ei kuulisikaan puhujan ääntä.

Huulioluku on kattavampi käsite kuin huuliltaluku; se sisältää sekä visuaalisen (näkyvän) että auditiivisen (kuuloon perustuvan) informaation. Huuliolukuun sisältyy myös ilmeisiin, tilanteeseen ja kieleen (rakenne, kielioppi) liittyvä informaatio.

Huulioluku tukee puheen ymmärtämistä. Huulioluvussa kuuloinformaatiota täydennetään tai se korvataan artikulaatioelimistön liikkeiden, eleiden sekä ilmeiden seuraamisella. Myös käsien liikkeet ja kovien äänien aistiminen tuntoaistin avulla värinällä täydentää informaatiota. Monissa tilanteissa huulioluku on mahdotonta tai se vaikeutuu oleellisesti, esimerkiksi silloin, kun keskustelijoiden välinen etäisyys on liian pitkä, valaistus on riittämätön tai puhe tulee jonkin laitteen välityksellä.

Monet äänteet muistuttavat myös huulilta luettuna toisiaan, eivätkä kaikki äänteet näy huulilta. Sen vuoksi erehtymisen mahdollisuudet ovat suuret. Puheen ymmärtäminen huulioluvulla tuettuna toimii parhaiten kahdenkeskisessä kommunikaatiossa. Kokous- ja ryhmätilanteissa, joissa on useampia henkilöitä, vaikeutuu huulioluvun seuraaminen huomattavasti.

Huulioluku vaatii harjoitusta ja hyvää visuaalista hahmottamista. Yleinen harhaluulo onkin, että vaikka huonokuuloiset, kuurot ja kuuroutuneet eivät kuulekaan kunnolla, osaavat he kuitenkin lukea huulilta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan huuliolukutaito on hyvin yksilöllistä.
http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/k ... uulioluku/

[irmeli]

Viitottu puhe on huuliolukua tukeva kommunikaatiomenetelmä. Puhutun kielen sanat lausutaan joko ääneen tai sanat artikuloidaan äänettömästi huuliolla. Viittomakielen viittomia viitotaan samanaikaisesti puheen rinnalla ja puheen tueksi.
Viittominen noudattaa puhutun kielen sanajärjestystä. Viittomia käytetään puhutun kielen sanan merkityksen mukaisesti, ei sanasta sanaan käännöksenä. Myös yhdyssanoissa viittomien järjestys voi poiketa puhutun kielen sanajärjestyksestä.

Viittomisessa käytetään paikantamista eli viittomien sijoittamista tilaan sekä ilmeitä, jos niiden käyttö ei sotke huuliota, eli huulilla näkyvää sanahahmoa. Monia pronomineja ja partikkeleita (esim. ja, että, nuo) ei yleensä viitota, vaan ne jätetään pelkän huulion varaan.
http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/k ... ottu_puhe/

[irmeli]

Sormiaakkosviestintä (SAV) on huulioluvun tukimenetelmä, jossa käytetään viittomakielen sormiaakkosia. Huuliolukua tukemaan sormitetaan (näytetään) jokaisen sanan alkukirjain.
Jos sanan alussa on monta konsonanttia, sormitetaan ne kaikki (kriisi, strutsi). Jos sanalla on vaikeasti ymmärrettävä huulio, voidaan koko sana sormittaa. Myös yhdyssanoissa sormitetaan jokaisen sanan ensimmäinen kirjain (talonmies, pakettiauto).

Sormiaakkosviestintä on yleensä suhteellisen nopea oppia. Riittää kunhan osaa viittomakielen sormiaakkoset ja tietää SAV-menetelmän perustan. Sormiaakkosviestintä sopii hyvin esimerkiksi ystävä- ja perhepiirin käyttöön. Kun menetelmän on oppinut ja sisäistänyt, on siitä helppoa jatkaa tukiviittomien ja viitotun puheen opiskeluun.
http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/k ... viestinta/

[Sateentekijä]

Aika oleellista viestinnässä on se, että osaa olla hiljaa ja sekaantumatta asioihin, joissa ei ole millään tavoin osallisena tai joihin ei ole mitään sanottavaa- tämä irmelille.
P.S.Irmelin edelläkopioidut kirjoitukset ovat osoitus ainoastaan harkintakyvyn täydellisestä puutteesta.
Minun päähäni ei kyllä sovi, miksi hän kiukuttelee asiasta jossa hänellä on ainoastaan rähjääjän osa.

[irmeli]

Yleensä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta puhuttaessa tarkoitetaan tietoista vuorovaikutusta, kommunikointia eli viestintää. Ihmiset ilmaisevat toisilleen ajatuksiaan, tietojaan, tarpeitaan ja tunteitaan. He myös vastaanottavat ja tulkitsevat toistensa ilmaisua.
Kommunikoidessaan ihmiset käyttävät monenlaisia keinoja. Nämä keinot voivat perustua johonkin symboliseen kieleen, eleisiin, äänteisiin tai muihin sanattoman viestinnän keinoihin. Symbolisen kielen käyttöä pidetään ihmiselle lajityypillisenä ominaisuutena, jota ei muilla eläinlajeilla ole.

Puhe on yksi kommunikointikeinoista. Sen rinnalla kaikki ihmiset käyttävät runsaasti muita keinoja, kuten katsetta, ilmeitä, eleitä, toimintaa, naurua, itkua, ääntelyä, äänensävyjä ja kehon asentoja. Nämä keinot luovat usein puhutun viestin lopullisen merkityksen. Monissa tilanteissa nämä luonnolliset keinot ovat myös merkityksellisempiä kuin niiden rinnalla käytetty puhe. Suurin osa ihmisistä käyttää kuitenkin puhetta ensisijaisena kommunikointikeinona.

Kuulon puuttuessa osittain tai kokonaan, voidaan puhuttu kieli korvata tarvittaessa joko viittomakielellä tai muilla keinoin. Viittomakielet ovat puhuttujen kielten tapaan itsenäisiä kielijärjestelmiä, ja vastoin yleistä käsitystä viittomakieli ei ole kansainvälistä. Jokaisella maalla on oma kansallinen viittomakielensä tai niitä voi olla myös useita. Viittomakieltä tuotetaan käsien liikkeillä (viittomat), kasvojen ilmeillä sekä pään ja vartalon liikkeillä ja otetaan vastaan näön avulla.

Luonnollisten kielten, puhuttujen tai viitottujen kielten lisäksi, ihmisten välinen kommunnikointi voi tapahtua myös muilla tavoin. Elekommunikaatiolla tarkoitetaan lähinnä luonnollisia eleitä kommunikoinnissa sekä toiminta- ja kehonviestejä.

Viittomakommunikaatiolla tarkoitetaan puolestaan viitottua puhetta ja tukiviittomia. Ne ovat kommunikaatiomenetelmiä, eivät itsenäisiä kieliä kuten viittomakieli. Ihminen voi kommunikoida myös käyttäen hyväksi esineitä, kuvia ja muita graafisia merkkijärjestelmiä. Tällöin puhutaan esine- tai kuvakommunikaatiosta (piktogrammit, blisskieli).

Kommunikaation käsite voidaan siis määritellä monin eri tavoin. Yk:n yleiskokouksessa hyväksytty vammaisia koskeva ihmisoikeussopimus tarjoaa kattavan kuvauksen eri kommunikaatiomenetelmistä ja nimenomaan niistä tavoista, joilla ihmiset nykyaikana viestivät:

”Viestintä” sisältää kieliä, tekstin näyttämistä, pistekirjoitusta, taktiilikommunikaatio viestintää, isokirjaintekstiä, saavutettavaa multimediaa sekä kirjallisia, kuuloon perustuvia, selkokielisiä, ihmisäänellä tuotettua puhetta sekä puhetta tukevia ja korvaavia viestintätapoja, -keinoja ja -muotoja, esteetön tieto- ja viestintäteknologia mukaan lukien; ”kieli” sisältää puhutut kielet sekä viittomakielet ja muut ei-puhutun kielen muodot.

http://www.kuulokynnys.fi/kuulokynnys/kommunikaatio/

[Mirri]

Googlailin... Tässä lisää viestintäaiheisia 'itsestäänselvyyksiä' tämän foorumin tietäväisille, ja kenties kiintoisaa asiaa meille muille:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/

Kielijelppi paneutuu viestinnän historian sijaan sen nykyisyyteen.

[irmeli]

Viestintä on ammattitaitoa, koulutusta ja kokemusta vaativa asiantuntijatehtävä. Viestijöiltä vaaditaan erityisesti tiedotuksen, sisällöntuotannon ja julkisuudenhallinnan osaamista. Tehtäviin sisältyy myös markkinointiviestintää, sillä viestinnän asiantuntija joutuu usein työssään käyttämään markkinoinnin keinoja.

Viestinnän ammatissa työskennellään monilla ammattinimikkeillä. Ammattinimike kuvaa henkilön asemaa, roolia ja vastuualueita, mutta nimikkeiden käyttö riippuu myös organisaation omasta nimikehierarkiasta. Nimikkeet vaihtelevat eri organisaatioiden välillä, ja kansainvälisesti nimikkeiden käyttöön vaikuttavat myös kulttuurierot.

Yleisimpiä ammattinimikkeitä Viestin jäsenistössä ovat tiedottaja, viestintäpäällikkö ja viestintäjohtaja.
Missä viestijät ovat töissä?

Viestinnän ammattilaiset työskentelevät yrityksissä, julkisella sektorilla, järjestöissä, oppilaitoksissa ja seurakunnissa. Monet työskentelevät myös viestinnän yrittäjänä, ammatinharjoittajina tai freelancereina.

Päätehtävät viestinnässä ovat sisällöntuotanto ja seuranta, mediaviestintä, työyhteisö- ja sisäinen viestintä, maineen ja brändin rakentaminen sekä some-asiantuntijatehtävät. Viime aikoina keskeisiin työtehtäviin on noussut myös viestinnän valmentaminen organisaation sisällä.
http://www.viesti.fi/kehity-ammattilais ... ammatissa/

[Sateentekijä]

Googlailin... Tässä lisää viestintäaiheisia 'itsestäänselvyyksiä' tämän foorumin tietäväisille, ja kenties kiintoisaa asiaa meille muille:
http://kielijelppi.virtamieli.fi/

Kielijelppi paneutuu viestinnän historian sijaan sen nykyisyyteen.

Mirrille kiitos asiallisesta linkistä!

[irmeli]

Poistin Kyllästyneen mielestä tyhjänpäiväsen itsestäänselvyyksiä sisältäneen viestini. Toivottavati Kylläsynyt myös poistaa sen lainauksestaan.

Ja nyt tämä sateentekijä kuvittelee omistavansa ketjun.

[Mirri]

Aika oleellista viestinnässä on se, että osaa olla hiljaa ja sekaantumatta asioihin, joissa ei ole millään tavoin osallisena tai joihin ei ole mitään sanottavaa...

Totta tuo, että hiljaa oleminen on tärkeä osa hyvää viestintää. Ja vaikenemisen lisäksi tietysti tarvitaan kuuntelemisen taito, jota ilman viestintä ei suju.