Tyhmyys tiivistyy

[Psykopatologia]

Google-tietoa on paljon, mutta tiedon soveltamisessa on puutteita foorumilla.

[trisse]

Myös Freudin mukaan tyhmyys tiivistyy ryhmässä. Hän siteeraa McDougall'ia:

Ketä McDougallia?

On myös Joyce. Liekö mitään sukua?

[Psykopatologia]

Joyce McDougall obituary (1920 - 24.8.2011)
https://www.theguardian.com/society/201 ... l-obituary
(- -)

Joycellä oli kerran kongressissa jäänyt yläosan napitus auki. Kukaan ei "uskaltanut" huomauttaa, ja vitsailtiin, että jos se on uutta muotia.

[Psykopatologia]

19:48
Minusta tyhmyys tiivistyy etenkin sellaisessa joukossa, jossa joku innostava auktoriteetti esittää suhteellisen yksinkertaisia ja usein aggressiivisia ratkaisuja epävarmoille, jotka mieltävät ratkaisun olevan heille jollakin tavalla edullinen. Esimerkiksi lakkoihin on välillä melko helppo päätyä, toisinaan jopa sotiin...

Minulla on sellainen käsitys, että ihmiset yleensä vihaavat lakkoja eivätkä missään tapauksessa halua joutua sellaiseen. Tulee tulon menetystä, eivätkä hyödyt juuri koskaan ole suoria. Lakko on vihoviimeinen ratkaisu pattitilanteeseen ja jonkinlaisen pelin väliaikainen lopputulos.

Em. "vihasta" ja empiriasta huolimatta lakkoja syntyy jopa tilanteissa, joissa joku ala automatisoituu (pankkivirjailijat) tai muuttuu kokonaan (posti), jolloin aktuaali työvoiman rakenne ei kestä. - Sen sijaan lapsienoitajat eivät ole lakkoilleet, vaikka vihattujen lapsien hoitamattomuus vaikuttaisi yhteiskuntaan jopa enemmän kuin AKT:n lakko.

[irmeli]

Siivoojatkaan harvoin lakkoilevat vaikka Pamilaiset muuten lakkoilevat tai ainakin uhkailevat.
Ehkä ovat tyhmiä, koska siivoojien lakko hyvin nopeasti vaikuttaisi moneen muuhunkin alaan.

[Sateentekijä]

Hilppa kirjoitti:
Minulla on sellainen käsitys, että ihmiset yleensä vihaavat lakkoja eivätkä missään tapauksessa halua joutua sellaiseen. Tulee tulon menetystä, eivätkä hyödyt juuri koskaan ole suoria. Lakko on vihoviimeinen ratkaisu pattitilanteeseen ja jonkinlaisen pelin väliaikainen lopputulos.

Kyllähän lakko on kiristyskeino. Sekoittamalla yhteiskunnan normaalia toimintaa pyritään osoittamaan ,että ette tule ilman meitä toimeen. Lakkoilun aiheuttamiin suuriin yhteiskunnallisiin menetyksiin verrattuna lakkoilu on melko hedelmätöntä.Sekin ryhmä, mikä tällä tavoin pyrkii asioitaan ajamaan, menettää usein enemmän kuin voittaa.
Toisaalta, kun yleinen lakko-oikeus on, sitä käytetään työtaistelun aseena. Mikä on sitten hyöty-haittasuhde kun esim . yleislakossa koko maa lamautuu?

[Psykopatologia]

Ainakin viimeisimmässä (1956) tulokset olivat loistavia.

[Hilppa]

Minä en ainakaan muista, milloin viimeksi oli yleislakko. Olen vain kuullut siitä entiseltä opettajaltani.

[Hilppa]

19:48
Minusta tyhmyys tiivistyy etenkin sellaisessa joukossa, jossa joku innostava auktoriteetti esittää suhteellisen yksinkertaisia ja usein aggressiivisia ratkaisuja epävarmoille, jotka mieltävät ratkaisun olevan heille jollakin tavalla edullinen. Esimerkiksi lakkoihin on välillä melko helppo päätyä, toisinaan jopa sotiin...

Minulla on sellainen käsitys, että ihmiset yleensä vihaavat lakkoja eivätkä missään tapauksessa halua joutua sellaiseen. Tulee tulon menetystä, eivätkä hyödyt juuri koskaan ole suoria. Lakko on vihoviimeinen ratkaisu pattitilanteeseen ja jonkinlaisen pelin väliaikainen lopputulos.

Em. "vihasta" ja empiriasta huolimatta lakkoja syntyy jopa tilanteissa, joissa joku ala automatisoituu (pankkivirjailijat) tai muuttuu kokonaan (posti), jolloin aktuaali työvoiman rakenne ei kestä. - Sen sijaan lapsienoitajat eivät ole lakkoilleet, vaikka vihattujen lapsien hoitamattomuus vaikuttaisi yhteiskuntaan jopa enemmän kuin AKT:n lakko.

Vihattujen lapsien hoitajille ei tule potkuja pepulle, heitä tarvitaan aina eli heidän ei tarvitse mennä lakkoon. Mutta muitakaan ei lakko hyödytä enää siinä vaiheessa, kun kengänkuva on jo tullut persukkeeseen.

Nimim. kokemusta perhepiirissä on.

[irmeli]

1986 oli laaja yhteislakko,kesti kolme päivää ja saatiin työajan lyhennykset eli Pekkaspäivät.

[Psykopatologia]

17:37
Jos pre-lakkotilanteessa joku sovittelee tyyliin "malttia nyt, neuvotellaan - näin saamme kuitenkin parempia tuloksia", voi joku akitaattori vastata: "Jo riittää porvareiden perseennuolenta - pannaan ne matalaksi! - lakkoon!!". (Eikö olekin innostavaa?!) Sitten maltillisempi puoli, joka on nimetty pettureiksi, luopuu.

[Sateentekijä]

Ainakin viimeisimmässä (1956) tulokset olivat loistavia.

Mitä muuten saavutettiin ja mitä menetettiin v.1956 yleislakolla?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko

Yleislakko alkoi 1. maaliskuuta 1956 eli samana päivänä, jolloin Maalaisliiton Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa. Pääministerinä aloitti 3.3.1956 presidenttikilvan täpärästi hävinnyt SDP:n K.A. Fagerholm. Yleislakon syynä oli työantajan kieltäytyminen SAK:n vaatimasta 12 markan (nykyrahassa 0,31 euroa, joka vastasi silloisilla tuntipalkoilla 6–10 %:n yleiskorotuksesta tuntipalkkoihin.

(--)

Lopputulos
Lakko päättyi 20. maaliskuuta työnantajan suostuttua SAK:n alkuperäiseen vaatimukseen. Lakon päätyttyä lakkolaisia asetettiin mellakoinnista syytteisiin ja muutamia tuomittiin kapinasta.

Tavallisten ihmisten elämää yleislakko järkytti suhteellisen vähän: aikakauden eläneet ihmiset sanovat, että vuoden 1950 kymmenen viikkoa kestänyt metallimiesten lakko oli paljon pahempi.

Lakolla saavutettu ansiotason nousu katosi nopeasti korkean inflaation takia. Inflaatio söi reaaliansioita siten, että lakkoa edeltävä reaaliansiotaso saavutettiin vasta 1960-luvun alussa. Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle.

SDP:n johtajiin kuulunut Väinö Tanner nousi vuonna 1957 SDP:n puheenjohtajaksi ja skogilaiset irtaantuivat puolueesta, koska pitivät Tanneria ja häntä tukevia leskisläisiä liian oikeistolaisina. Tanner vastusti yleislakkoa.

[irmeli]

Mitä muuten saavutettiin ja mitä menetettiin v.1956 yleislakolla?

Eli mitä? Wikipediaa osaa jokainen kopioida mutta niitä ei viitsi lukea, joten osaatko vastata kysymykseesi?

[Sateentekijä]

Mitä muuten saavutettiin ja mitä menetettiin v.1956 yleislakolla?

Eli mitä? Wikipediaa osaa jokainen kopioida mutta niitä ei viitsi lukea, joten osaatko vastata kysymykseesi?

Kai sinä osaat tuon verran lukea tuosta kopioimastani tiivistelmästä! Siinähän se selvästi sanotaan.
Eihän nuo tapahtumat kellään voi olla tuoreessa muistissa.

[irmeli]

Niin mie yleensä asioista kiinnostun enempi kuin kopioidun tiivistelmän verran, joten luin tämän lakosta.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

[Sateentekijä]

Kirjoittaja irmeli » 21 Kesä 2016, 21:21

Niin mie yleensä asioista kiinnostun enempi kuin kopioidun tiivistelmän verran, joten luin tämän lakosta.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Samat asiathan tuossa antamassasi linkissä käyvät ilmi. Wikipediasta ne saa tiivistettyinä.
Et sinäkään noita asoita ilman googlea olisi tiennyt. Kai ne sieltä pystyy löytämään kuka tahansa.

[irmeli]

Kun asiat tutkii ja kopioi vain tiivistettynä, niin jää aivoihin paljon tilaa jonninjoutavuuksille.

[Sateentekijä]

Kun asiat tutkii ja kopioi vain tiivistettynä, niin jää aivoihin paljon tilaa jonninjoutavuuksille.

Ihmiselle on annettu ymmärrys sitä varten, että hän osaa etsiä tietoa. Sitähän googlesta löytyy pilvin pimein.Tiivistelmistähän saa vihjeitä siihen ,mitä kannattaa tarkemmin etsiä.

[Hilppa]

1986 oli laaja yhteislakko,kesti kolme päivää ja saatiin työajan lyhennykset eli Pekkaspäivät.

Kenellä tuollaisia enää on? Siis millä alalla? Teollisuudessa?

[Rane]

Onko rakennusalalla?