Mitä on tiede?

[Kuutar]

Tämä voi olla vielä vaikeampi kysymys, kuin mitä on taide. Miten määrittelisitte tieteen? Millainen ajattelu on tieteellistä?

[Psykopatologia]

Vice versa. - Netti on täynnä tieteellisyyteen liittyviä selvityksiä.

Yksi olennainen asia on luonnontieteisiin (fysiikka ym.) ja ihmistieteisiin (psykologia, historia ym.) liittyvä eri tyyppinen metodologia (selittää vs. "ymmärtää" yms.).

[Psykopatologia]

(Kuulemma) tuulen tarkoitus on tasata ilmanpaineita maapallolla.
(Jos näin, kyseessä on finalistinen eli teleologinen selitys.)

[Sateentekijä]

Yksi lukuisista tieteen määritelmistä kertoo näin:
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/tiede.html

Tiede on järjestelmällistä uuden tiedon tuottamista. Se ei siis ensisijaisesti ole tutkimustulosten tai teorioiden joukko, tai niistä muodostuva maailmankuva, vaan menetelmä mahdollisimman pätevän tiedon hankkimiseksi. Erilaiset tiedekäsitykset vastaavat kuitenkin eri tavoin kysymykseen mikä on tieteellisen tiedon tarkoitus, miksi tietoa tuotetaan.

(--)

Tieteellistä tietoa hankitaan tieteellisen menetelmän avulla. Sen ominaisuuksia ovat objektiivisuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, edistyvyys ja autonomisuus:

Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu erottamattomasti vuorovaikutus tutkijan ja tutkimuksen kohteen välillä. Kohteesta saatava tieto on sitä objektiivisempaa mitä vähemmän tutkijan omat asenteet, uskomukset ja toiveet vaikuttavat tutkimuksen tulokseen. Tieteellisen menetelmän objektiivisuusvaatimus ei tarkoita, että tutkijan tulisi — tai että hän voisi — täydellisesti luopua ennakkokäsityksistään tai arvoistaan. Se tarkoittaa, että tutkijan tulee pyrkiä poistamaan subjektiivisten tekijöiden vaikutusta tutkimustuloksiinsa. Näin tiedosta saadaan mahdollisimman yleispätevää.

Tiivistettynä voisikin sanoa, että tiede on normaalisti ihmisen uteliaisuutta ja halua luoda jotain uutta.

[trisse]

Tieteessä on paradigma, teoriat ja termistö. Ja niiden puitteissa tutkitaan tutkimuskohteita ja saadaan niistä uutta (taiko kertaalleen todennettua) tietoa. Tutkimuksista useimmat ovat kvantitatiivisia (luonnontieteet, psyka ym) mutta ne voivat olla myös kvalitatiivisiä (sosiologia, kasvatustiede ym)

[trisse]

Tiivistettynä voisikin sanoa, että tiede on normaalisti ihmisen uteliaisuutta ja halua luoda jotain uutta.

Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.

[Hilppa]

Tiivistettynä voisikin sanoa, että tiede on normaalisti ihmisen uteliaisuutta ja halua luoda jotain uutta.

Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.

uteliaisuus on ominaisuus, joka on varmasti kaikissa ihmisissä jossain määrin. Hyvin harva silti tekee tiedettä, vaikka kuvittelisikin tekevänsä tiedettä. Eikä uuden oppiminenkaan ole tiedettä. Mikä on uutta yhdelle, on selvää pässinlihaa toiselle.

Munkki Mendel istutti erilaisia tuoksuherneitä ja piti tarkkaa päiväkirjaa siitä, millaisia siemeniä hänen istuttamansa siemenet tuottivat hänen tekemiensä pölytyskokeiden jälkeen. Hänen kokeistaan ja muistiinpanoistaan syntyi perinnöllisyystiedettä. Vasta DNA:n PCR-tekniikka on kumonnut osittain tämän 1600-luvulla eläneen munkin julkaisemaa tietoa perinnöllisyydestä.

[trisse]

Joo mutta Munkki Mendel teki jotain systemaattista ja harkittua eikä vain "ollut utelias".

[Psykopatologia]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gregor_Mendel 1822 - 1884

Kokeet 1856 - 53, julkaisu 1886 "unohdettiin" kunnes löydettiin (uudelleen) vuonna 1900.

[Kuutar]

Mitä mieltä olette ajatuksesta, että tieteellisiä ovat vain ne väitteet, jotka voidaan falsifioida?

[Psykopatologia]

Popperia? - Mielestäni vaade on liian tiukka.

[Sateentekijä]

Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse

Jospa sitten olet saippuatieteitten tohtori!

[Sateentekijä]

Falsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (< lat. falsus, 'väärä') tarkoittaa väitteen osoittamista vääräksi. Fallibilismi merkitsee Charles Sanders Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka on periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.

näin sanooo https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

Miksi pitää briljeerata sivistyssanoilla? Se mielestäni osoittaa lukijoiden aliarvioimista ja oman egon pönkittämisen tarvetta.
Anteeksi nyt vaan, mutta koska sananvapaus on yhtäläinen sekä yksilökohtainen oikeus, ilmaisen kantani.

[Psykopatologia]

Mitä mieltä olette ajatuksesta, että tieteellisiä ovat vain ne väitteet, jotka voidaan falsifioida?

Voi riippua tieteestäkin: saattaa sopia fysiikkaan (kokeet voi toistaa) mutta ei historiaan.

[Sateentekijä]

Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse

Jospa sitten olet saippuatieteitten tohtori!

Hmm. no kyllähän ihmisellä täytyy olla jokin motivaatio tieteen tekemiseenkin.
Ei ilman riittävää motivaatiota minun ymmärtääkseni synny mitään...
Ei ainakaan mitään järjellistä. Tieteen tekeminen sinänsä on järjellistä.
Tieteen tekemisessähän pyritään näyttämään toteen tiettyjä faktoja sekä kumoamaan vanhentuneita käsityksia. Ellei motivaatioita tähän ole, tuskin syntyy minkäänlaista tiedettä.

[Sateentekijä]

Mitä mieltä olette ajatuksesta, että tieteellisiä ovat vain ne väitteet, jotka voidaan falsifioida?

Voi riippua tieteestäkin: saattaa sopia fysiikkaan (kokeet voi toistaa) mutta ei historiaan.

Jos nyt käytetään tätä hienoa sanaa, niin kyllähän historiaa voidaan ja ollaankin suuresti falsifioitu. Uudelleenkirjoitetut tiedot saattavat asiat täysin uuteen valoon. Jopa vanhoja historiallisia "totuuksia" on muunneltu joko tieteellisesti tutkittuina tai ihan vaan ajan hengen mukaan.
Hyviä esimerkkejä löytyy koulun entisajan historian opetuksesta jota nykyaikaistetaan ja jopa vääristellään (Tosin on vaikeaa erottaa, kumpi on
"väärempää" tietoa.)
Vanheneva tiede elää kaiken aikaa. Uudet näkökulmat eivät sinänsä ole epätodempia tai todempia, mukana on todisteiden puuttuessa tekijän omaa katsantoa vahvasti.Näin siis käsittääkseni nimenomaan historiassa.

[Psykopatologia]

Viittasin siihen, että historiassa ei voi tehdä - luonnontieteitten tapaan - kokeita.

[Psykopatologia]

Hmm. no kyllähän ihmisellä täytyy olla jokin motivaatio tieteen tekemiseenkin.

Mihin motivaatio EI liity?

[Psykopatologia]

Sivistyssanojen käyttö voi liittyä lukijoiden yliarvioimiseen. Sivistyssanojen ymmärtämättömyys voi puolestaan liittyä lukijan sivistynättömyyteen.

[Sateentekijä]

Hmm. no kyllähän ihmisellä täytyy olla jokin motivaatio tieteen tekemiseenkin.

Mihin motivaatio EI liity?

Viittasin vastauksessani trissen kommenttiin:

Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse