Tiede on järjestelmällistä uuden tiedon tuottamista. Se ei siis ensisijaisesti ole tutkimustulosten tai teorioiden joukko, tai niistä muodostuva maailmankuva, vaan menetelmä mahdollisimman pätevän tiedon hankkimiseksi. Erilaiset tiedekäsitykset vastaavat kuitenkin eri tavoin kysymykseen mikä on tieteellisen tiedon tarkoitus, miksi tietoa tuotetaan.
Tieteellistä tietoa hankitaan tieteellisen menetelmän avulla. Sen ominaisuuksia ovat objektiivisuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, edistyvyys ja autonomisuus:
Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu erottamattomasti vuorovaikutus tutkijan ja tutkimuksen kohteen välillä. Kohteesta saatava tieto on sitä objektiivisempaa mitä vähemmän tutkijan omat asenteet, uskomukset ja toiveet vaikuttavat tutkimuksen tulokseen. Tieteellisen menetelmän objektiivisuusvaatimus ei tarkoita, että tutkijan tulisi — tai että hän voisi — täydellisesti luopua ennakkokäsityksistään tai arvoistaan. Se tarkoittaa, että tutkijan tulee pyrkiä poistamaan subjektiivisten tekijöiden vaikutusta tutkimustuloksiinsa. Näin tiedosta saadaan mahdollisimman yleispätevää.
Sateentekijä kirjoitti:
Tiivistettynä voisikin sanoa, että tiede on normaalisti ihmisen uteliaisuutta ja halua luoda jotain uutta.
trisse kirjoitti:Sateentekijä kirjoitti:
Tiivistettynä voisikin sanoa, että tiede on normaalisti ihmisen uteliaisuutta ja halua luoda jotain uutta.
Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse
näin sanooo https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:EtusivuFalsifiointi
Falsifiointi eli falsifioiminen (< lat. falsus, 'väärä') tarkoittaa väitteen osoittamista vääräksi. Fallibilismi merkitsee Charles Sanders Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi (negativismi, kontrapositivismi tai popperilainen tieteenfilosofia) puolestaan on tieteenfilosofian paradigma, jonka tavoitteena on erottaa tiede epätieteestä ja muusta ei-tieteestä. Sen mukaan tieteellisiä ovat vain sellaiset väitteet, jotka on periaatteessa mahdollista osoittaa vääriksi jollain havainnoilla. Toisinaan näitä termejä myös käytetään synonyymeina, mutta Peircen ja Popperin näkemysten välillä on sisällöllisiä eroja.
Kuutar kirjoitti:Mitä mieltä olette ajatuksesta, että tieteellisiä ovat vain ne väitteet, jotka voidaan falsifioida?
Sateentekijä kirjoitti:Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse
Jospa sitten olet saippuatieteitten tohtori!
Psykopatologia kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Mitä mieltä olette ajatuksesta, että tieteellisiä ovat vain ne väitteet, jotka voidaan falsifioida?
Voi riippua tieteestäkin: saattaa sopia fysiikkaan (kokeet voi toistaa) mutta ei historiaan.
Psykopatologia kirjoitti:Hmm. no kyllähän ihmisellä täytyy olla jokin motivaatio tieteen tekemiseenkin.
Mihin motivaatio EI liity?
Ei voi tiedettä (tai juuri muitakaan tekoja) voi selittää motivaatioiden kautta. Minä menin saippuakurssilla ollen utelias ja haluten luoda uutta - mutten tehnyt kuitenkaan tiedettä.
trisse
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa