Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

[Psykopatologia]

Millaiseen dynamiikkaan väitteesi perustuu?

(Elintasohan on paljolti juuri sitä, että kansalaisilla on varaa kuluttaa.)

[Mirri]

Mirri:
(- -) Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Kuutar:
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa. [PP]

Minusta väite on puuta heinää. Turha kulutus - esimerkiksi kahviloissa käynti tai uuden puseron osto - köyhdyttää kansakuntaa; säästäminen taas rikastuttaa. Kansan varallisuus kasvaa vain onnistuneen vientikaupan kautta. Palveluammateista on hyötyä vain silloin, jos ne tukevat (sekundaarisesti) vientikauppaa.

Kuvasit juuri sitä kulutusta, mikä rikastuttaisi kotimaata, kuten kahvilassa käynti. Kahvilayrittäminen kannattaa vain jos on asiakkaita. Suomessa sijaitsevan kahvilan verot jäävät Suomeen. Jos uusi pusero on Suomessa tehty, tai edes suomalaisesta kaupasta ostettu, siitäkin kertyy verovaroja.

Psykopatologia, mielestäni Kuutar perusteli näkemyksensä ihan hyvin.

Tosin rikastumaan tuskin päästään kotimaisen kulutuksen varassa, mutta eihän se aivan merkityksetöntä ole käytetäänkö rahat kotimaiseen kulutukseen vai kulutetaanko ne ulkomailla. Taloudellisesti järkevää olisi suosia suomalaista.
Vienti yksinään ei riitä, vaan tarvittaisiin vahvat kotimaiset markkinat viennin rinnalle, jottei oltaisi aivan pulassa viennin tyrehtyessä. Käsittääkseni pelkän vientikaupan varaan voitaisiin rakentaa vain, jos olisi jotakin erinomaisen arvokasta myytävää, esimerkiksi öljyä tai muita korvaamattomia luonnonvaroja joita kaikki tarvitsevat. Mutta kun ei Suomella ole muuta kuin 'vihreää kultaa'.

[Hilppa]

Psykopatologian näkemys on linjassa kansantaloustieteilijöiden ja VM:n virkamiesten kanssa. He arvostavat arvonlisäveroteollisuutta. Suomi on pieni kansakunta ja maa, ja jälkiteollisena yhteiskuntana sen on hyvin vaikea tulla toimeen ilman vientiteollisuuttaan. Tosin globaalit paineet kohdistuvat juuri vientiteollisuuteen, ja sen tulisi olla mukautuva ja high tech -painotteinen, jotta tulevaisuudessakin olisimme menestyvä kansakunta.

[Mirri]

Tässä yksi tuore näkemys aiheeseen; Kulutus on tärkein talouskasvun tekijä:
http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_ ... 8_006.html

Kirjoittaja Olli Savela työskentelee yliaktuaarina kansantalouden tilinpidossa Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

[Hilppa]

Hilppa, mitä ajattelet ja mitä mieltä olet kestävän kehityksen ideasta?

Wikipedia kertoo kestävästä kehityksestä muunmuassa näin:

Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys

Kysyin Hilpalta, mutta toki kaikki ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita. Käsittääkseni kestävä kehitys sopii pohdittavaksi tässä ketjussa.

Kestävä kehitys mainitaan lähes jokaisessa poliittisessa agendassa ja päätöksessä. Kyse on aikakautemme vakavimmista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Valitettavasti käytännön toteutus on usein toista eivätkä esimerkiksi luonnon suojelu, ihmisten hyvinvointi ja korkeakulttuurin tukeminen tule huomioon otetuiksi päätösten astuttua voimaan.

[Hilppa]

Mirrin linkistä (Tike):

Tuotanto ei kasva pelkästään kulutusta lisäämällä
Mikäli haluamme lisätä kotimaista tuotantoa, kulutuksen pitää ensinnäkin kohdistua kotimaisiin tuotteisiin. Nykyisessä maailmantaloudessa tämä ei ole kovin yksinkertaista. Ulkomaiset tuotteet valtaavat markkinoita eikä "suosi suomalaista" -kampanjoita katsota hyvällä vapaakaupan ilmapiirissä. Aina ei tuotteen alkuperää voi myöskään tunnistaa.

Käytännössä tuonnin osuus kotitalouksien kulutuksesta on melko pieni, suunnilleen yksi kuudesosa, kun mukaan luetaan sekä kulutuksen välitön että välillinen tuontipanos ja kulutus ulkomailla. Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja hyödyttää sitä. On silti selvää, että päivittäisillä kulutusvalinnoilla vaikutamme siihen, pidämmekö yllä kotimaista vai ulkomaista tuotantoa.

Toiseksi osa tuotannosta on varattava investointeihin, mielellään nykyistä suurempi osa, ja se on pois kulutuksesta. Investointien tulisi myös olla kannattavia ja niiden pitäisi kohdistua kotimaahan, jos halutaan lisätä kotimaista tuotantoa. Viime vuosina erityisesti suuryritykset ovat investoineet huomattavassa määrin ulkomaille.

Kolmanneksi tulojen rajallisuus asettaa rajat itse kunkin kulutuksen kasvulle, koska velkaantuakaan ei voi jatkuvasti. Yksilötasolla velat on joskus maksettava, mutta koko talouden tasolla esimerkiksi kotitalouksien tai julkisen sektorin velkaantumiselle on vaikea määritellä kipurajoja.

[Hilppa]

Tulkitsen avausartikkelin sanoman siten, että kuluttamista ei voi siunata erilaisin puolustuspuhein, vaan pohjimmiltaan kuluttamisessa kyseenä on yksi itsekkyyden ilmentymistä.

[Psykopatologia]

Millaiseen dynamiikkaan väitteesi perustuu? [Kuuttaren]
(Elintasohan on paljolti juuri sitä, että kansalaisilla on varaa kuluttaa.)

Kaksi tapausta:
1 A kuluttaa rahansa karkkiin.
2 B säästää pankkiin (mahdollisesti auton ostoa varten tai vanhuuden varalle).
. 2-tapauksessa pankki lainaa rahat eteen päin mahdollisesti Suomeen tehtäviin investointeihin.

14:19
Kuutar: Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.
Tuo saattaa olla enemmän seuraus kuin "syy".

[Kuutar]

Millaiseen dynamiikkaan väitteesi perustuu?

(Elintasohan on paljolti juuri sitä, että kansalaisilla on varaa kuluttaa.)

Toki. Kotimainen kulutus myös luo työpaikkoja Suomeen. Säästäminen kannattaa silloin kun talous on tiukilla, mutta hyvin toimeentulevien kulutus on myönteinen asia sekä heille itselleen, että maan taloudelle. Julkisen talouden liika leikkaaminen laman aikana itse asiassa pidentää ja pahentaa lamaa.

[Kuutar]

Tulkitsen avausartikkelin sanoman siten, että kuluttamista ei voi siunata erilaisin puolustuspuhein, vaan pohjimmiltaan kuluttamisessa kyseenä on yksi itsekkyyden ilmentymistä.

Missä ihmisen toiminnassa ei sitten olisi kyse itsekkyydestä?

[Psykopatologia]

Kuutar: Julkisen talouden liika leikkaaminen laman aikana itse asiassa pidentää ja pahentaa lamaa.

(Ainakin) minulle lisä-velan-otto sopii erinomaisesti.

[Kuutar]

Mirrin linkistä (Tike):

Tuotanto ei kasva pelkästään kulutusta lisäämällä
Mikäli haluamme lisätä kotimaista tuotantoa, kulutuksen pitää ensinnäkin kohdistua kotimaisiin tuotteisiin. Nykyisessä maailmantaloudessa tämä ei ole kovin yksinkertaista. Ulkomaiset tuotteet valtaavat markkinoita eikä "suosi suomalaista" -kampanjoita katsota hyvällä vapaakaupan ilmapiirissä. Aina ei tuotteen alkuperää voi myöskään tunnistaa.

Käytännössä tuonnin osuus kotitalouksien kulutuksesta on melko pieni, suunnilleen yksi kuudesosa, kun mukaan luetaan sekä kulutuksen välitön että välillinen tuontipanos ja kulutus ulkomailla. Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja hyödyttää sitä. On silti selvää, että päivittäisillä kulutusvalinnoilla vaikutamme siihen, pidämmekö yllä kotimaista vai ulkomaista tuotantoa.

Toiseksi osa tuotannosta on varattava investointeihin, mielellään nykyistä suurempi osa, ja se on pois kulutuksesta. Investointien tulisi myös olla kannattavia ja niiden pitäisi kohdistua kotimaahan, jos halutaan lisätä kotimaista tuotantoa. Viime vuosina erityisesti suuryritykset ovat investoineet huomattavassa määrin ulkomaille.

Kolmanneksi tulojen rajallisuus asettaa rajat itse kunkin kulutuksen kasvulle, koska velkaantuakaan ei voi jatkuvasti. Yksilötasolla velat on joskus maksettava, mutta koko talouden tasolla esimerkiksi kotitalouksien tai julkisen sektorin velkaantumiselle on vaikea määritellä kipurajoja.

Linkin teksti todistaa, että Suomessa kotitaloudet kuluttavat enimmäkseen kotimaisia tuotteita. ( Osuus on viisi kuudesosaa tekstin mukaan) Se tukee työllisyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä Suomessa.

[Kuutar]

Kuutar: Julkisen talouden liika leikkaaminen laman aikana itse asiassa pidentää ja pahentaa lamaa.

(Ainakin) minulle lisä-velan-otto sopii erinomaisesti.

Minä olen huolissani ylivelkaantumisesta, mutta pitäisi miettiä tarkemmin, mistä leikataan.

[Mirri]

Onneksi kaikkien lotraajien suojelusenkeli porhalsi paikalle puolustamaan heitä. Samoin onnittelut!

Siipiä minulla ei ole, mutta voin sanoa ymmärtäväni kaikkia lotraamisesta pitäviä.

Tässä yksi sellainen:
https://www.youtube.com/watch?v=Fj73JF_ ... tml5=False (1:25)

[Kuutar]

Hilppa, mitä ajattelet ja mitä mieltä olet kestävän kehityksen ideasta?

Wikipedia kertoo kestävästä kehityksestä muunmuassa näin:

Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys

Kysyin Hilpalta, mutta toki kaikki ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita. Käsittääkseni kestävä kehitys sopii pohdittavaksi tässä ketjussa.

Kestävä kehitys mainitaan lähes jokaisessa poliittisessa agendassa ja päätöksessä. Kyse on aikakautemme vakavimmista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Valitettavasti käytännön toteutus on usein toista eivätkä esimerkiksi luonnon suojelu, ihmisten hyvinvointi ja korkeakulttuurin tukeminen tule huomioon otetuiksi päätösten astuttua voimaan.

Korkeakulttuurin ylläpitäminen on kallista, niin on myös hyvinvointipalveluiden.

[Psykopatologia]

Mirrin linlkistä (Tike): Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon

Tarkoitetaankohan tuossa (vain) päivittäistavaroita? - Toisaalta autot, telkkarit ja pusukoneet ovat ulkomaisia. Esimerkiksi automobiilin hinnalla tavallinen perhe syö vuosia.

[Hilppa]

Onneksi kaikkien lotraajien suojelusenkeli porhalsi paikalle puolustamaan heitä. Samoin onnittelut!

Siipiä minulla ei ole, mutta voin sanoa ymmärtäväni kaikkia lotraamisesta pitäviä.

Tässä yksi sellainen:
https://www.youtube.com/watch?v=Fj73JF_ ... tml5=False (1:25)

Miksi halusit jatkaa tätä aihetta? Mielestäni se on kummankin kannalta epäsuotuisa. Tai sitten halusit kääntää lukijoiden huomion tässä päällekkäisaiheessa toiseksi.

Käytin aiheellisesti sanaa lotraaminen, koska juuri tuo termi sopii siihen tilanteeseen, jonka olen niin monesti ollut näkemässä ja josta mainitsin. Pesuhuone täynnä naisia joko odottamassa vuoroaan suihkuun tai peseytymässä siellä. Huomiota on kiinnittänyt juuri tuo seikka, mistä mainitsin. Annetaan veden valua solkenaan täysillä, vaikka yksikään ruumiinosa ei ole veden alla, ja hana on vakiomallinen helppokäyttöinen yksiotehana. Lisäksi kyseisessä paikassa on niin suuri asiakasmäärä, että viemärikaivot tukkeutuvat usein, joten olisi ihan fiksua, kun ei vettä käytä, laittaa hana kiinni.

[Kuutar]

Mirrin linlkistä (Tike): Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon

Tarkoitetaankohan tuossa (vain) päivittäistavaroita? - Toisaalta autot, telkkarit ja pusukoneet ovat ulkomaisia. Esimerkiksi automobiilin hinnalla tavallinen perhe syö vuosia.

Ei linkissä kerrottu sitä, mutta jos noin suuri osa on kotimaisten tuotteiden kulutusta, se on myönteinen asia.

[Kuutar]

Hilppa, sinä et ymmärtääkseni haluaisi, että korkeakulttuurin tukemisesta leikataan. Kun puhut säästäväisyyden puolesta, niin miten perustelet korkeakulttuurin tukemisen, joka on hyvin usein tappiollista liiketoimintaa?

[Psykopatologia]

Mistä mielestäsi voitaisiin leikata?

(Omasta mielestäni voitaisiin leikata elinkeino-tuista. Edelleen ammattiyhdistyskorporaatioiden osittainen verovapaus pitäisi poistaa.)