Kuutar kirjoitti:Psykopatologia kirjoitti:Mirri:
(- -) Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?
Kuutar:
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa. [PP]
Minusta väite on puuta heinää. Turha kulutus - esimerkiksi kahviloissa käynti tai uuden puseron osto - köyhdyttää kansakuntaa; säästäminen taas rikastuttaa. Kansan varallisuus kasvaa vain onnistuneen vientikaupan kautta. Palveluammateista on hyötyä vain silloin, jos ne tukevat (sekundaarisesti) vientikauppaa.
Kuvasit juuri sitä kulutusta, mikä rikastuttaisi kotimaata, kuten kahvilassa käynti. Kahvilayrittäminen kannattaa vain jos on asiakkaita. Suomessa sijaitsevan kahvilan verot jäävät Suomeen. Jos uusi pusero on Suomessa tehty, tai edes suomalaisesta kaupasta ostettu, siitäkin kertyy verovaroja.


Mirri kirjoitti:Hilppa, mitä ajattelet ja mitä mieltä olet kestävän kehityksen ideasta?
Wikipedia kertoo kestävästä kehityksestä muunmuassa näin:Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys
Kysyin Hilpalta, mutta toki kaikki ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita. Käsittääkseni kestävä kehitys sopii pohdittavaksi tässä ketjussa.
Tuotanto ei kasva pelkästään kulutusta lisäämällä
Mikäli haluamme lisätä kotimaista tuotantoa, kulutuksen pitää ensinnäkin kohdistua kotimaisiin tuotteisiin. Nykyisessä maailmantaloudessa tämä ei ole kovin yksinkertaista. Ulkomaiset tuotteet valtaavat markkinoita eikä "suosi suomalaista" -kampanjoita katsota hyvällä vapaakaupan ilmapiirissä. Aina ei tuotteen alkuperää voi myöskään tunnistaa.
Käytännössä tuonnin osuus kotitalouksien kulutuksesta on melko pieni, suunnilleen yksi kuudesosa, kun mukaan luetaan sekä kulutuksen välitön että välillinen tuontipanos ja kulutus ulkomailla. Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja hyödyttää sitä. On silti selvää, että päivittäisillä kulutusvalinnoilla vaikutamme siihen, pidämmekö yllä kotimaista vai ulkomaista tuotantoa.
Toiseksi osa tuotannosta on varattava investointeihin, mielellään nykyistä suurempi osa, ja se on pois kulutuksesta. Investointien tulisi myös olla kannattavia ja niiden pitäisi kohdistua kotimaahan, jos halutaan lisätä kotimaista tuotantoa. Viime vuosina erityisesti suuryritykset ovat investoineet huomattavassa määrin ulkomaille.
Kolmanneksi tulojen rajallisuus asettaa rajat itse kunkin kulutuksen kasvulle, koska velkaantuakaan ei voi jatkuvasti. Yksilötasolla velat on joskus maksettava, mutta koko talouden tasolla esimerkiksi kotitalouksien tai julkisen sektorin velkaantumiselle on vaikea määritellä kipurajoja.
Psykopatologia kirjoitti:Millaiseen dynamiikkaan väitteesi perustuu? [Kuuttaren]
(Elintasohan on paljolti juuri sitä, että kansalaisilla on varaa kuluttaa.)
Psykopatologia kirjoitti:Millaiseen dynamiikkaan väitteesi perustuu?
(Elintasohan on paljolti juuri sitä, että kansalaisilla on varaa kuluttaa.)
Hilppa kirjoitti:Tulkitsen avausartikkelin sanoman siten, että kuluttamista ei voi siunata erilaisin puolustuspuhein, vaan pohjimmiltaan kuluttamisessa kyseenä on yksi itsekkyyden ilmentymistä.
Hilppa kirjoitti:Mirrin linkistä (Tike):Tuotanto ei kasva pelkästään kulutusta lisäämällä
Mikäli haluamme lisätä kotimaista tuotantoa, kulutuksen pitää ensinnäkin kohdistua kotimaisiin tuotteisiin. Nykyisessä maailmantaloudessa tämä ei ole kovin yksinkertaista. Ulkomaiset tuotteet valtaavat markkinoita eikä "suosi suomalaista" -kampanjoita katsota hyvällä vapaakaupan ilmapiirissä. Aina ei tuotteen alkuperää voi myöskään tunnistaa.
Käytännössä tuonnin osuus kotitalouksien kulutuksesta on melko pieni, suunnilleen yksi kuudesosa, kun mukaan luetaan sekä kulutuksen välitön että välillinen tuontipanos ja kulutus ulkomailla. Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon ja hyödyttää sitä. On silti selvää, että päivittäisillä kulutusvalinnoilla vaikutamme siihen, pidämmekö yllä kotimaista vai ulkomaista tuotantoa.
Toiseksi osa tuotannosta on varattava investointeihin, mielellään nykyistä suurempi osa, ja se on pois kulutuksesta. Investointien tulisi myös olla kannattavia ja niiden pitäisi kohdistua kotimaahan, jos halutaan lisätä kotimaista tuotantoa. Viime vuosina erityisesti suuryritykset ovat investoineet huomattavassa määrin ulkomaille.
Kolmanneksi tulojen rajallisuus asettaa rajat itse kunkin kulutuksen kasvulle, koska velkaantuakaan ei voi jatkuvasti. Yksilötasolla velat on joskus maksettava, mutta koko talouden tasolla esimerkiksi kotitalouksien tai julkisen sektorin velkaantumiselle on vaikea määritellä kipurajoja.
Psykopatologia kirjoitti:Kuutar: Julkisen talouden liika leikkaaminen laman aikana itse asiassa pidentää ja pahentaa lamaa.
(Ainakin) minulle lisä-velan-otto sopii erinomaisesti.
Hilppa kirjoitti:Onneksi kaikkien lotraajien suojelusenkeli porhalsi paikalle puolustamaan heitä. Samoin onnittelut!

Hilppa kirjoitti:Mirri kirjoitti:Hilppa, mitä ajattelet ja mitä mieltä olet kestävän kehityksen ideasta?
Wikipedia kertoo kestävästä kehityksestä muunmuassa näin:Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys
Kysyin Hilpalta, mutta toki kaikki ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita. Käsittääkseni kestävä kehitys sopii pohdittavaksi tässä ketjussa.
Kestävä kehitys mainitaan lähes jokaisessa poliittisessa agendassa ja päätöksessä. Kyse on aikakautemme vakavimmista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Valitettavasti käytännön toteutus on usein toista eivätkä esimerkiksi luonnon suojelu, ihmisten hyvinvointi ja korkeakulttuurin tukeminen tule huomioon otetuiksi päätösten astuttua voimaan.
Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Onneksi kaikkien lotraajien suojelusenkeli porhalsi paikalle puolustamaan heitä. Samoin onnittelut!
Siipiä minulla ei ole, mutta voin sanoa ymmärtäväni kaikkia lotraamisesta pitäviä.![]()
Tässä yksi sellainen:
https://www.youtube.com/watch?v=Fj73JF_ ... tml5=False (1:25)
Psykopatologia kirjoitti:Mirrin linlkistä (Tike): Toisin sanoen viisi kuudesosaa kulutuksesta kohdistuu kotimaiseen tuotantoon
Tarkoitetaankohan tuossa (vain) päivittäistavaroita? - Toisaalta autot, telkkarit ja pusukoneet ovat ulkomaisia. Esimerkiksi automobiilin hinnalla tavallinen perhe syö vuosia.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa