Kuutar kirjoitti:1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.
Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Mielestäni kulutusyhteiskunta ei alkanut ainakaan heti noissa merkeissä, miten Psykopatologia kuvaa. Tai ainakaan leimallisinta ei ollut sosiaaliturvan kaikkivoipainen mahdollistamisvoima. Vahvasti 60- ja vielä myös 70-luvulla sosiaaliturvan vastaanottaminen oli häpeällisen leiman saamista.
Kulutustottumusten muutos, sisävessa, juokseva lämmin ja kylmä vesi, Mallorcan matkat, Kanariansaaret, Keihäsmatkat, Pizza, hampurilaiset, "auringonotto" (palvonta), pakastin, ym. seikat mahdollistuivat lähes kaikille, mutta niitä ei maksettu sossun rahoilla vaan tekemällä työtä ja säästämällä. Sitten tuli amerikkalainen velaksi elämisen malli. Myöhemmin velkavankeus elämäntapana. Mutta ei tuolloinkaan keskiluokkainen sossun turvin elänyt eikä elä nytkään vaan orjana työnantajalleen ja pankilleen ja saadakseen ostaa yhä enemmän kulutushyödykkeitä. Tuo elämäntapa kustannetaan vaikka velaksi, mikä mahdollistaa nykyisen talouden perustan. Pankithan elävät sillä, että osa porukasta on pankkien orjia.
Sitä ihmettelen, että jos kulutusta vähennetään, niin mitä työtä ihmisille jää tehtäväksi kun nykyisinkin työstä on pulaa. Miten tehdään työtä ja säästetään, jos ei ole kulutusta, joka työllistää? Mitä vähemmän ihmiset kuluttavat sitä vähemmän on töitä tarjolla ja sitä suurempi tarve sosiaaliturvalle.
Sodat ovat siitä 'mukavia', että ne panevat kaiken matalaksi, jolloin ihmisillä taas on työtä ja kulutuskin voidaan aloittaa alusta, ihan perustarpeista - vaikkapa talojen korjaamisella ja viemäriverkoston rakentamisella. Mikään ei taida olla sotaa tehokkaampi työllistäjä, koska silloin tulee pulaa kaikesta ja tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät hiki hatussa töitä yhteisön perustarpeiden tyydyttämisen eteen.
Hilppa kirjoitti:Kuutar kirjoitti:1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.
Viittaatko mikro- vai makrotalouteen? Eli tarkoitatko ihmisten harjoittamaa yksityistalouksien kulutusta vai yhteiskunnan menoeriä?
Hilppa kirjoitti:II) Sodan vaikutuksista antamasi esimerkki on usein esitetty mielestäni kyseenalainen puolustelu kulutukselle. Tosin tarkoitit kai absurdissa mielessä? Avausartikkeli ei myöskään tarkastele maapallon väestökehitystä, joka on yksi suuri kulutuksen ja globaalin resurssikeskustelun aihe. Kehittyvissä maissa kulutus per kapita on pientä, mutta väkiluvun kasvu vauhdikasta. Meillä lisääntyminen on hidasta, mutta kulutuksemme kymmenkertainen kehittyvien maiden köyhiin ihmisiin varattuna. Molemmat kasvutekijät (väestönkasvu ja kulutuksen kasvu) vaikuttavat hyvin radikaalisti maapallon luonnonvarojen riittävyyteen, maankäyttöön, elintilan riittävyyteen, globaaliin ruokatalouteen ym. strategisiin tekijöihin. Artikkeli on keskittynyt toiseen näistä voimakkaista tekijöistä eli länsimaisen nykyihmisen itsekkyyteen ja kulutuskeskeisyyteen. Mielestäni analyysi on hyvä ja siitä pitää keskustella. Myös muihin syventäviin analyyseihin olisi hyvä saada viitteitä.


Rane kirjoitti:En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.
Kuutar kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Kuutar kirjoitti:1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.
Viittaatko mikro- vai makrotalouteen? Eli tarkoitatko ihmisten harjoittamaa yksityistalouksien kulutusta vai yhteiskunnan menoeriä?
Molempia. Yksi syy siihen on tietysti nykyajan eri vaatimukset. 80- luvulla useimmat ihmiset eivät esimerkiksi omistaneet kotitietokoneita eivätkä kännyköitä, eikä sellaisten omistaminen ollut välttämätöntä. Julkiset menot, kuten terveydenhuollon, ovat myös kasvaneet nykyaikana lääketieteen kehityksen myötä. Julkiset palvelut kyettiin takaamaan tasapuolisemmin kaikille 80 - luvulla, mutta toisaalta julkiset palvelut eivät olleet yhtä monipuoliset kuin nykyään. Väestön ikääntyminen on yksi luonnollinen väestönkehitykseen liittyvä syy, miksi myöskin julkiset menot ovat kasvaneet.
Hilppa kirjoitti:Rane kirjoitti:En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.
Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

Mirri kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Rane kirjoitti:En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.
Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?
Voihan se olla realismiakin, että ajatellaan ihmisten kykenevän muuttumaan vain joutuessaan tiukan paikan eteen, seinää vasten niin sanotusti. Mitä fanaattista sellaisessa ajattelussa on?

Mirri kirjoitti:Hilppa, kiitos vastauksesta.
Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?
Hilppa kirjoitti:Rane kirjoitti:En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.
Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?
Kuutar kirjoitti:Mirri kirjoitti:Hilppa, kiitos vastauksesta.
Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.
Hilppa kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Mirri kirjoitti:Hilppa, kiitos vastauksesta.
Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?
Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.
Mutta kuinka paljon kulutuksen lisääminen kasvattaa nytkään työllisyyttä esimerkiksi Suomessa, kun kulutushyödykkeet valmistetaan suureksi osaksi jossain muualla esim. Kiinassa? Tuotannollinen panos saadaan aikaan luonnonvaroja kuluttamalla, mutta työn kustannusten suhde tuotteen hintaan on minimaalisen pieni.
Ymmärtääkseni artikkelin kirjoittajat eivät halua edistää äärimmäisiä liikkeitä kulutuksen pienentämiseksi, vaan hallitusti vähentää järjetöntä turhaa kuluttamista.
Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.
Hilppa kirjoitti:Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

trisse kirjoitti:Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"
Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain ”ikuisia nuoria”. ”Ikuiset nuoret” vievӓt tilan ja oikeudet tulevalta sukupolvelta. Italialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ. Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme? Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee italialaisten oikeustieteen professori Gustavo Zagrebelskyn ja psykoanalyytikko Massimo Ammanitin näkemyksiä. Näytteet lukee Juha Kulmanen.
talialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ.
(- -)
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/24 ... sia-nuoria (audio 14:00)
Kuutar kirjoitti:trisse kirjoitti:Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"
Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain ”ikuisia nuoria”. ”Ikuiset nuoret” vievӓt tilan ja oikeudet tulevalta sukupolvelta. Italialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ. Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme? Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee italialaisten oikeustieteen professori Gustavo Zagrebelskyn ja psykoanalyytikko Massimo Ammanitin näkemyksiä. Näytteet lukee Juha Kulmanen.
talialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ.
(- -)
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/24 ... sia-nuoria (audio 14:00)
Tuossa lainatussa tekstissä pohditaan, onko syntymättömillä oikeuksia. Tulevat sukupolvet tulevat olemaan nykyistä pienempiä,väestönkasvu on jo alkanut hidastua monissa maailman maissa, ja Euroopan maat ovat enimmäkseen pysähtyneen kasvun vaiheessa. Näin ollen luonnonvarat ehkä riittävätkin.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa