Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

[Kuutar]

1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.

[Hilppa]

1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.

Viittaatko mikro- vai makrotalouteen? Eli tarkoitatko ihmisten harjoittamaa yksityistalouksien kulutusta vai yhteiskunnan menoeriä?

[Hilppa]

Mielestäni kulutusyhteiskunta ei alkanut ainakaan heti noissa merkeissä, miten Psykopatologia kuvaa. Tai ainakaan leimallisinta ei ollut sosiaaliturvan kaikkivoipainen mahdollistamisvoima. Vahvasti 60- ja vielä myös 70-luvulla sosiaaliturvan vastaanottaminen oli häpeällisen leiman saamista.

Kulutustottumusten muutos, sisävessa, juokseva lämmin ja kylmä vesi, Mallorcan matkat, Kanariansaaret, Keihäsmatkat, Pizza, hampurilaiset, "auringonotto" (palvonta), pakastin, ym. seikat mahdollistuivat lähes kaikille, mutta niitä ei maksettu sossun rahoilla vaan tekemällä työtä ja säästämällä. Sitten tuli amerikkalainen velaksi elämisen malli. Myöhemmin velkavankeus elämäntapana. Mutta ei tuolloinkaan keskiluokkainen sossun turvin elänyt eikä elä nytkään vaan orjana työnantajalleen ja pankilleen ja saadakseen ostaa yhä enemmän kulutushyödykkeitä. Tuo elämäntapa kustannetaan vaikka velaksi, mikä mahdollistaa nykyisen talouden perustan. Pankithan elävät sillä, että osa porukasta on pankkien orjia.

Sitä ihmettelen, että jos kulutusta vähennetään, niin mitä työtä ihmisille jää tehtäväksi kun nykyisinkin työstä on pulaa. Miten tehdään työtä ja säästetään, jos ei ole kulutusta, joka työllistää? Mitä vähemmän ihmiset kuluttavat sitä vähemmän on töitä tarjolla ja sitä suurempi tarve sosiaaliturvalle.

Sodat ovat siitä 'mukavia', että ne panevat kaiken matalaksi, jolloin ihmisillä taas on työtä ja kulutuskin voidaan aloittaa alusta, ihan perustarpeista - vaikkapa talojen korjaamisella ja viemäriverkoston rakentamisella. Mikään ei taida olla sotaa tehokkaampi työllistäjä, koska silloin tulee pulaa kaikesta ja tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät hiki hatussa töitä yhteisön perustarpeiden tyydyttämisen eteen.

I) Nykyinen kulutus(suorastaan)hysteria koostuu kertakäyttökuluttamisesta, shoppailuharrastuksesta ja kulutuspainotteisesta elämäntavasta. Tuota harjoittavat keskiluokkaiset ihmiset, joilla on varaa, kun he tienaavat hulppeasti, ja heidän jälkikasvunsa ainakin osin vanhempiensa varoin. Kulutus kohdistuu halpoihin tuotteisiin, joiden käyttöikä on lyhyt, ja jotka on usein valmistettu halpojen elinkustannusten matalapalkkaisissa kehittyvissä maissa tai esim. Kiinassa. Ei Euroopan ulkopuolella tuotettu roina juuri työllistä eurooppalaisia. Artikkelissa ei juuri puhuta työllisyysvaikutteisesta talouspolitiikasta, jonka jargoniin ja mantroihin taloutta käsittelevät tiedotusvälineiden artikkelit usein tukeutuvat. Kuluttaminen siunataan talouspolitiikan mantrojen avulla, jolloin kuluttajalle tulee hyvä mieli siitä luulosta, että hän ei ole harjoittanut pelkkää synnillistä nautintoa, vaan osallistunut samalla hyväätekevään työllistämistoimintaan. Ei kai kukaan aidosti sen vuoksi osta, että joku toinen työllistyisi, vaan koska tuntee tarvitsevansa tuotteen, jota hamuaa?

II) Sodan vaikutuksista antamasi esimerkki on usein esitetty mielestäni kyseenalainen puolustelu kulutukselle. Tosin tarkoitit kai absurdissa mielessä? Avausartikkeli ei myöskään tarkastele maapallon väestökehitystä, joka on yksi suuri kulutuksen ja globaalin resurssikeskustelun aihe. Kehittyvissä maissa kulutus per kapita on pientä, mutta väkiluvun kasvu vauhdikasta. Meillä lisääntyminen on hidasta, mutta kulutuksemme kymmenkertainen kehittyvien maiden köyhiin ihmisiin varattuna. Molemmat kasvutekijät (väestönkasvu ja kulutuksen kasvu) vaikuttavat hyvin radikaalisti maapallon luonnonvarojen riittävyyteen, maankäyttöön, elintilan riittävyyteen, globaaliin ruokatalouteen ym. strategisiin tekijöihin. Artikkeli on keskittynyt toiseen näistä voimakkaista tekijöistä eli länsimaisen nykyihmisen itsekkyyteen ja kulutuskeskeisyyteen. Mielestäni analyysi on hyvä ja siitä pitää keskustella. Myös muihin syventäviin analyyseihin olisi hyvä saada viitteitä.

[Kuutar]

1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.

Viittaatko mikro- vai makrotalouteen? Eli tarkoitatko ihmisten harjoittamaa yksityistalouksien kulutusta vai yhteiskunnan menoeriä?

Molempia. Yksi syy siihen on tietysti nykyajan eri vaatimukset. 80- luvulla useimmat ihmiset eivät esimerkiksi omistaneet kotitietokoneita eivätkä kännyköitä, eikä sellaisten omistaminen ollut välttämätöntä. Julkiset menot, kuten terveydenhuollon, ovat myös kasvaneet nykyaikana lääketieteen kehityksen myötä. Julkiset palvelut kyettiin takaamaan tasapuolisemmin kaikille 80 - luvulla, mutta toisaalta julkiset palvelut eivät olleet yhtä monipuoliset kuin nykyään. Väestön ikääntyminen on yksi luonnollinen väestönkehitykseen liittyvä syy, miksi myöskin julkiset menot ovat kasvaneet.

[Mirri]

II) Sodan vaikutuksista antamasi esimerkki on usein esitetty mielestäni kyseenalainen puolustelu kulutukselle. Tosin tarkoitit kai absurdissa mielessä? Avausartikkeli ei myöskään tarkastele maapallon väestökehitystä, joka on yksi suuri kulutuksen ja globaalin resurssikeskustelun aihe. Kehittyvissä maissa kulutus per kapita on pientä, mutta väkiluvun kasvu vauhdikasta. Meillä lisääntyminen on hidasta, mutta kulutuksemme kymmenkertainen kehittyvien maiden köyhiin ihmisiin varattuna. Molemmat kasvutekijät (väestönkasvu ja kulutuksen kasvu) vaikuttavat hyvin radikaalisti maapallon luonnonvarojen riittävyyteen, maankäyttöön, elintilan riittävyyteen, globaaliin ruokatalouteen ym. strategisiin tekijöihin. Artikkeli on keskittynyt toiseen näistä voimakkaista tekijöistä eli länsimaisen nykyihmisen itsekkyyteen ja kulutuskeskeisyyteen. Mielestäni analyysi on hyvä ja siitä pitää keskustella. Myös muihin syventäviin analyyseihin olisi hyvä saada viitteitä.

Absurdia tai ei, sodat paitsi panevat ihmisten kulutuksen kohdalleen myös kasvattavat 'ikuisista nuorista' aikuisia. Varmaan muutkin vakavat ja tuhoisat kriisit voisivat palvella samaa tarkoitusta. Jos nyky-yhteiskunnassa kulutus vähenisi, vähenisivät työpaikat, joten tarvittaisiin jokin raju ja 'valmiiksi rakennetun' yhteiskunnan romahduttava kriisi, jotta tuhlaavainen kulutus vähenisi viemättä työpaikkoja mennessään.

Hallitsematon kulutus ja ikuinen keskenkasvuisuus ovat ns. helpon elämän tuotoksia. Länsimainen nykyihminen tavallaan voi liian hyvin, hänellä on varaa jäädä keskenkasvuiseksi. Hyvä silti muistaa, että länsimaissakin on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu ns. kerskakuluttajien joukkoon, eikä heidän jälkeläisillään ole varaa jäädä 'ikuisiksi nuoriksi'.

[Rane]

En usko, että sota saa aikaan mitään hyviä asioita. Sehän se vasta onkin älytöntä luonnonvarojen tuhlaamista, kun kaikki pitää rakentaa uudelleen. Sodissa kyllä kuolee ihmisiä, mutta eihän sekään hyvä asia ole. Sota jättää pahat jäljet vielä syntymättömiinkin. Sodat ja sotavarustelu saastuttavat, myös luontoa ja eläimiä tuhoutuu.

[Mirri]

En minäkään usko. Mutten usko sitäkään, että nykyisen länsimaisen valmiin yhteiskunnan hyvinvointiin ja kulutukseen tottuneet ihmiset havahtuisivat ja kasvaisivat aikuisiksi ilman jotakin perustuksia ravistelevaa ja yhteiskunnan uusiksi mullistavaa kriisiä. Pidän 'luonnon lakina' sitä, että ihmiset asettuvat elämään sitä mukavammin ja vastuuttomammin mitä suuremmat mahdollisuudet on tehdä niin.

Sota on yksi hyvä esimerkki vakavasta kriisistä, joka ravistelee keskenkasvuisiksi jääneet ihmiset hereille ja panee heidät/meidät kasvamaan vastuullisiksi aikuisiksi. Sota on myös esimerkki kriisistä, jonka aiheuttamien tuhojen korjaaminen jälleenrakentamisineen synnyttää työpaikkoja, jotka eivät perustu mihinkään kerskakulutukseen...

[Rane]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

[Hilppa]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

[Hilppa]

1980- luvulla kulutus oli kyllä pienempää kuin nykyään, mutta julkiset palvelut paremmat, ainakin suhteessa valtion budjettiin.

Viittaatko mikro- vai makrotalouteen? Eli tarkoitatko ihmisten harjoittamaa yksityistalouksien kulutusta vai yhteiskunnan menoeriä?

Molempia. Yksi syy siihen on tietysti nykyajan eri vaatimukset. 80- luvulla useimmat ihmiset eivät esimerkiksi omistaneet kotitietokoneita eivätkä kännyköitä, eikä sellaisten omistaminen ollut välttämätöntä. Julkiset menot, kuten terveydenhuollon, ovat myös kasvaneet nykyaikana lääketieteen kehityksen myötä. Julkiset palvelut kyettiin takaamaan tasapuolisemmin kaikille 80 - luvulla, mutta toisaalta julkiset palvelut eivät olleet yhtä monipuoliset kuin nykyään. Väestön ikääntyminen on yksi luonnollinen väestönkehitykseen liittyvä syy, miksi myöskin julkiset menot ovat kasvaneet.

Eihän kaikilla nykyisinkään ole omaa tietokonetta/mobiiliyhteyttä. Ainoastaan liikuntaesteiselle/-kyvyttömälle oma tietokone+yhteys on välttämätön ja ehkä syrjäseudulla, jossa matka kirjastoon on kohtuuttoman pitkä.

Vaatimukset ovat kasvaneet osin, koska olemme tottuneet saamaan ne mukavuudet. Esimerkiksi sisävessa ei ole välttämätön, mutta onhan se mukava, etenkin talvipakkasella.

[Mirri]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

Voihan se olla realismiakin, että ajatellaan ihmisten kykenevän muuttumaan vain joutuessaan tiukan paikan eteen, seinää vasten niin sanotusti. Mitä fanaattista sellaisessa ajattelussa on?

[Hilppa]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

Voihan se olla realismiakin, että ajatellaan ihmisten kykenevän muuttumaan vain joutuessaan tiukan paikan eteen, seinää vasten niin sanotusti. Mitä fanaattista sellaisessa ajattelussa on?

Mikäli se esitetään ainoana tai vääjäämättömänä vaihtoehtona.

[Mirri]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

[Kuutar]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

[Kuutar]

En usko. Sota tekee ihmisistä entistä pahempia. Kerskakulutuskin on pienempi paha kuin sodan takia kaiken rakentaminen alusta.

Näen sodan pitämisen kasvattavana jopa fanaattisena ajatuskuviona. Ihmiset kykenevät sopeutumaan ja muuttamaan tottumuksiaan, kun oivaltavat muutosten tarpeellisuuden. Kirjoituksessa penättiin pientä muutosta, mutta riittävätkö pienet muutokset?

Minulla jäi epäselväksi, miksi muutosta tarvitaan? Kirjoituksessa paheksuttiin kulutusta, mutta ei mielestäni annettu pätevää syytä siihen. Jos kyse oli huolesta liittyen luonnonvarojen riittävyyteen, niin onhan niitä uusiutuvia ja kokonaan uusia energiamuotoja kehitetään koko ajan.

[Hilppa]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

Mutta kuinka paljon kulutuksen lisääminen kasvattaa nytkään työllisyyttä esimerkiksi Suomessa, kun kulutushyödykkeet valmistetaan suureksi osaksi jossain muualla esim. Kiinassa? Tuotannollinen panos saadaan aikaan luonnonvaroja kuluttamalla, mutta työn kustannusten suhde tuotteen hintaan on minimaalisen pieni.

Ymmärtääkseni artikkelin kirjoittajat eivät halua edistää äärimmäisiä liikkeitä kulutuksen pienentämiseksi, vaan hallitusti vähentää järjetöntä turhaa kuluttamista.

Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

[Kuutar]

Hilppa, kiitos vastauksesta.

Minulla on toinenkin kysymys, johon toivon sinun vastaavan. Jos länsimaisten ihmisten kulutus saadaan vähenemään, mistä löydetään uusia työpaikkoja kulutuksen vähenemisen seurauksena kadonneiden tilalle?

Vastaan tähän. Ei mistään. Toki palvelualat voivat kasvaa, mutta tarvitaanko kohta niitäkään, kun monet asiat voi hoitaa itse netissä, ostoksista virka- asiohin. Kulutuksen raju pitkäaikainen väheneminen johtaa elintason laskuun väistämättä markkinataloudessa.

Mutta kuinka paljon kulutuksen lisääminen kasvattaa nytkään työllisyyttä esimerkiksi Suomessa, kun kulutushyödykkeet valmistetaan suureksi osaksi jossain muualla esim. Kiinassa? Tuotannollinen panos saadaan aikaan luonnonvaroja kuluttamalla, mutta työn kustannusten suhde tuotteen hintaan on minimaalisen pieni.

Ymmärtääkseni artikkelin kirjoittajat eivät halua edistää äärimmäisiä liikkeitä kulutuksen pienentämiseksi, vaan hallitusti vähentää järjetöntä turhaa kuluttamista.

Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

Miksi tuo "länsimaisen ihmisen itsekkyys" syyte kohdistetaan yleensä lähinnä keskiluokkaisten ihmisten yksityiseen kulutukseen? Sellaisen kuvan tuostakin tekstistä saa. Kulutusta on myös julkinen kulutus. Ja ellei ole riittävästi yksityistä kulutusta, ei ole markkinoita, ei saada investointeja eikä työpaikkoja, valtio köyhtyy ja velkaantuu. Sitten kun julkista sektoria joudutaan leikkaamaan ylivelkaantumisen takia, syytetään aloitusviestin kirjoituksen kaltaisissa jutuissa sitä tavallista keskiluokkaista kuluttajaa, vaikka itse asiassa juuri hänen kuluttamisensa ylläpiti taloudellista järjestelmää.

Kuluttamisen lisäksi luonnonvarojen riittävyys ja kestävä käyttö riippuu paljon poliittiista päätöksistä, joihin tavallisen äänestäjän on nykyisin hyvin vaikea vaikuttaa.

[Mirri]

Kirjoituksessa on esitetty kulutukseen perustuvan elämäntavan analyysiksi länsimaisen ihmisen itsekkyyttä. Aiemmin vastaavissa analyyseissa on esitetty kulutuksen ja shoppailun syinä esimerkiksi turvallisuuden tunteen hakemista, tyhjyyden tunteen paikkaamista, ahdistuksen levittämistä ostamisen avulla.

Lihavoimani virkkeen sisältö ei oikein aukea, eikä mielestäni täsmää sitä seuraavan virkkeen kanssa. Onkohan lihavoidussa kohdassa jokin ajatusvirhe, vai enkö minä vain käsitä virkkeen viestiä?

[Kuutar]

Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain ”ikuisia nuoria”. ”Ikuiset nuoret” vievӓt tilan ja oikeudet tulevalta sukupolvelta. Italialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ. Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme? Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee italialaisten oikeustieteen professori Gustavo Zagrebelskyn ja psykoanalyytikko Massimo Ammanitin näkemyksiä. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

talialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ.
(- -)

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/24 ... sia-nuoria (audio 14:00)

Tuossa lainatussa tekstissä pohditaan, onko syntymättömillä oikeuksia. Tulevat sukupolvet tulevat olemaan nykyistä pienempiä,väestönkasvu on jo alkanut hidastua monissa maailman maissa, ja Euroopan maat ovat enimmäkseen pysähtyneen kasvun vaiheessa. Näin ollen luonnonvarat ehkä riittävätkin.

[Hilppa]

Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain "ikuisia nuoria"

Aikuisia ei enӓӓ ole, on vain ”ikuisia nuoria”. ”Ikuiset nuoret” vievӓt tilan ja oikeudet tulevalta sukupolvelta. Italialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ. Onko tulevilla sukupolvilla, siis vielӓ syntymӓttӧmillӓ oikeuksia? Ja jos on, niin mitӓ oikeuksia? Ja miten ne koskevat meitӓ, jotka nyt elӓmme? Koskevat sikӓli, ettӓ jos ihmiskunta ja yhteiskunnat jatkuvasti toimivat niin kuin nyt, ettӓ esillӓ on vain tӓmӓ hetki, tӓmӓ nykyisyys, niin edessӓ on loppu, nollapiste. Elӓmӓlle vӓlttӓmӓttӧmien resursssien kulutus ja hӓvittӓminen on sitӓ luokkaa, ettӓ itse elӓmӓn jatkuminen kӓy kyseenalaiseksi. Me tӓnӓӓn elӓvӓt olemme nopeita ja kovin pӓteviӓ tuhoamaan. Niille, jotka ovat vielӓ tulossa, uhkaa jӓӓdӓ perin vӓhӓn, ehkei enӓӓ edes mahdollisuutta elӓӓ. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee italialaisten oikeustieteen professori Gustavo Zagrebelskyn ja psykoanalyytikko Massimo Ammanitin näkemyksiä. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

talialaiset Gustavo Zagrebelsky, oikeustieteen professori, ja Massimo Ammaniti, psykoanalyytikko, pohtivat miten kӓy yhteiskunnillemme, missӓ ”ikuiset nuoret” eivӓt piittaa huomispӓivӓstӓ.
(- -)

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/24 ... sia-nuoria (audio 14:00)

Tuossa lainatussa tekstissä pohditaan, onko syntymättömillä oikeuksia. Tulevat sukupolvet tulevat olemaan nykyistä pienempiä,väestönkasvu on jo alkanut hidastua monissa maailman maissa, ja Euroopan maat ovat enimmäkseen pysähtyneen kasvun vaiheessa. Näin ollen luonnonvarat ehkä riittävätkin.

Euroopan maiden väkiluku on kuitenkin melko pieni siivu koko maapallon väestöstä.



https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maailman_väkiluku

Tässä Hesarin artikkelissakin jo osittain vanhentunutta tietoa:
YK ja Science-lehti: Maailman väkiluku kohoaa 11 miljardiin vuonna 2100
TIEDE 19.9.2014 18:58
Timo Paukku, Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/tiede/a1411102556118

Allaolevassa linkissä erilaisia "reaaliaikaisia" laskureita:
Maailman tilastot reaaliajassa
http://www.worldometers.info/fi/