Minkä eläimen näit ekana aamulla......

[Kyllästynyt]

Poistuminen on ainoa mahdollisuus, silloin kun ei enää kestä. Mutta se pahaolo mikä jää epäreiluuden nielemisestä on hyvin lamaannuttuva. Sinä olet aina ollut fiksu ja asiallinen ja olet jaksanut Kyllästyneelle vastailla siististi, älä nyt luovuta.

Älä viitsi taas puhua vastoin parempaa tietosi Kis!
Haisevapilluisen huoran äpäräksi solvaaminen ei ainakaan minun mielestäni ole fiksua tai asiallista.

Ilmoitin tämän viestin saatesanoilla:
"Kyseistä solvaamista ei ole tapahtunut väitetyssä muodossa, joten kysymys on vääristelystä. Lisäksi asia kuuluu niiden joukkoon, jotka on Kyllästyneen päiväkirjassa saatu case closed -tilaan joten esiin nosto on asiatonta. Kolmanneksi tuosta teosta on kulunut jo niin kauan, että on asiatonta nostaa se esiin tässä yhteydessä."

Aivan. Sinähän sanoit, että "kuin haisevapilluisen huoran äpärä" - eli itse asiassa sinä solvasit minun äitiäni haisevapilluiseksi huoraksi.

"Case closed", eli sinä saat puhua mitä tahansa paskaa minun tekemisistäni, mutta minä en saisi sinulle vastata ja kertoa mitä sinä olet tehnyt? Niinkö? Miten kätevää ja mukavaa - sinun kannaltasi.

[Kahvi]

Minä olen sanottavani sanonut, että kattellaan!

[Kyllästynyt]

Minä olen sanottavani sanonut, että kattellaan!

Niinhän sinulla on tapana tehdä - ja sitten parkua, ettet oikeastaan ole sanonut tai tehnyt yhtään mitään, vaan että minä olen harjoittanut sinua kohtaan henkistä väkivaltaa.

[Mirri]

Kyseiset eläimet risteytyvät keskenään ja risteytyneet jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Joten ehkä ovat erehtyneet ne ihmiset, jotka ovat oppineet erottamaan rusakon ja metsäjäniksen toisistaan niin perusteellisesti, että uskovat rusakon olevan jotakin muuta kuin jänis. Peltojänis ja metsäjänis pitävät toisiaan jäniksinä, ja ihmiset ovat tehneet virheen kuvitellessaan, ettei rusakko ole jänis.

Helsinkiläisjäniksistä tuskin enää tiedetään monennenko polven risteymiä ne todellisuudessa ovat ja kuinka paljon niissä on metsä- ja kuinka paljon peltojänistä. Risteytymisasia ja risteytyneiden lisääntymiskykyisyys on Suomessa ilmeisesti aika uusi tutkimuskohde.

Uskallan olla aika varma, että varsin hyvin tiedetään - ja että pääkaupunkiseudulla asutuksen seassa ei ole jäniksiä eikä jäniksen ja rusakon risteytyksiäkään.

Olisikohan jo kymmenes kerta kun sinulle sanon, että rusakko on jäniseläin - niin kuin on metsäjänis ja kani(inikin), mutta koska kyseisen elikon nimeksi on vakiintunut "rusakko", en ymmärrä miksei sinulle mene perille se, että Suomessa jäniksellä tarkoitetaan metsäjänistä - ja rusakko on rusakko.

Entä minkä niminen Suomessa on metsäjäniksen ja rusakon risteymä? Kyseiset jänikset risteytyvät keskenään ja tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, ei voi mitään. Etenkin eteläisessä Suomessa metsäjäniskanta saattaa olla huvennut juuri risteytymisen myötä.

Montakohan kertaa minä olen sinulle sanonut, että rusakko on jänis; vaan ei mene perille, ei sitten millään.

12:46. Tuli vielä mieleeni... Suomen kielen sanakirjakin kertoo rusakon olevan jänis. Ei voida sillekään asialle mitään vaikka kuinka kinasteltaisiin.

[Psykopatologia]

12:35

Minuakaan luonto ei nappaa. Kerran kyllä Meikussa vielä asuessani näin Meikun Alkon kulmilla jättimäisen pupun loikkimassa Kamppiin päin (ei ollut känninen harha kuitenkaan!) Luulin sitä ensin isohkoksi koiraksi ja pelotti että kuka on jättänyt koiran vapaaksi ja onko se vaarallinen. Vasta kun se ohitti minut huomasin pomppivan etenemistyylin ja valtavat korvat ja ajattelin "Ei helkutti - ei tuo ole koira vaan jänis!!! "

En usko, että Kyllästyneen vastaus tähän oli Trisse-spesifinen. Tässä Kahvi on erehtynyt.

[Psykopatologia]

Mua henkilökohtaisesti ärsyttää ja rasittaa enemmän tuo kahvin vääntäminen kuin Kyllästyneen sanominen koulujutusta joten puolestani sen (vääntämisen) voi lopettaa. Jos se on minun tunteideni takia tehty niin kaunis ele mutta riittää jo! Sitä taas en ymmärrä mitä joku hph vedetään (kyllästyneen toimesta) tähän ketjuun jossa olen itse ollut hyvin joviaali ja ollut tarttumatta provokaatioon...

Minusta(kaan) ei ehkä ole paikallaan puhua "yleisestä" (Kahvi) tai venyttää aikajanaa (Kyllästynyt), jos mitään e r i t y i s t ä tarvetta ei ilmene.

Lisätty "(Kahvi)"

[Kyllästynyt]

Kyseiset eläimet risteytyvät keskenään ja risteytyneet jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Joten ehkä ovat erehtyneet ne ihmiset, jotka ovat oppineet erottamaan rusakon ja metsäjäniksen toisistaan niin perusteellisesti, että uskovat rusakon olevan jotakin muuta kuin jänis. Peltojänis ja metsäjänis pitävät toisiaan jäniksinä, ja ihmiset ovat tehneet virheen kuvitellessaan, ettei rusakko ole jänis.

Helsinkiläisjäniksistä tuskin enää tiedetään monennenko polven risteymiä ne todellisuudessa ovat ja kuinka paljon niissä on metsä- ja kuinka paljon peltojänistä. Risteytymisasia ja risteytyneiden lisääntymiskykyisyys on Suomessa ilmeisesti aika uusi tutkimuskohde.

Uskallan olla aika varma, että varsin hyvin tiedetään - ja että pääkaupunkiseudulla asutuksen seassa ei ole jäniksiä eikä jäniksen ja rusakon risteytyksiäkään.

Olisikohan jo kymmenes kerta kun sinulle sanon, että rusakko on jäniseläin - niin kuin on metsäjänis ja kani(inikin), mutta koska kyseisen elikon nimeksi on vakiintunut "rusakko", en ymmärrä miksei sinulle mene perille se, että Suomessa jäniksellä tarkoitetaan metsäjänistä - ja rusakko on rusakko.

Entä minkä niminen Suomessa on metsäjäniksen ja rusakon risteymä? Kyseiset jänikset risteytyvät keskenään ja tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, ei voi mitään. Etenkin eteläisessä Suomessa metsäjäniskanta saattaa olla huvennut juuri risteytymisen myötä.

Montakohan kertaa minä olen sinulle sanonut, että rusakko on jänis; vaan ei mene perille, ei sitten millään.

Ei voi mitään, mutta ilmeisesti kyseisellä risteytymällä ei ole omaa nimeä.
Lisääntymiskyvystä ei tietääkseni ole sanottu muuta kuin se, että risteytymät pariutuvat vain rusakkojen kanssa.

Jänisten katoaminen Etelä-Suomesta johtunee rusakon ylivoimasta ravinnonhaun rohkeuden suhteen. Jänis karttaa ihmistä (rusakkoa enemmän) sekä vaatii elinympäristöltään enemmän metsää ja tilaa menestyäkseen. En tältä syömiseltä usko risteytymien olevan syy jänisten katoamiseen.

Rusakko on jäniseläin, mutta sana/nimi jänis on vakiintunut tarkoittamaan metsäjänistä - ja rusakko on rusakko. Ei voi mitään.

[Mirri]

Lisäsin tämän edelliseen viestiini, mutta laitan tähänkin: suomen kielen sanakirjakin kertoo rusakon olevan jänis. Ei voida sillekään asialle mitään vaikka kuinka kinasteltaisiin.

rusakko Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, metsäjänistä hiukan isompi jänis.

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

[Helmenkalastaja]

Tästä samasta asiasta on muuallakin käyty varsin samankaltainen keskustelu, jossa siinäkään ei päädytty yhteisymmärrykseen (ainakaan siihen mennessä, mitä jaksoin lukea). Tässä linkki kyseiseen keskusteluun:

http://www.kotus.fi/kotus-blogi/vesa_he ... 400_m=9715

Omasta puolestani totean vain (samoin kuin eräs tuon toisen keskustelun väittelijöistä), että minulle metsäjänis ja rusakko ovat molemmat jäniksiä. Jos en syystä tai toisesta kykene tunnistamaan (kohde liian kaukana tms.), kummasta on kyse, käytän sanaa 'jänis' en puhu jäniseläimestä. Jos myöhemmin onnistun näkemään kohteen paremmin ja tunnistamaan sen rusakoksi, ilmaisen tämän tunnistamisen. Jos taas tunnistan otuksen metsäjänikseksi, en koe tarvetta täsmentää, paitsi ehkä siksi, että ilahdun havainnostani, koska metsäjäniksiä näkee harvemmin ("Ai se onkin metsäjänis!"). Kaikista jäniseläimistä kaneja myöten saatan käyttää hellittelynimeä pupu tai pupujussi, varsinkin jos puhun niistä lapselle.

Rusakko-nimen kyseinen jäniseläin on melko varmasti lainannut venäjän kielestä, jossa sen nimi on (zajats-)rusak (alkuosa tarkoittaa jänistä). Rusak taas tullee yhdestä venäjän kielen ruskeaa tarkoittavista sanoista 'rusyi'. Sanaa käytetään ennen kaikkea määrittämään karvan, mm. hiusten väriä. Samaa kantaa saattaa alkujaan olla myös suomen sana ruskea, mikä selittäisi sen, että suomalaiset ovat nimityksen hyväksyneet "karvoineen päivineen" ja jopa pitävät sitä omasta kielestään tulleena - niin kuin minäkin pidin.

Koulua kävin samoihin aikoihin kuin Kyllästynyt ja Mirri, mutta en muista koskaan kuulleeni rusakkoa nimitettävän peltojänikseksi (se selvisi minulle vasta tämän keskustelun kuluessa), saati ryssänjänikseksi. Sen sijaan olen kyllä kuullut peltohiiristä ja metsähiiristä - niistähän on se satukin - sekä peltomyyristä ja metsämyyristä. Siihen aikaan puhuttiin myös maamyyrästä, joka nyttemmin on nimetty kontiaiseksi. Jos minulle puhuttaisiin pelkästä myyrästä (kontainen ei kuulu myyräeläimiin!) mieleeni nousisi kuitenkin kuva juuri kontiaisesta: lähes sokeasta, ja korvattomannäköisestä maan alla asustavasta mustasta otuksesta, jolla on lapiomaiset etukäpälät tunnelien kaivamista varten.

Keskustelu tällaisista aiheista voi olla hedelmällistä, mutta sellaista se ei ole, jos joku keskustelijoista vaatii toista muuttamaan omaa kielenkäyttötapaansa. Käsitys saattaa keskustelun aikana täsmentyä ja täydentyä, peräti kokonaan muuttuakin, mutta kukin päättää itse, mitä sanaa mistäkin asiasta käyttää...

[Ryysy]

Amen.

PS: Tervapääsky ei ole pääsky, vaan kiitäjä eli kuuluu selkeästi perhosiin.

[Psykopatologia]

En usko, että kukaan on ajattellut, että rusakko ei olisi (myös) jänis.
(Ilmausten käyttö on voinut olla epätarkkaa.)

Norsu on norsu, olipa se Aafrikn tai Intian (vailla latinankielinen nimi olisi eri).

[Kyllästynyt]

En ole minäkään kuullut käytettävän nimeä peltojänis, ryssänjänistä vielä vähemmän. Rusakko on kyseisen romuluisen, pitkäjalkaisen, -kalloisen ja -korvaisen elikon vakiintunut nimi.
Ja jos joku luulee, että olen vaatimassa jotakuta muuttamaan käyttämäänsä nimitystä rusakosta, en ole. Kunhan ihmettelin, miten voi selvitä koulusta oppimatta erottamaan rusakkoa ja jänistä (ja kani(ini)a) toisistaan.

Rusakon ja jäniksen erottaa myös liikkumistavasta; jänis pomppii ja loikkii hypähtelemällä, mutta rusakko juoksee "matalakiitoa" - jos ylipäätään vaivautuu juoksemaan (löntystämisen sijaan) lainkaan.

[Mirri]

Kyllästynyt, taas puhut puppua yrittäessäsi opettaa ihmisiä erottamaan rusakon ja metsäjäniksen toisistaan. Molemmat jänikset - risteytyneine jälkeläisineen - osaavat loikkimisen taidon ja käyttävätkin sitä tarvittaessa.

Risteymän nimestä: jänis mikä jänis. On oikein osuvaa sanoa rusakon ja metsäjäniksen sekoituksia jäniksiksi; jäniksiä ne ovat.

[Helmenkalastaja]

Minusta tuntuu, että lähes mikä tahansa koulussa opetettava asia voi jäädä joltakulta oppimatta ilman, että siitä jää niin sanotusti kiinni. Kokeissa ei voi kysyä kaikkea, mitä opintojaksoon kuuluu. Läpi pääsee myös vitosella, minkä saavuttaminen ei vaadi paljon mitään jne. Eli en näe syytä ihmetellä, kuinka joku on päässyt läpi koulusta oppimatta asiaa X (X=mikä tahansa asia). Vaikka kyllä minäkin monesti ihmettelen.

[toope]

Kunhan ihmettelin, miten voi selvitä koulusta oppimatta erottamaan rusakkoa ja jänistä (ja kani(ini)a) toisistaan.

Minulla on erikseen todistuksessa mainittu etten erota rusakkoa ja jänistä toisistaan.
On se kaikenkaikkiaan niin tärkeä tieto.

[Kyllästynyt]

Kyllästynyt, taas puhut puppua yrittäessäsi opettaa ihmisiä erottamaan rusakon ja metsäjäniksen toisistaan. Molemmat jänikset - risteytyneine jälkeläisineen - osaavat loikkimisen taidon ja käyttävätkin sitä tarvittaessa.

Risteymän nimestä: jänis mikä jänis. On oikein osuvaa sanoa rusakon ja metsäjäniksen sekoituksia jäniksiksi; jäniksiä ne ovat.

Vai että puppua? Sinustahan on äkkiä sukeutunut asiantuntija rusakon ja jäniksen toisistaan erottamisen suhteen. Milloin muuten olet viimeksi nähnyt (metsä)jäniksen?

Loikkimistakin on monenlaista. Rusakon ja jäniksen loikkiminen poikkeavat toisistaan, usko tai älä.

Risteytymän nimestä: Jos rusakko = jänis - miksi risteytymän nimi ei sitten ole jänis, vaan rusakon ja jäniksen risteytys?

[Psykopatologia]

Onhan pensasjäniskin jänis, mutta jos puhutaan "näin eilen jäniksen",
tarkoitetaan kotoista metsäjänistä, ei euroopanjänistä.

[Kyllästynyt]

Minusta tuntuu, että lähes mikä tahansa koulussa opetettava asia voi jäädä joltakulta oppimatta ilman, että siitä jää niin sanotusti kiinni. Kokeissa ei voi kysyä kaikkea, mitä opintojaksoon kuuluu. Läpi pääsee myös vitosella, minkä saavuttaminen ei vaadi paljon mitään jne. Eli en näe syytä ihmetellä, kuinka joku on päässyt läpi koulusta oppimatta asiaa X (X=mikä tahansa asia). Vaikka kyllä minäkin monesti ihmettelen.

Tämä rusakon ja jäniksen erottamattomuus on (yksi monista) asia jota minä ihmettelen. Ja toinen (sekin yksi monista) on, etteivät ihmiset erota laulu- ja kyhmyjoutsenta toisistaan.

[toope]

Milloin sinä Kyllästynyt olet viimeksi nähnyt metsäjäniksen?
Minä tunti sitten näin.

[Kyllästynyt]

Milloin sinä Kyllästynyt olet viimeksi nähnyt metsäjäniksen?
Minä tunti sitten näin.

Muutama viikko sitten. Rusakon näin viimeksi eilen.

Vielä 60-luvulla näkyi jäniksiä silloisilla kotitienoillakin (Turussa), mutta nykyään olen tavannut jäniksiä (Etelä-Suomessa) vain eräässä Varsinais-Suomen saaristokunnassa.