Kirjoittaja Rane » 18.03.2015 00:08
Ongelmaksi voisi tulla se, että olen (ollut) hyvin puhelias, eivätkä toiset saisi suunvuoroa. En jaksa odotella, jos hiljaisuus jatkuu pitkään. Pakko päästä sitten itse ääneen. Sellainen voi loukata hiljaisia ihmisiä. Tuo asia on tosin jo muuttunut. Oikeastaan haluan olla nykyisin enemmän kuuntelulinjalla ja sanon jotakin, jos tunnen sen jotenkin velvollisuudekseni, enkä aina silloinkaan. Tämän olen huomannut normaalielämässä ihmisten parissa, en missään terapiaryhmässä.