Saappaat karvavuorella - vai vuorilla?

[Kissi]

Tälläisen hassutuksen löysin, mua se nauratti
http://depressingfinland.tumblr.com/pos ... -difficult

[Psykopatologia]

Olen (minäkin) kysellyt tuosta hetekasta.

Joillekin se on ollut "hetekka" ja joillekin "heteka" (miettimisen jälkeen).
Kirjoitus-asuahan ei ole juuri koskaan tarvittu ko. heteka-"aikana".

Vrt. äiti, ääntyy usein mutsi.

[Hilppa]

Emme saaneet käyttää ilmaisua mutsi. Nimeltä puhuttelimme, mitä anoppi kauhistui ja kysyi olemmeko ottolapsia.

[Mirri]

Minäkään en ole sanonut äitiä mutsiksi vaikka meillä olikin hetekka.

[tuuve m]

Minäkin kysyin mutsilta sanooko se vierashuoneen petiä hetekka vai heteka.
Ja se vastasi, että et kai taas ole mennyt jollekin foorumille väittelemään joutavia.

[Helmenkalastaja]

Minäkin kysyin mutsilta sanooko se vierashuoneen petiä hetekka vai heteka.
Ja se vastasi, että et kai taas ole mennyt jollekin foorumille väittelemään joutavia.

Sulla on tosi fiksu mutsi

Meillä äitiä kutsuttiin äidiksi ja isää isiksi. Ei tullut mieleenkään kutsua heitä mutsiksi ja faijaksi.
Omat lapsenikaan eivät ole käyttäneet minusta mutsi-sanaa eivätkä isästään faijaa, vaikkei sitä ole kiellettykään.
Onhan se toki mahdollista, että kaveripiirissä noita sanoja meistä puhuessaan käyttävät...
Mutsikka on jossain vaiheessa tainnut lukea tyttäreni puhelimessa minun numeroni kohdalla.

[Kahvi]

Vrt. äiti, ääntyy usein mutsi.

Tai mainitsemani hernekeitto, ääntyy hernekkeitto.

[Hilppa]

Ei äänny ainakaan minun korvissani. Suomen kielessä on selkeä painotus herneen hoossa ja keiton koossa, jota edeltää aavistuksenomainen tauko.

[Mirri]

Noin on kuin Kahvi sanoi; hernekeitto on yksi hyvä esimerkki suomen ääntämisen loppukahdennuksesta:

Loppukahdennus tapahtuu paitsi sanojen rajalla myös yhdyssanoissa osien rajalla sekä sanan lopussa liitepartikkelin* edellä, esim. kirjekuori [ kirjekkuori], liikennemerkki [liikennemmerkki], hernekeitto [hernekkeitto], täytekakku [täytekkakku], liikenneopetus [liikenne''opetus], saastealue [saaste''alue], annapas [annappas], kirjekin [kirjekkin].

Useimpien >e-loppuisten sanojen yksikön nominatiivi, esim. sadekatos [sadekkatos], hernekeitto [hernekkeitto], kaste viilentää [kastev viilentää], sade kastelee [sadek kastelee], side suojaa [sides suojaa], ahne haluaa [ahneh haluaa], hame rypistyy [hamer rypistyy], herne kasvaa [hernek kasvaa], viime viikolla [viimev viikolla] tai [viime viikolla].

http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/F ... ivu191.htm

[Helmenkalastaja]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Glottaaliklusiili

Jäännöslopuke

Jäännöslopuke (joskus myös aspiraatio, rajageminaatio tai loppuhenkonen) tarkoittaa tiettyjen suomen kielten sanojen ja sanamuotojen lopussa esiintyvää foneemia, joka ei nykykielessä äänny selvästi muuten kuin assimilaationa seuraavan sanan kanssa. Seuraavan sanan alkaessa konsonantilla tämä konsonantti saattaa kahdentua, esimerkiksi "tule tänne" ääntyy /tule'tänne/ (siis tule-sana loppuu nopeasti ja sen jälkeen on pieni tauko) tai /tulettänne/, josta käytetään nimitystä loppukahdennus.

Paitsi sanarajan kohdalla, esiintyy jäännöslopuke myös yhdyssanan osien rajalla (esim. hernekeitto /hernekkeitto/) sekä liitepartikkelien edellä (esim. annapas /annappas/).[Helmenkalastaja]

Vokaalialkuisten sanojen kohdalla jäännöslopuke toteutuu glottaaliklusiilina, esim. "Ole aina" ääntyy /oleʔaina/; tästä käytetään toisinaan nimitystä loppuhenkonen tai aspiraatio, jotka kuitenkin ovat harhaanjohtavia, koska glottaaliklusiili ei ole aspiroitu äänne. Glottaaliklusiili voidaan jättää myös pois, jolloin vokaalit ääntyvät legatomaisesti yhteen.

Jäännöslopuketta ei merkitä oikeinkirjoituksessa. Kielitieteessä jäännöslopuke merkitään tavallisesti x-kirjaimen yläindeksinä - myös silloin, kun se ei äänny. Suomen kielen historiassa jäännöslopukkeen tilalla on aiemmin ollut sananloppuinen [k]-äänne, jollaista ei nykysuomessa esiinny; joskus myös [t]-äänne.

Jäännöslopuke esiintyy vain tiettyjen vokaaliloppuisten sanojen kohdalla. Tärkeimmät sanaryhmät ovat

useimmat e-loppuisten substantiivien ja adjektiivien perusmuodot, esim. herne kasvaa /hernekkasvaa/. (Varsinkin eteläpohjalaismurteissa näissä sanoissa voi olla loppukonsonantin paikalla -t tai -s, kuten nimissä Hernesniemi, Venetpalo.)
allatiivimuodot, esim. lapsille vaatetta /lapsillevvaatetta/
kolmannen persoonan omistusliite, esim. isänsä luvalla /isänsälluvalla/
1. infinitiivin lyhyt muoto, esim. juosta kovaa /juostakkovaa/
imperatiivin yksikön 2. persoona sekä muodoltaan samanlainen kielteinen preesensmuoto, esim. tule tänne /tulettänne/, hän ei tule tänne /hän ei tulettänne/
adverbit, joiden lopussa on johdin -nne, -tse (prolatiivi), -ti tai sti, esim. meritse, ääneti.
sanat kolme ja itse. Kolme-sanan kohdalla jäännöslopuke voi myös jäädä pois.

[Psykopatologia]

Sotaväessä komento kuuluu "taakse poitu!".

[Kyllästynyt]

Tällä puhelimella on hankala kirjoittaa, ja totean vain lyhyesti, että Kahvin mielenkiinto keskusteluun herää aina kun hän katsoo voivansa ja pääsevänsä parjaamaan ja syyttelemään minua - milloin mistäkin. Mirrin äkillisesti herännyt nostalginen tunnekuohu hetekan suhteen on sekin kovin läpinäkyvää. Mutta terveisiä Pariisista, jatkan kohta eteenpäin ja palaan viimeistään joulukuun puolivälissä. Sillä välin voitte pitää minkälaiset Kyllästyneenparjaamisorgiat kuin ikinä haluatte.

Ensin aloitat tämän ketjun viestillä, mikä on melko riitaa haastavan oloinen, ja jatkat käytöstä joka vaikuttaa riidan lisähaastamiselta - ja kun koet jääneesi aiheuttamassasi tappeluksessa alakynteen, niin siirryt ruikuttamaan orgioista.

Eikö tähän olisi sopinut paremmin oma sanontasi: sitä saa mitä tilaa?

No enisei, olen kyllä itse pyrkinyt pikemminkin esittämään oman näkemykseni ketjussa esiin nousseisiin aiheisiin kuin pyrkinyt parjaamaan tms.

???
1. En ole aloittanut riitaahaastavalla viestillä vaan vain kertonut minua ärsyttävän asian.
2. En ole jatkanut riidanhaastamista, koska en ole sellaisella aloittanutkaan.
3. En ole kokenut jääneeni alakynteen, enkä ole ruikuttanut mitään.

Joten Kahvi, sinun viestistäsi ei jäänyt käteen muuta kuin oma riitaahaastava ruikutuksesi.

[Kyllästynyt]

Tällä puhelimella on hankala kirjoittaa, ja totean vain lyhyesti, että Kahvin mielenkiinto keskusteluun herää aina kun hän katsoo voivansa ja pääsevänsä parjaamaan ja syyttelemään minua - milloin mistäkin. Mirrin äkillisesti herännyt nostalginen tunnekuohu hetekan suhteen on sekin kovin läpinäkyvää. Mutta terveisiä Pariisista, jatkan kohta eteenpäin ja palaan viimeistään joulukuun puolivälissä. Sillä välin voitte pitää minkälaiset Kyllästyneenparjaamisorgiat kuin ikinä haluatte.

Kyllästynyt, hyvää lomaa!

Kiitos Mirri!

[Hilppa]

Voisitteko selittää, mitä tarkoittavat syylinki ja syytinki?

Syylinki liittyy villaan ja on kenkämäinen. Mutta syytinki ei ole, vaan mitä?

[Kyllästynyt]

Voisitteko selittää, mitä tarkoittavat syylinki ja syytinki?

Syylinki liittyy villaan ja on kenkämäinen. Mutta syytinki ei ole, vaan mitä?

"Syytinki" on ymmärtääkseni eräänlainen elatus/elätysysopimus (koskien aikuista ihmistä - tai useimmiten kai vanhusta).
Kaiketi jotenkin niin, että vanhus luovuttaa talonsa jollekulle jonka kanssa hän tekee "syytingin" - eli vanhus jää asumaan talossaan ja sen haltijaksi/omistajaksi tullut vastaa vanhuksen elatuksesta ja asumisesta vanhuksen kuolemaan saakka.

Syylingeiksi meillä kutsuttiin varrettomia "töppösiä" jotka eivät olleet villasukat, mutta kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi saappaiden sisällä. Materiaaliltaan ne syylingit joita minä olen nähnyt olivat puuvillatrikoosta ommeltua toppakangasta.

[Hilppa]

Kiitos selventävästä määrittelystä!