trisse kirjoitti:Hilppa kirjoitti:Tris 23.43: "Kyllä se on ihan virallinen oireyhtymä - vieläpä fysiologinen ja perinnöllinen http://en.wikipedia.org/wiki/Delayed_sl ... e_disorder . Eläkkeelle siitä ei valitettavasti pääse... suosittelevat vaan hakeutumaan iltatöihin."
Koska sen vuoksi ei pääse eläkkeelle, kyse ei ole mistään ylipääsemättömästä ja vaikean haitta-asteen aiheuttavasta ongelmasta. Vaan pienellä ponnistelulla korjattavissa olevasta asiasta.
Päinvastoin - se on poikkeuksellisen vaikeahoitoinen vaiva! "Long-term success rates of treatment have seldom been evaluated. However, experienced clinicians acknowledge that DSPD is extremely difficult to treat. " Pitääkö lässyttää jos mitään ei mistään tiedä? Eihän puuttuvasta jalastakaan varmaan useimmiten eläkkeelle pääse vaan silloin vaan suositellaan muuta kuin seisomatyötä.
trisse kirjoitti:Nyt on niin tyjyt lääkkeet. Pystyvätkö yleensä äidit pakottamaan 16-18 vuotiaat lapsensa nukahtamaan johonkin tiettyyn aikaan?
Psykopatologia kirjoitti:Minusta tuollaiset viivästyneet nukkumis-oireyhtymät yms. ovat tekaistuja diagnooseja
eivätkä useimmiten pohjaa fysiologiaan vaan ovat oppimisen tulosta silloin, kuin
tällainen oppiminen on (ollut) ihmisen elinolojen pohjalta mahdollista.
3. Miksi toiset ovat aamu- ja toiset iltavirkkuja?
Aamu- ja iltavirkkuus on sisäänrakennettu ominaisuus, josta noin puolet selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Elämäntavoilla ja tottumuksilla voi vaikuttaa, miten taipumus ilmenee. Jotkut ovat kuitenkin niin vahvasti ilta- tai aamuvirkkuja, että sitä on hyvin vaikea muuttaa.
Aamuvirkkuus on iltavirkkuutta yleisempää: tutkimuksessa keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista noin 30 prosenttia oli aamu- ja 10 prosenttia iltavirkumpia. Nuorten joukossa iltavirkeys on tavallisempaa. Vanhemmiten illanvirkuista tulee pikkuhiljaa aamuvirkkuja.
Hilppa kirjoitti:Olet ennenkin kertonut tuosta, että äitisi ei saanut sinua nukkumaan, vaikka kuinka yritti tms. Sinua ei voi syyttää siitä, että äidilläsi ei ole ollut sinuun auktoriteettiä. Saattaa olla, että tilanteesi on luisunut huonompaan suuntaan, koska sinun on annettu valvoa jo nuorena. Mutta korjaamaton se ei ole, sitä en usko. Olethan nytkin kyennyt heräämään kahdeksaksi.
Mutta jos tuhoat hyvän alun sillä, että viikonloppuisin valvot taas, tilanne palaa samaan alkupisteeseen, ja hyvä alku valuu hukkaan kuin vesi hanhen selästä.
trisse kirjoitti:Pitää kaivaa kirkasvalolamppu kaapista. Voisinkin laittaa sen pöydälle ja herätä tuntia aikaisemmin ja sytyttää päälle. Jos se auttaisi noita aamuja. Aamulla en itse lampun ääressä ehdi istua puolta tuntia (tai mielummin satsaan sen puoli tuntia nukkumiseen) ja töiden jälkeen kello on jo 17-18 jolloin on varmaan jo liian myöhäinen aika lamputtaa sotkematta unirytmiä...
Duodecim kirjoitti:Valon vaikutus terveyteen
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2009;125(6):609-16
Ani Englund ja Timo Partonen
Katsaus
- Gangliosolujen melanopsiini
- Valonvälittäjäaineet
- Valon ilmentämät perintötekijät
- Valon viesti matkaa eteenpäin
- Valo muovaa aineenvaihduntaa
- Valoisa yö häiritsee solukiertoa
- Valo vaikuttaa mielialaan ja muistiin
- Valon merkitys hedelmällisyydelle
- Yhteisenä nimittäjänä on sisäinen kello
- Kirjallisuutta
Silmiin osuvan valon vaikutus elimistöön välittyy aivojen keskuskellon muodostavien hermosolujen sekä valohakuisten ja valopakoisten molekyylien välityksellä. Valo vaikuttaa käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan. Elimistön sisäiset kellot tahdittavat solunjakautumista, aineenvaihduntaa, hormonien eritystä, hermosolujen välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoa. Siksi valon vaikutustavan ja muiden sisäisiin kelloihin vaikuttavien tekijöiden tutkimus saattaa tarjota uusia näkökulmia moniin sairauksiin lääketieteen eri aloilla.
...
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/a ... s=duo97925Valo vaikuttaa mielialaan ja muistiin
Jatkuvassa pimeydessä oleskelevat rotat alkavat käyttäytyä masentuneella tavalla. Vaikka stressivasteita ei ilmene, niiden vuorokausirytmeissä ilmenee muutoksia ja sinertävän aivotäplän (locus caeruleus) noradrenergiset solut alkavat kuolla. Myös serotonergisten keskiviivatumakkeiden ja ventraalisen tegmentaalialueen dopaminergiset solut kärsivät valon puutteesta (Gonzalez ja Aston-Jones 2008).
Mielialan häiriöihin liittyy usein unen muutoksia. Unen puute muuttaa aivojen transkriptomia (aktiivisesti ilmentyneiden geenien koodaamien lähetti-RNA-molekyylien joukko), mistä selkeimpänä merkkinä nähdään Homer1a-geenin induktio. Myös valo ja dopamiini2-reseptorin (D2-reseptorin) antagonistit, kuten haloperidoli, tai osittaisagonistit, kuten aripipratsoli, saavat taas aikaan HOMER1A-proteiinin tuotannon. Eläinmalleissa HOMER1A:n määrä on pienentynyt masentuneesti käyttäytyvillä (Orsetti ym. 2008). Unideprivaatio parantaa niin masentuneiden kuin illanvirkkujen mielialaa. Sen vaikutus voi välittyä Homer1a-, Nr4a1- tai Per2-geenin induktion kautta.
Valo indusoi Per1- ja Per2-geenien ilmentymisen keskuskellossa. PER1 säätelee PER2:n toimintaa, ja PER2 vuorostaan vaikuttaa monoamiinioksidaasi A:han (Hampp ym. 2008). Mutaatiot Nr4a1-, Crem- tai Clock-geenissä puolestaan saavat aikaan maniaa muistuttavan tilan. Litium tasaa mielialan vaihteluita hidastamalla keskuskellon solujen toimintaa estämällä GSK3B-kinaasia ja lisäämällä NR4A1-proteiinin tuotantoa.
Valo suurentaa niin verkkokalvon kuin aivojuovion (corpus striatum) dopamiinin määrää. D2-reseptorin adenylaattisyklaasia estävälle toiminnalle tärkeän Par-4- (prostate apoptosis response 4-) eli PAWR-proteiinin puute aivojuovion hermosoluissa voimistaa kalmoduliinin vaikutusta ja johtaa hiirillä masennuksen ilmiasuun (Park ym. 2005 ). NR4A1-tumareseptorien toiminta puolestaan on tarpeellinen mesokortikaaliseen hermorataan ohjautuvassa dopaminergisessa viestinsiirrossa (Lévesque ja Rouillard 2006). Masentuneilla on tavallista vähemmän NR4A1-proteiinia isoaivokuoressa.
...


Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa