Taas se alkoi - kaamosmasennus

[Hilppa]

Tris 23.43: "Kyllä se on ihan virallinen oireyhtymä - vieläpä fysiologinen ja perinnöllinen http://en.wikipedia.org/wiki/Delayed_sl ... e_disorder . Eläkkeelle siitä ei valitettavasti pääse... suosittelevat vaan hakeutumaan iltatöihin."

Koska sen vuoksi ei pääse eläkkeelle, kyse ei ole mistään ylipääsemättömästä ja vaikean haitta-asteen aiheuttavasta ongelmasta. Vaan pienellä ponnistelulla korjattavissa olevasta asiasta. Alkoholin ja päihteiden käyttö muuten rikkoo aina unirytmiä.

[Hilppa]

Tris 23.43: "Kyllä se on ihan virallinen oireyhtymä - vieläpä fysiologinen ja perinnöllinen http://en.wikipedia.org/wiki/Delayed_sl ... e_disorder . Eläkkeelle siitä ei valitettavasti pääse... suosittelevat vaan hakeutumaan iltatöihin."

Koska sen vuoksi ei pääse eläkkeelle, kyse ei ole mistään ylipääsemättömästä ja vaikean haitta-asteen aiheuttavasta ongelmasta. Vaan pienellä ponnistelulla korjattavissa olevasta asiasta.

Päinvastoin - se on poikkeuksellisen vaikeahoitoinen vaiva! "Long-term success rates of treatment have seldom been evaluated. However, experienced clinicians acknowledge that DSPD is extremely difficult to treat. " Pitääkö lässyttää jos mitään ei mistään tiedä? Eihän puuttuvasta jalastakaan varmaan useimmiten eläkkeelle pääse vaan silloin vaan suositellaan muuta kuin seisomatyötä.

Niin näemmä jenkeissä, sairauksien ihmemaassa. Mutta suomenkielisenä et vastaavia kuvauksia löydä?

Pitääkö sinun muuten lässyttää? Ainakaan minulle sinun ei tarvitse lässyttää.

[Hilppa]

Olet ennenkin kertonut tuosta, että äitisi ei saanut sinua nukkumaan, vaikka kuinka yritti tms. Sinua ei voi syyttää siitä, että äidilläsi ei ole ollut sinuun auktoriteettiä. Saattaa olla, että tilanteesi on luisunut huonompaan suuntaan, koska sinun on annettu valvoa jo nuorena. Mutta korjaamaton se ei ole, sitä en usko. Olethan nytkin kyennyt heräämään kahdeksaksi.

Mutta jos tuhoat hyvän alun sillä, että viikonloppuisin valvot taas, tilanne palaa samaan alkupisteeseen, ja hyvä alku valuu hukkaan kuin vesi hanhen selästä.

[Hilppa]

Nyt on niin tyjyt lääkkeet. Pystyvätkö yleensä äidit pakottamaan 16-18 vuotiaat lapsensa nukahtamaan johonkin tiettyyn aikaan?

Ei kyse ole pakottamisesta, pikemminkin perhe-elämän säännöllisyydestä. Joskus halusin lukea kirjaa myöhään illalla ja otin taskulampun ja painuin peiton alle lukemaan. Jos äitini huomasi, mitä hän useimmiten teki, hän kielsi vihaisesti ja komensi nukkumaan. Meillä oli niin ja tavallaan se oli hyväkin, että oli säännöllistä ja tavallista.

[Psykopatologia]

Minusta tuollaiset viivästyneet nukkumis-oireyhtymät yms. ovat tekaistuja diagnooseja
eivätkä useimmiten pohjaa fysiologiaan vaan ovat oppimisen tulosta silloin, kuin
tällainen oppiminen on (ollut) ihmisen elinolojen pohjalta mahdollista.

[Psykopatologia]

Tällaisissa asioissa (vain) yleiseen tietoon ja kokemukseen,
ei erityiseen perehtyneisyyteen.

[Kuutar]

Minusta tuollaiset viivästyneet nukkumis-oireyhtymät yms. ovat tekaistuja diagnooseja
eivätkä useimmiten pohjaa fysiologiaan vaan ovat oppimisen tulosta silloin, kuin
tällainen oppiminen on (ollut) ihmisen elinolojen pohjalta mahdollista.

3. Miksi toiset ovat aamu- ja toiset iltavirkkuja?
Aamu- ja iltavirkkuus on sisäänrakennettu ominaisuus, josta noin puolet selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Elämäntavoilla ja tottumuksilla voi vaikuttaa, miten taipumus ilmenee. Jotkut ovat kuitenkin niin vahvasti ilta- tai aamuvirkkuja, että sitä on hyvin vaikea muuttaa.

Aamuvirkkuus on iltavirkkuutta yleisempää: tutkimuksessa keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista noin 30 prosenttia oli aamu- ja 10 prosenttia iltavirkumpia. Nuorten joukossa iltavirkeys on tavallisempaa. Vanhemmiten illanvirkuista tulee pikkuhiljaa aamuvirkkuja.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/sport/ ... unenlahjat

[Kuutar]

Olet ennenkin kertonut tuosta, että äitisi ei saanut sinua nukkumaan, vaikka kuinka yritti tms. Sinua ei voi syyttää siitä, että äidilläsi ei ole ollut sinuun auktoriteettiä. Saattaa olla, että tilanteesi on luisunut huonompaan suuntaan, koska sinun on annettu valvoa jo nuorena. Mutta korjaamaton se ei ole, sitä en usko. Olethan nytkin kyennyt heräämään kahdeksaksi.

Mutta jos tuhoat hyvän alun sillä, että viikonloppuisin valvot taas, tilanne palaa samaan alkupisteeseen, ja hyvä alku valuu hukkaan kuin vesi hanhen selästä.

Jotkut ihmiset todella ovat luonnostaan iltavirkkuja. Minulla oli nukkumaanmenoajat ja aamulla piti herätä seitsemältä, mutta iltavirkku olen edelleen. Jos iltavirkun on mentävä nukkumaan silloin kun ei ole vielä väsynyt, niin unta ei vaan saa, vaikka yrittäisi nukkua. Samoin se on yksilöllistä kuinka nopeasti on hereillä ja virkeä aamulla. Minulla esimerkiksi menee noin puoli tuntia siihen, kunnes olen aivan virkeä. Näin on riippumatta siitä, mihin aikaan olen mennyt nukkumaan.

[Psykopatologia]

Teesi: Kaamosmasennus on yksi nykyisten epideemisten konversio-hysterioiden muoto (nyt "kuuluu" olla masentunut).

Tautiluokituksissa kyseessä ei ole erillinen tai "itsenäinen" masennuksen tyyppi vaan depression variaatio,
so. epätyypillinen ja vuodenajoista riippuvainen, tässä tapauksessa kaamokseen liittyvä.

Psykiatrian luokituskäsikirja (ICD-10) (2012) ei puhu (spesifisti) kaamosmasennuksesta juuri mitään.
Kaamosmasennus kuuluu (s. 152) toistuviin masennuksiin ja (s. 151) muihin masennuksiin: epätyypillinen masennus.

DSM-5:ssä (2013) depression (major depression) spesifikaattoreihin kuuluvat (p. 187) with seasonal pattern ja
(p. 185) with atypical features. (Toistunut) kaamosmasennus liittyy tyypillisesti depression em. spesifikaattoreihin.

Täten vain psykodynaamisesti kaamosmasennus olisi muista depressioista "erillinen", so. hysteriforminen.

[Kahvi]

Pitää kaivaa kirkasvalolamppu kaapista. Voisinkin laittaa sen pöydälle ja herätä tuntia aikaisemmin ja sytyttää päälle. Jos se auttaisi noita aamuja. Aamulla en itse lampun ääressä ehdi istua puolta tuntia (tai mielummin satsaan sen puoli tuntia nukkumiseen) ja töiden jälkeen kello on jo 17-18 jolloin on varmaan jo liian myöhäinen aika lamputtaa sotkematta unirytmiä...

Pystyisikö tuosta sun kirkasvalolampusta tekemään karvalakkiversion sarastusvalosta? Vaikka joku ajastin töpseliin ja sillä lamppu päälle esim 1h ennen heräämistä.

Varsinainen sarastusvalo ikäänkuin imitoi auringonnousua, eli alkaa kirkastumaan vähitellen.

[Kahvi]

Valon vaikutus terveyteen

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2009;125(6):609-16
Ani Englund ja Timo Partonen
Katsaus

• Gangliosolujen melanopsiini
• Valonvälittäjäaineet
• Valon ilmentämät perintötekijät
• Valon viesti matkaa eteenpäin
• Valo muovaa aineenvaihduntaa
• Valoisa yö häiritsee solukiertoa
• Valo vaikuttaa mielialaan ja muistiin
• Valon merkitys hedelmällisyydelle
• Yhteisenä nimittäjänä on sisäinen kello
• Kirjallisuutta

Silmiin osuvan valon vaikutus elimistöön välittyy aivojen keskuskellon muodostavien hermosolujen sekä valohakuisten ja valopakoisten molekyylien välityksellä. Valo vaikuttaa käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan. Elimistön sisäiset kellot tahdittavat solunjakautumista, aineenvaihduntaa, hormonien eritystä, hermosolujen välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoa. Siksi valon vaikutustavan ja muiden sisäisiin kelloihin vaikuttavien tekijöiden tutkimus saattaa tarjota uusia näkökulmia moniin sairauksiin lääketieteen eri aloilla.
...

Valo vaikuttaa mielialaan ja muistiin
Jatkuvassa pimeydessä oleskelevat rotat alkavat käyttäytyä masentuneella tavalla. Vaikka stressivasteita ei ilmene, niiden vuorokausirytmeissä ilmenee muutoksia ja sinertävän aivotäplän (locus caeruleus) noradrenergiset solut alkavat kuolla. Myös serotonergisten keskiviivatumakkeiden ja ventraalisen tegmentaalialueen dopaminergiset solut kärsivät valon puutteesta (Gonzalez ja Aston-Jones 2008).

Mielialan häiriöihin liittyy usein unen muutoksia. Unen puute muuttaa aivojen transkriptomia (aktiivisesti ilmentyneiden geenien koodaamien lähetti-RNA-molekyylien joukko), mistä selkeimpänä merkkinä nähdään Homer1a-geenin induktio. Myös valo ja dopamiini2-reseptorin (D2-reseptorin) antagonistit, kuten haloperidoli, tai osittaisagonistit, kuten aripipratsoli, saavat taas aikaan HOMER1A-proteiinin tuotannon. Eläinmalleissa HOMER1A:n määrä on pienentynyt masentuneesti käyttäytyvillä (Orsetti ym. 2008). Unideprivaatio parantaa niin masentuneiden kuin illanvirkkujen mielialaa. Sen vaikutus voi välittyä Homer1a-, Nr4a1- tai Per2-geenin induktion kautta.

Valo indusoi Per1- ja Per2-geenien ilmentymisen keskuskellossa. PER1 säätelee PER2:n toimintaa, ja PER2 vuorostaan vaikuttaa monoamiinioksidaasi A:han (Hampp ym. 2008). Mutaatiot Nr4a1-, Crem- tai Clock-geenissä puolestaan saavat aikaan maniaa muistuttavan tilan. Litium tasaa mielialan vaihteluita hidastamalla keskuskellon solujen toimintaa estämällä GSK3B-kinaasia ja lisäämällä NR4A1-proteiinin tuotantoa.

Valo suurentaa niin verkkokalvon kuin aivojuovion (corpus striatum) dopamiinin määrää. D2-reseptorin adenylaattisyklaasia estävälle toiminnalle tärkeän Par-4- (prostate apoptosis response 4-) eli PAWR-proteiinin puute aivojuovion hermosoluissa voimistaa kalmoduliinin vaikutusta ja johtaa hiirillä masennuksen ilmiasuun (Park ym. 2005 ). NR4A1-tumareseptorien toiminta puolestaan on tarpeellinen mesokortikaaliseen hermorataan ohjautuvassa dopaminergisessa viestinsiirrossa (Lévesque ja Rouillard 2006). Masentuneilla on tavallista vähemmän NR4A1-proteiinia isoaivokuoressa.
...

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/a ... s=duo97925

Tuossapa tuota tieteellistä tekstiä valon vaikutuksesta meihin ihmisiin. Kiistatonta lienee se, että valon määrä (ja rytmi) vaikuttaa alakuloisuuteen ym. Sitä en tiedä, että miten kaamosajan alakulo -tai peräti masennus- tulisi luokitella lääketieteellisesti.

[Psykopatologia]

Jos se on (kuitenkin) oppimisen s e u r a u s ?

[Psykopatologia]

No menitkö kouluunkin vasta puolilta päivin?

[Mirri]

Nykyisin miltei kadehdin niitä 'onnellisia', jotka käynnistävät itsensä pimeinä aamuina erilaisten sarastus- ynnä muiden hellävaraisten heräämisvalojen avulla. Minulla oli käytössäni jalkalamppuun kytketty ajastin, joka räväytti täyden valon päälle puolisen tuntia ennen herätyskellon soittoa. Herätys ei varsinaisesti ollut hellävarainen, mutta se oli monin verroin miellyttävämpi verrattuna siihen, että herätyskello soi pimeydessä kesken makeimpien unien. Sain 'keksinnöstäni' suurta apua aikana, jolloin ei vielä ollut nykyisiä herätyskellojen ja -valojen yhdistelmiä.

Kaamosmasennusta sairastavana depressiopotilaana minun kysymykseni itselleni on, että mikä pimeydessä on niin uhkaavaa ja pelottavaa. Vastausten löytyminen tuohon kysymykseen ei paranna tai korjaa sitä ilmiötä, että depressioni yleensä ja vuodesta toiseen pahenee pimeänä vuodenaikana, mutta vastausten löytyminen auttaa selviytymään vaikean ajan ylitse. Valon väheneminen ja valon lisääntyminen vaikuttavat valolle herkkiin ihmismieliin; se lienee tunnettu tosiasia. Ihminen kuormittuu psyykkisesti sekä kaamoksessa että yöttömyydessä - kuka enemmän kuka vähemmän. Kaamosmasentujat tarvitsevat valohoitoa, ja valosta sairastuvat tarvitsevat yöttömän yön aikaan pimeyshoitoa.

Mutteivät kaikki psyykkisen voinnin vaihtelut ole selitettävissä valon määrällä tai valon puutteella; noin omalla kohdallani olen ymmärtänyt. Luulen, että ilman kokemusta pimeyden pelottavuudesta ja uhkaavuudesta olisin pimeän aikaan vähemmän masentunut kuin mitä yleensä olen. Reagoisin vain valon vaihteluihin, en siihen, että vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen syksyinen pimeys on (ollut) traumatisoiva kokemus milloin mistäkin syystä.

[Maaria]

Pimeä pelottaa. Mielikuvitus alkaa lentämään pimeässä.
Minun mielikuvitukseni on hivenen rajuhkoa.

[Hilppa]

Tänään oli yksi kauneimmista päivistä pitkään aikaan. Aurinko loisti, oli tuuletonta ja järvi suorastaan kimmelsi. Kuulin pähkinähakin raakumista, jota ensin luulin närheksi, mutta selvästi pidempi ja intensiivisempi ääni paljastui pahkinähakiksi.

Tällaisina päivinä voi kerätä voimia talven varalle viettämällä aikaa ulkona raittiissa ilmassa ja valon loisteessa. Erinomainen tilaisuus monella siihen, koska sattui vielä olemaan lauantai.

[Mirri]

Noin on. Kaamosmasentujien kannattaisi työntää nenänsä ovesta ulos ja lähteä liikkeelle päivittäin valoisan aikaan saadakseen edes osan tarvitsemastaan valosta.

Onneksi myös pimeään lähteminen voi olla hoitavaa; reipas kävelylenkki pimeydessä tai katuvalojen loisteessa voi auttaa vähentämään pimeyteen liittyvää pelkoa ja ahdistuneisuutta. Pimeyden synnyttämät ahdistavat tunteet selätetään menemällä pimeyteen.

[Psykopatologia]

Saatat pitää Mirrin murhajuttuja päiväkirjakamana mutta itse kuvaat
yleisessä privaattilenkkeilysi tuomaa hyvää oloa!

[Psykopatologia]

Miksi turha lainaus?

[Psykopatologia]

Kiva kun vastaat (vain) itsellesi sopiviin kysymyksiin.

21:47 Enhän minä olostasi puhunut mitään. Miksi aina sotket asioita?