Suomessa fobioita hoidetaan rahapulan takia lääkkeillä

[Riidankylväjä]

Psykoterapeutti Anniina Kerman on pahoillaan siitä, että Suomessa erilaisista fobioista kärsiville ihmisille lyödään usein vain lääkkeet kouraan.

Kerman kannustaakin fobioista kärsiviä ihmisiä ottamaan itseään niskasta kiinni.

http://www.iltalehti.fi/mieli/2012121316448950_md.shtml

[Psykopatologia]

Kermalainen käyttäytymisterapian mainos.

Hän ei käsitä, että fobiat pohjaavat sisäisiin syihin.

[Kuutar]

Kermalainen käyttäytymisterapian mainos.

Hän ei käsitä, että fobiat pohjaavat sisäisiin syihin.

Kyllä niitä silti voi käyttäytymisterapialla hoitaa.

[Tris]

Ja käyttäytymisongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä

[Psykopatologia]

Ei yhteiskunnan kontolle voi kaikkia hörhöpelkoja laittaa.
On paljon parempiakin rahanreikiä, esimerkiksi neurologiset
vammat. Ne ovat jopa sairauksia.

[Kuutar]

Ei yhteiskunnan kontolle voi kaikkia hörhöpelkoja laittaa.
On paljon parempiakin rahanreikiä, esimerkiksi neurologiset
vammat. Ne ovat jopa sairauksia.

Hörhöpelot ovat yleisempiä ja ne voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä aika helpostikin.

[Kuutar]

Fobian takia työ kyvytön kärsii lisäksi tod. näk. persoonallisuus häiriöstä.

Kyllä pelkkä fobia siihen riittää, esim. jutussa mainitut sosiaalinen fobia ja julkisten paikkojen pelko.

[Kuutar]

Harvoin neuroosi vie työ kyvyn, kyllä hullumpi pitää yleensä olla.

Kyllä nuo mainitut neuroosit voivat viedä, kun ne vaikuttavat juuri siihen työkykyyn. Nykyinen työelämä vaatii ihmiseltä paljon sosiaalisia taitoja, julkisia paikkoja pelkäävälle jo työmatkan kulkeminen voi olla vaikeaa.

Työkyky ja toimintakyky eivät aina riipu diagnoosista. On ihmisiä joilla on psykoosisairauskin ja he silti pärjäävät työelämässä.

[Psykopatologia]

Ovat sitten ilman töitä ja sossun varassa.

[Kuutar]

Ei yhteiskunnan kontolle voi kaikkia hörhöpelkoja laittaa.
On paljon parempiakin rahanreikiä, esimerkiksi neurologiset
vammat. Ne ovat jopa sairauksia.

Onko heitä sitten helpompi kuntouttaa työkykyisiksi kuin hörhöpelkoisia?

[Kuutar]

Neuroosin hoito on kallista, hörhö pelkoiset ovat hoidettunakin huonoja työn tekijöitä, pelkäävät kaikkea.

He voinevat sinun puolestasi siis olla hyvällä omallatunnolla sairaseläkkeellä?

[Mirri]

Fobian takia työ kyvytön kärsii lisäksi tod. näk. persoonallisuus häiriöstä.

Aloitusviestin linkissä kerrotaan tärkeä asia:

Fobioiden taustalla on usein traumaattinen kokemus lapsuudesta, mutta ahdistushäiriö voi kehittyä myös aikuisiällä.

- Läheisen kuolema tai onnettomuus saattaa laukaista fobian. Taustalla on kuitenkin usein väkivaltatilanteet. Meillä Suomessa koettu perheväkivalta on suurin fobioiden selittäjä, Kerman kertoo.

Psykoterapeutti hämmästelee sitä, että Suomessa monet ihmiset yrittävät sinnitellä pelkotilojensa kanssa vuosikaupalla yksin.

- Fobiat ovat yllättävän yleisiä. Suomessa ihmiset odottavat yleensä yllättävän pitkään ennen hoitoon hakeutumista.

Myös aikuisiällään ihminen voi traumatisoitua niin, että hänelle syntyy jokin enemmän ja vähemmän sinnikäs fobia. Kyllä psykoterapia voi pelkojen voittamisessa olla ensiarvoisen tärkeä hoitomuoto, ja lääkitys toimii vain tukihoitona.
Aikuisiälläkin syntyvät pelot voivat paisua ja jäädä pitkäaikaisiksi, jos ei aleta hoitaa nopeasti ja tehokkaasti. Sekin tietysti auttaisi, jos ihminen itse tunnistaisi ja 'tunnustaisi' pelkonsa, eikä häpeäisi niitä; hoitaminen olisi helpompaa ja voisi olla itselläkin keinoja pelkojensa selättämiseen.
Mielestäni on jätetty turhan vähälle huomiolle se, että aikuisiällä tapahtuvat vakavat elämänkriisit, traumatisoitumiset, sun muut elämän 'ääritilanteet' synnyttävät erilaisia pelkotiloja, jotka voivat rajoittaa elämää ties miten pahasti.

Omasta kokemuksestani muistan ajan, jolloin pelkäsin kaikkia vastaan tulevia kookkaita koiria niin, että kiersin ne kaukaa ja olin vilkkaassa taajamassa pelkoineni vaaraksi muille tiellä liikkujille koiria kartellessani. Muitakin aikuisiän 'elämänkolhujen' synnyttämiä pelkotiloja on ollut, mutta se oli vakavin ja pitkäaikaisin. Toinen lähes yhtä vakava, mutta kuitenkin käytännössä vähemmän haitallinen oli, etten pitkiin aikoihin kestänyt hälytysajoneuvojen sireenien ulvontaa ilman hankalaa ahdistuneisuusreaktiota - sekin aikuisiän traumatisoitumisen synnyttämä fobia, ja kesti vuosia. Voiton puolella koin olevani siinä vaiheessa, kun ei sentään tullut itku joka kerta, kun pillit ulvoivat... Vasta viime vuosina olen huomannut pysyväni kutakuinkin tyynenä ilman minkäänlaista ahdistuneisuusreaktiota ambulanssin mennessä pillit ulvoen ohitse; minulle siis ambulanssi oli pahin.

On tarvittu traumojen työstämistä niin yksin kuin yhdessä ammatti-ihmisen kanssa; lääkitys yksistään on aika avuton hoitokeino hallitsemattomien pelkoreaktioiden hoitamisessa.

[Psykopatologia]

Kyse on pitkälti sosiaalipoliittisista valinnoista.
Psykoterapian panos/tuotos -suhde on heikko.
Tulisi hoitaa oikeasti sairaita eikä luulosairaita.

Voimme myös panna 2/3 työikäisistä eläkkeelle
ja laskea elintasoa. - Mitä haluatte?

Ei raha kasva puussa.

[Mirri]

Fobia on ahdistuneisuushäiriön ilmentymä, mutta Psykopatologia sanoo sitä luulosairaudeksi. Millä perusteella enemmän ja vähemmän invalidisoiva ahdistuneisuushäiriö on luulosairaus? Vai puhutaankohan tässä nyt eri asioista; yhdelle fobia on hämähäkkipelko, tai korkeanpaikanpelko, ja toiselle ties miten laaja-alainen ja lamaannuttava ahdistuneisuushäiriö, joka oireilee pelkoina.

[Tris]

Kyse on pitkälti sosiaalipoliittisista valinnoista.
Psykoterapian panos/tuotos -suhde on heikko.
Tulisi hoitaa oikeasti sairaita eikä luulosairaita.

Miten ne erottaa toisistaan?

[Psykopatologia]

Fobia on ahdistuneisuushäiriön ilmentymä, mutta Psykopatologia sanoo sitä luulosairaudeksi.
Millä perusteella enemmän ja vähemmän invalidisoiva ahdistuneisuushäiriö on luulosairaus?
Vai puhutaankohan tässä nyt eri asioista; yhdelle fobia on hämähäkkipelko, tai korkeanpaikanpelko,
ja toiselle ties miten laaja-alainen ja lamaannuttava ahdistuneisuushäiriö, joka oireilee pelkoina.

Neuroottiset eivät ole oikeasti sairaita; täten kyseessä on "luulosairaus" (kansanomaisessa mielessä).

Aivovammaiset, kuten Obelix, ovat oikeasti sairaita (vaikka
Riidankylväjän mielestä kyseessä on vamma, eikä sairaus).

[Tris]

Mutta persoonallisuushäiriöiset ovat oikeasti sairaita? Ko?

[Mirri]

Fobia on ahdistuneisuushäiriön ilmentymä, mutta Psykopatologia sanoo sitä luulosairaudeksi.
Millä perusteella enemmän ja vähemmän invalidisoiva ahdistuneisuushäiriö on luulosairaus?
Vai puhutaankohan tässä nyt eri asioista; yhdelle fobia on hämähäkkipelko, tai korkeanpaikanpelko,
ja toiselle ties miten laaja-alainen ja lamaannuttava ahdistuneisuushäiriö, joka oireilee pelkoina.

Neuroottiset eivät ole oikeasti sairaita; täten kyseessä on "luulosairaus" (kansanomaisessa mielessä).

Ok, nyt tajusin paremmin. Kuitenkin jos neuroottisuutta - vaikkapa fobioita - päästäisiin hoitamaan psykoterapian keinoin ajoissa, niistä ei välttämättä pääsisi kehittymään vakavia ja invalidisoivia ongelmia; eivät pääsisi pitkittymään ja paisumaan. Tai itseterapiakin voisi auttaa, jos ongelma alkaa kehittyä aikuisiällä ja vaikka jonkin trauman seurauksena - kuten minun koira- ja hälytysajoneuvopelkoni. Kunhan vain ihminen itse ei häpeäisi niin paljon, vaan kehtaisi myöntää pelon olemassaolon hyvissä ajoin ennen kuin se on 'karannut käsistä'.

Kyllä kai lasten ja muiden kasvuikäisten kohdalla olisi sama juttu; heidän pelkotilansa voisivat olla suht helpostikin hoidettavissa psykoterapian yms. tukitoimien avulla, jos kehittymässä oleva ongelma tunnistettaisiin ja havaittaisiin ajoissa. Ja ennen kaikkea otettaisiin vakavasti. Aivan liian usein vähätellään ja mitätöidään - suorastaan lytätään - karaisemisen ja psyykkaamisen nimissä... Niinpä ihmiset eivät sitten aikuisinakaan kehtaa pelkotilojen ilmetessä hakea apua ajoissa - kun vielä voisi tilanne olla saatavissa hallintaan, eikä tarvitsisi invalidisoitua paisuvien pelkojen kourissa.

[Mirri]

Obelix, sanoit Wikipedian suoltavan paskaa. Tässä on psykiatrin näkemys fobioista:

Määräkohteinen pelko (Fobia)
Lääkärikirja Duodecim
29.10.2011
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Määräkohteisilla peloilla (fobia) tarkoitetaan huomattavaa ja itsepintaista pelkoa, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista ja joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen. Pelot voivat olla erilaisia ja kohdistua eläimiin, ympäristöön (myrskyt, ukkonen, vesi, korkea paikka), veren näkemiseen tai injektioihin, tiettyihin tilanteisiin (suljetut paikat, hissit, sillat, julkiset liikennevälineet, lentäminen). Muita pelkoja ovat esimerkiksi lian aiheuttama bakteeripelko, avaran tilan aiheuttama kaatumispelko tai lapsilla ilmenevä voimakkaiden äänien tai outojen vaatteiden pelko.

Altistuminen pelkoa herättävälle kohteelle aiheuttaa lähes aina välittömän ahdistusreaktion, joka voi olla luonteeltaan myös paniikkikohtaus (ks. «Paniikkikohtaus»1). Erityisesti veren näkemisen pelosta kärsivät saattavat pyörtyä verenottotilanteissa. Lapsilla pelkoreaktio voi ilmetä itkuna, raivokohtauksena, jähmettymisenä tai tarrautumisena, eikä lapsi välttämättä aikuisen tavoin ymmärrä pelkoreaktionsa liiallisuutta tai epärealistisuutta.
Pelkojen luonteesta riippuen tuloksena on usein pelkoa aiheuttavien kohteiden tai tilanteiden välttely, jokapäiväisen elämän kaventuminen tai tietyissä ammateissa työkyvyttömyys. Peloista kärsivä saattaa ajautua alkoholin ongelmakäyttöön keinona lievittää erilaisiin tilanteisiin liittyviä pelkojaan.

Lieväasteisina erilaiset pelot ovat hyvin yleisiä erityisesti lapsuudessa, mutta myös aikuisilla. Lähes puolet ihmisistä on kärsinyt jostain pelosta elämänsä aikana. Noin 10 % aikuisista kärsii jostakin pelosta siinä määrin, että se tavalla tai toisella haittaa elämää tai toimintakykyä. Suurella osalla voimakkaista peloista kärsivillä pelot ovat etenkin ilman hoitoa vuosikautisia tai jopa elinikäisiä. Suurin osa fobioista kärsivistä henkilöistä kärsii useammasta erillisestä pelosta ja vain vähemmistöllä on vain yksi määräkohteinen pelko.
Traumaattiset kokemukset, väkivaltaiset tilanteet, onnettomuudet, läheisten kuolemat ja turvattomuus lisäävät erilaisten pelkojen kehittymistä. Vanhempien turha pelottelu erilaisista vaaroista saattaa lisätä lasten pelkoja.
Lapsuuden aikaiset pelot häviävät usein itsestään iän lisääntyessä. Jos lapsuuden aikana ilmenneet pelot eivät ole hävinneet aikuisikään tullessa, ne eivät aikuisiässäkään useinkaan häviä.

Itsehoito

Pelkoja voidaan lievittää usein erilaisin harjoituksin, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain kohtamaan pelkoa aiheuttavan kohteen tai tilanteen. Usein kannattaa ensin opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella pelon kohtaamista sekä mielikuvissa että harjoituksin. Esimerkiksi veren näkemistä tai injektioita (lääkeruiskun pistoksia) pelkäävä voi edetä mielikuvissaan ja harjoituksissaan lievää pelkoa herättävästä tilanteesta voimakasta pelkoa synnyttävään tilanteeseen:

katsella videoelokuvaa, jossa lääkäri antaa elokuvan henkilölle injektion,
katsoa, kun ystävää rokotetaan,
kuvitella mielessään tai harjoitella lääkärille soittamista, sairaalaan matkustamista yhdessä ystävän kanssa tai yksin,
kuvitella injektion antamista,
vierailla yhdessä ystävän kanssa tai yksin sairaalan poliklinikalla,
katsella lääkärin huoneesta tulevia potilaita tai ruiskeita valmistelevia tai antavia hoitajia,
katsella yhdessä ystävän kanssa tai yksin injektion antamista toiselle henkilölle tai verinäytteen ottamista toiselta ihmiseltä,
pyytää lääkärin tai hoitajan antamaan lihaksen sisäisen injektion takamuksiin ystävän ollessa läsnä tai yksin,
pyytää lääkäriä tai hoitajaa antamaan flunssarokotteen käsivarteen ja
pyytää lääkäriä ottamaan verinäytteen käsivarren laskimosta.

Altistusohjelmissa siirrytään aina lievää pelkoa aiheuttavasta mielikuvasta tai tilanteesta seuraavaan harjoitteeseen sen jälkeen, kun pelosta kärsivä on tottunut vähemmän pelottavaan tilanteeseen. Jos pelko tuntuu tietyssä tilanteessa ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen keräämään voimia seuraavan vaiheen kohtaamiseen.
Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy sekä yleisölle tarkoitetuista kirjoista että internetistä hakusanoilla ”pelko” tai ”fobia". Monilla paikkakunnilla on myös vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä. että oma-apuryhmistä. Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista.

Hoito

Pelkojen kaventaessa jokapäiväistä elämää on aina viisasta kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen ainakin, jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta. Pelkojen ja niiden taustalla olevia paniikkikohtauksia voidaan tehokkaasti hoitaa sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisena vaihtoehtoina ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia. Itsepäisempien pelkojen taustalla on usein erilaisia kehityksen aikaisia ja joskus tiedostamattomia tunnemuistoja, jolloin tiivis psykoanalyyttinen tai traumaterapeuttinen psykoterapia voivat olla tehokkain psykoterapian muoto.

Lääkkeiden avulla kyetään tehokkaasti estämään kohtausten toistumista tai tilanteihin liittyvää ennakkopelkoa. Lääkkeinä käytetään joko jatkuvasti käytettyjä serotoninergisiä masennuslääkkeitä tai tarvittaessa otettavia bentsodiatsepiineja.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=dlk00394

[Kuutar]

Fobia on ahdistuneisuushäiriön ilmentymä, mutta Psykopatologia sanoo sitä luulosairaudeksi. Millä perusteella enemmän ja vähemmän invalidisoiva ahdistuneisuushäiriö on luulosairaus? Vai puhutaankohan tässä nyt eri asioista; yhdelle fobia on hämähäkkipelko, tai korkeanpaikanpelko, ja toiselle ties miten laaja-alainen ja lamaannuttava ahdistuneisuushäiriö, joka oireilee pelkoina.

Huh, huh. Tässä taas maallikkot lukevat wiki pediaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahdistunei ... iri%C3%B6t), joka suoltaa paskaa. Ns. ahdistuneisuus häiriöt ovat huomattavan erilaisia etiologialtaan ja psykopatologiselta vaikeus asteeltaan. Pakko neuroosi on pre oidipaalinen ongelma, kun taas fobia on selkeästi myöhempien aikojen peruja. Yleistynyt ahdistuneisuus voi olla pre psykoottista ahdistusta tai jotain muuta, vasta asioiden seuraanto tai testaus kertoo totuuden.

Sinäkö et ole maallikko?
Fobioita ja pakko-oireita voi ilmetä samalla henkilöllä, samoin yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ei ole yleensä psykoosia edeltävä tila.

Freudin näkökulmat eivät myöskään ole ainoita oikeita näihin, tietoa on tullut lisää näistä häiriöistä ja niiden synnystä.