Wikipedia kirjoitti:Suffragetti
Suffragettien mielenosoitus New Yorkissa 6. toukokuuta 1912Suffragetti (engl.
suffragette, johdettu sanasta
suffrage, äänioikeus) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun Britanniassa naisten äänioikeutta vaatineista naispuolisista aktivisteista. Vuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.[1] Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin
suffragisteiksi (engl. suffragist), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan naisasialiikkeen äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua suoraa toimintaa.
Suffragettiliike henkilöidään usein Emmeline Pankhurstiin ja tämän perustamaan naisliittoon
Womens Social and Political Union, jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan 1905 petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuodesta 1903 lähtien monet naiset aloittivat nälkälakon. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.[2] Säädettiin niin kutsuttu
Cat and Mouse Act ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin.
...
Ensimmäinen maailmansota, jonka aikana naiset ottivat laajalti hoitaakseen rintamalle lähteneiden miesten työtehtävät, edesauttoi naisten oikeuksien laajenemista. Britanniassa naiset saivat 1918 rajatun äänioikeuden ja 1928 yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan 1920. Suffragettiliike lopetti toimintansa maailmansodan ja sen jälkeisten muutosten myötä.