Minun syyllistämiseni

Asiaa aiheesta ja sen vierestä

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 26.10.2012 14:24

Ehkä epähuomiossa tai muista syistä. En osaa heti vastata paremmin.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.10.2012 16:47

Riidankylväjä kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Oli vain ajan kysymys milloin Obelixin - yleisellä tasolla - aloittama kiusaamisaiheinen ketju muokkautuu Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden 'hoitamiseksi'. Olisi ollut suoranainen ihme, ellei niin olisi jossakin vaiheessa käynyt.

Mitä sitten?

Niin, että tällä foorumilla tapahtuu juuri näin kuin sinä sanot; aivan sama haluavatko kaikki tämän foorumin käyttäjät 'hoitaa' Kyllästynyttä vai eivätkö halua:
Eikös tämmöinen palsta ole ihan hyvä paikka vaikeitten asioitten vatvomiselle? Meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea.

Joudutaan mukaan yhden kirjoittajan vatvomisiin 'vertaistuen' hengessä. Paljonko enemmän mielestäsi tämän foorumin käyttäjien pitäisi antaa vertaistukea kroonisessa loukkaantuneisuudessaan piehtaroivalle ihmiselle?
Se lienee ainakin selvää, ettei esim. kiusaamisesta pystytä tällä foorumilla kirjoittamaan ja keskustelemaan yleisellä tasolla niin, etteikö Kyllästynyt valjastaisi ketjua kirjoittajineen henkilökohtaisuuksiin ja oman loputtoman loukkaantuneisuutensa 'hoitamiseen'.

Ja sinä, Riidankylväjä, opastat, että meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea... Aivan kuin tällä foorumilla olisi yksi ainoa mt-ongelmainen käyttäjä, jota meidän muiden pitäisi tukea. Mutta ehkä olet oikeassa; jospa onkin niin, että täällä on yksi muita vammaisempi - ehkä hän oikeasti tarvitsee meidät muut tämän foorumin käyttäjät hoitajikseen.

'Hoitavat' sitten ne, jotka jaksavat ja pystyvät - vaikkapa sinun ohjaaminasi ja opastaminasi. Ne, joille jatkuva törmääminen loputtomaan ja kroonistuneeseen loukkaantuneisuuteen tuntuu vievän voimat, ymmärtävät toki pysyä poissa foorumilta, jota käytetään yhden ihmisen narsistiseen tukemiseen ja kannatteluun. Harva jaksaa sellaista kovin pitkään, eivät ainakaan mt-ongelmaiset ihmiset.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.10.2012 17:15

Kyllästynyt, sinulla tuskin tulee mieleen kysyä itseltäsi, että miksi yksi ja toinen on netissä vuosien varrella polttanut hihansa kanssasi ja sanonut 'suorat sanat' - kuka minkäkinlaisin sanakääntein ja enemmän tai vähemmän värikkäästi.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.10.2012 17:36

Tässä on syy, miksi minun turhautuneisuuden purkaukseni sopii mielestäni oikein hyvin tähän ketjuun:
Koko ketjua ei olisi pitänyt olla. Se on aloittajan aikaansaamaa (toivomaa??) eripuraa ja mielipiteiden erojen provosoimista kirjoittajien välille. Mitään rakentavaa ketjulla ei ole saatu aikaan.

Hilppa vierittää syyn Obelixin niskaan siitä, että Kyllästynyt kävi ketjussa (asiattomasti ja aiheettomasti) Kahvin kimppuun ja alkoi sotkea Obelixin aloittamaa yleiselle tasolle tarkoitettua kiusaamisketjua. Se on metka juttu, että yksi kirjoittaja - Kyllästynyt - saa foorumin aktiivikäyttäjät käymään toistensa kimppuun - ja vieläpä toistuvasti ja vuodesta toiseen. Kaikki haukkuvat toisiaan reagoidessaan yhden kirjoittajan loppumattomiin ja voimakkaisiin tarpeisiin kuka milläkin tavoin ja keskenään ristiriitaisesti. Mutta se, että aletaan jopa syytellä toisia kirjoittajia Kyllästyneen vedellessä taitavasti naruja omien tarpeidensa mukaan, on mielestäni tosi törkeää.

Se, että kirjoittaja aloittaa ketjun asiallisesta aiheesta, ja joutuu syytetyksi noin törkeästi kuin Hilppa Kyllästyneen hännystelijänä Obelixia syytti, meni minulla sietokyvyn ylitse. Ja se, että anteeksipyyntöjä - jopa julkisia - tällä foorumilla tahdotaan Kyllästyneen tuntiessa itsensä loukatuksi. Eikö täällä ole muita, joilta pitäisi pyytää anteeksi; vaikkapa sitä, että sotketaan asiallisia ketjuja ihan noin vain ja suorastaan kiusalla jonkin jonninjoutavan sanajankkauksen vuoksi, ja esitetään noin törkeitä syytöksiä kuin minkä Hilppa kohdisti yhteen asiallisen ketjun aloittajaan.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 26.10.2012 17:50

Mutta jos Lette onkin syyllinen?
Hänhän se postasi tänne sen kohtalokkaan viestin,
johon Kahvi viittasi faktan yhteydessä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 26.10.2012 18:12

Kyllästynyt kirjoitti:
Mirri kirjoitti:
Riidankylväjä kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Oli vain ajan kysymys milloin Obelixin - yleisellä tasolla - aloittama kiusaamisaiheinen ketju muokkautuu Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden 'hoitamiseksi'. Olisi ollut suoranainen ihme, ellei niin olisi jossakin vaiheessa käynyt.

Mitä sitten?

Niin, että tällä foorumilla tapahtuu juuri näin kuin sinä sanot; aivan sama haluavatko kaikki tämän foorumin käyttäjät 'hoitaa' Kyllästynyttä vai eivätkö halua:
Eikös tämmöinen palsta ole ihan hyvä paikka vaikeitten asioitten vatvomiselle? Meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea.

Joudutaan mukaan yhden kirjoittajan vatvomisiin 'vertaistuen' hengessä. Paljonko enemmän mielestäsi tämän foorumin käyttäjien pitäisi antaa vertaistukea kroonisessa loukkaantuneisuudessaan piehtaroivalle ihmiselle?
Se lienee ainakin selvää, ettei esim. kiusaamisesta pystytä tällä foorumilla kirjoittamaan ja keskustelemaan yleisellä tasolla niin, etteikö Kyllästynyt valjastaisi ketjua kirjoittajineen henkilökohtaisuuksiin ja oman loputtoman loukkaantuneisuutensa 'hoitamiseen'.

Ja sinä, Riidankylväjä, opastat, että meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea... Aivan kuin tällä foorumilla olisi yksi ainoa mt-ongelmainen käyttäjä, jota meidän muiden pitäisi tukea. Mutta ehkä olet oikeassa; jospa onkin niin, että täällä on yksi muita vammaisempi - ehkä hän oikeasti tarvitsee meidät muut tämän foorumin käyttäjät hoitajikseen.

'Hoitavat' sitten ne, jotka jaksavat ja pystyvät - vaikkapa sinun ohjaaminasi ja opastaminasi. Ne, joille jatkuva törmääminen loputtomaan ja kroonistuneeseen loukkaantuneisuuteen tuntuu vievän voimat, ymmärtävät toki pysyä poissa foorumilta, jota käytetään yhden ihmisen narsistiseen tukemiseen ja kannatteluun. Harva jaksaa sellaista kovin pitkään, eivät ainakaan mt-ongelmaiset ihmiset.


Kysyn uudelleen:

Miksi Psykopatologia sallii tölviä ja arvostella minua ketjussa johon en ole kirjoittanut mitään muuta kuin kysymyksen, miksi minua täällä tölvitään?

Tämä on tietyllä tavalla rinnakkaisketju.

Miksi Kyllästynyt ei kommentoi, vaikka lainaa?
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 26.10.2012 18:41

Mirri kirjoitti:Ja sinä, Riidankylväjä, opastat, että meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea... Aivan kuin tällä foorumilla olisi yksi ainoa mt-ongelmainen käyttäjä, jota meidän muiden pitäisi tukea. Mutta ehkä olet oikeassa; jospa onkin niin, että täällä on yksi muita vammaisempi - ehkä hän oikeasti tarvitsee meidät muut tämän foorumin käyttäjät hoitajikseen.

Et kai vain ole kateellinen Kyllästyneen saamalle huomiolle?

Tuolla otsikossa lukee "Mielenterveys ja vertaistuki". Mitä siitä pitäisi ajatella?

Minusta kaikki ovat oikeutettuja vertaistukeen. Se näyttää kuitenkin menevän niin, että jonain hetkenä toinen on heikommassa hapessa kuin muut ja tukea pitäisi antaa silloin kun sitä tarvitaan. Minun kompetenssini ei riitä tukemaan eikä neuvomaan miten pitäisi tukea, mutta ajattelin, että jonkinlainen tuki voisi olla paikallaan, kun hätä on suurin.
Riidankylväjä
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Jail » 26.10.2012 19:27

Riidankylväjän kanssa olen "pienin varauksin" samaa mieltä.
Jail
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.10.2012 19:39

Riidankylväjä kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Ja sinä, Riidankylväjä, opastat, että meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea... Aivan kuin tällä foorumilla olisi yksi ainoa mt-ongelmainen käyttäjä, jota meidän muiden pitäisi tukea. Mutta ehkä olet oikeassa; jospa onkin niin, että täällä on yksi muita vammaisempi - ehkä hän oikeasti tarvitsee meidät muut tämän foorumin käyttäjät hoitajikseen.

Et kai vain ole kateellinen Kyllästyneen saamalle huomiolle?

Osaisitko nähdä muita motiiveja kipakoille kommenteilleni, vai onko kateus ainoa, joka tulee mieleesi?
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 26.10.2012 19:50

Kyllähän vajakkikin huomaa, jos toinen on huonossa hapossa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Riidankylväjä » 26.10.2012 20:24

Mirri kirjoitti:Osaisitko nähdä muita motiiveja kipakoille kommenteilleni, vai onko kateus ainoa, joka tulee mieleesi?

Kerro ihmeessä.
Riidankylväjä
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 26.10.2012 21:18

Riidankylväjä kirjoitti:
Mirri kirjoitti:Osaisitko nähdä muita motiiveja kipakoille kommenteilleni, vai onko kateus ainoa, joka tulee mieleesi?

Kerro ihmeessä.

Luotan siihen, että motiivini ovat luettavissa kirjoituksistani niin, ettei minun tarvitse erikseen selvittää niitä sinulle. Ja jos haluat uskoa minun kadehtivan Kyllästynyttä, niin usko rauhassa.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Mirri » 27.10.2012 10:41

Obelix kirjoitti:Kyllä teillä joku kisa on käynnissä.

Tietääkseni olen Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden ja pitkävihaisen kaunaisuuden kohde (yksi niistä), mutta se on aivan eri asia kuin kisa. Kisaksi väittäminen on yhtä typerää kuin sanoisit Kahvilla ja Kyllästyneellä olevan jonkin kisan.

Tai miksei loputtomia ja vuodesta toiseen jatkuvia loukkaantuneita hyökkäyksiä vastahyökkäyksineen voisi kisaksikin sanoa... Mutta ehkä kierre olisi kisaa parempi nimitys moiselle. Siis: kyllä teillä joku kierre on käynnissä. Minä olen loukkaantunut Kyllästyneeseen vuosien varrella aika pahasti ja sen verran monet kerrat, että pillastuminen on luvattoman herkässä... Hiljennyn miettimään miten saisin omalta osaltani kierteen katkaistua.
Avatar
Mirri
 
Viestit: 22356
Liittynyt: 01.01.2012 19:18

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 27.10.2012 12:04

Olisi toivottavaa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Lette » 27.10.2012 14:20

Mirri kirjoitti:
Obelix kirjoitti:Kyllä teillä joku kisa on käynnissä.

Tietääkseni olen Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden ja pitkävihaisen kaunaisuuden kohde (yksi niistä), mutta se on aivan eri asia kuin kisa. Kisaksi väittäminen on yhtä typerää kuin sanoisit Kahvilla ja Kyllästyneellä olevan jonkin kisan.

Tai miksei loputtomia ja vuodesta toiseen jatkuvia loukkaantuneita hyökkäyksiä vastahyökkäyksineen voisi kisaksikin sanoa... Mutta ehkä kierre olisi kisaa parempi nimitys moiselle. Siis: kyllä teillä joku kierre on käynnissä. Minä olen loukkaantunut Kyllästyneeseen vuosien varrella aika pahasti ja sen verran monet kerrat, että pillastuminen on luvattoman herkässä... Hiljennyn miettimään miten saisin omalta osaltani kierteen katkaistua.

Loukkaantuminen toiseen on itse asiassa pettymistä omiin
odotuksiin ja suvaitsemattomuutta erilaisuutta kohtaan.
Ihmistä voi loukata vain ihminen itse. (kantapään kautta opittu)
Lette
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Kahvi » 27.10.2012 17:03

Ihmistä voi yrittää loukata, mutta aina se ei onnistu. Mutta loukkaantumisen suhteen Lette on oikeassa: ainakin niin, että aina voi ihan itse päättää, että loukkaantuuko jonkun reikäpäisestä käytöksestä vai eikö loukkaannu.

HUOM:
Tämä on sitten eri asia kuin se, että haetaan tapahtuneiden vääryyksien/virhekäsitysten/reikäpäisyyden oikaisemista. Eli ei tarvitse olla nimenomaisesti loukkaantunut, vaikka haluaa oikaisemista.
Kahvi
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Lette » 27.10.2012 17:57

Kahvi kirjoitti:Ihmistä voi yrittää loukata, mutta aina se ei onnistu. Mutta loukkaantumisen suhteen Lette on oikeassa: ainakin niin, että aina voi ihan itse päättää, että loukkaantuuko jonkun reikäpäisestä käytöksestä vai eikö loukkaannu.

Olet ymmärtänyt oikein. Sinulla on mielenmalttia ajatella asiaa.
Kyllä ihminen saa kokea loukkaantumisen tunnetta, sehän on inhimillistä.
Ihmisellä on myös vapaus olla loukkaantumatta.
Lette
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 27.10.2012 18:11

Ei ole.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Kahvi » 27.10.2012 18:44

Lette kirjoitti:
Kahvi kirjoitti:Ihmistä voi yrittää loukata, mutta aina se ei onnistu. Mutta loukkaantumisen suhteen Lette on oikeassa: ainakin niin, että aina voi ihan itse päättää, että loukkaantuuko jonkun reikäpäisestä käytöksestä vai eikö loukkaannu.

Olet ymmärtänyt oikein. Sinulla on mielenmalttia ajatella asiaa.
Kyllä ihminen saa kokea loukkaantumisen tunnetta, sehän on inhimillistä.
Ihmisellä on myös vapaus olla loukkaantumatta.

No sillä tarkennuksella, että aina tunteilleen ei voi mitään. Itsekin olen joskus loukkaantunut asioista, joissa tosiasiallisesti ei ole ollut mitään syytä edes loukkaantua - tällöin kysymyksessä on lähes aina ollut oma väärinkäsitykseni.

Olen kyllä kantapään kautta oppinut, että sitä omaa loukkaantuneisuuden tunnetta minun kannattaa pohtia: mistä se tuli, miksi se tuli jne. Yleensä se häviää pienen aprikoinnin tuloksena, viimeistään siinä vaiheessa kun mietin, että kuinka iso asia ao juttu on kokonaisuuden kannalta. Yleensä asia on pieni, ellei jopa itseni kannalta hävyttömän mitätön.

Yhtäkaikki: tunteilleen ei voi mitään, mutta sille voi paljonkin, kuinka tunteidensa pohjalta käyttäytyy. Ainakin aikuisilla on minusta vapaus päättää kuinka käyttäytyy - epäaikuismaisuutta on minusta taas se, että käyttäydytään käytännössä vain ja ainoasti tunnepohjaisesti.

Oma luonteeni oli aikanaan sellainen, että hyvin helposti pystyin kasvattamaan kärpäsestä härkäsen - asiat siis kadottivat mittasuhteensa. On ollut aika rankka ja kivinen tie tuosta ominaisuudesta pois pääseminen, mutta kyllä se oli sen arvoistakin. Ei se asioiden mittasuhteisiin palauttaminen ole minulle vieläkään helppoa, mutta se kuitenkin nykyään onnistuu. Joskus nopeammin, joskus hitaammin.
Kahvi
 

Re: Minun syyllistämiseni

ViestiKirjoittaja Kahvi » 27.10.2012 19:09

Obelix kirjoitti:Noin se ihmisen luonne jalostuu. Hienoa!

Homma on vaatinut melkomoisen määrän peiliin katsomista - mikä on erittäin vastenmielistä puuhaa. Mutta kannattavaa!
Kahvi
 

EdellinenSeuraava

Paluu Romulaatikko



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa