Minun syyllistämiseni

[Riidankylväjä]

Häpeämme.

[Psykopatologia]

Ihan hyvä avaushan se oli.

[Mirri]

Niin minustakin oli hyvä avaus.

Riidankylväjä näköjään suostuu käskystä häpeämään, minä en suostu. Yhtään en häpeä.
Mutten ollutkaan niin hyväuskoinen (hölmö?), että olisin aloittanut ketjun kyseisestä artikkelista...

[Psykopatologia]

Mitä sairasmielistä tuokin on?

[Riidankylväjä]

Te häpeämättömät!

[Kahvi]

Kyllä Obeliskoa turhaan syyllistettiin ketjun avaamisesta, vaikka räyhäämiseen ja pahan mielen levittämiseen olivat ihan muut syyllisiä - jopa minäkin, eli häpeän.

Sen sijaan Obelixi esitti mielestäni varsin tarpeellisen anteeksipyyntönsä vuosien takaisista toilailuistaan - pienen painostuksen edessä toki, mutta varsin riittävän rehellisen sellaisen.

Toivottavasti nuo jutut on nyt saatu anteeksipyynnön myötä "case closed" osastoon ja voimme jatkaa kaikki elämässämme eteenpäin.

[Psykopatologia]

Ei anteeksipyyntö (ainakaan täällä) merkitse sitä, että kirjan kannet pannaan kiinni.
Usein anteeksipyytäjä tuntuu luulevan, että asia on kuitattu, vaikka hän olisi (aiemmin)
aiheuttanut kiusaajalle suurtakin vahinkoa.

26.11.2012 1:53 po. kiusatulle.

[Mirri]

Onko täällä mitään keinoja saada asioita loppuun käsitellyiksi, jos loukattu tuntee kärsineensä suurta vahinkoa ja haluaa vatvoa kokemiaan vääryyksiä vuodesta toiseen?

Onkohan tässä jokin virhe - kenties peräti freudilainen:

Usein anteeksipyytäjä tuntuu luulevan, että asia on kuitattu, vaikka hän olisi (aiemmin)
aiheuttanut kiusaajalle suurtakin vahinkoa.

[Psykopatologia]

Useimmiten kiusaaja ei vastaa asian käsittelyyn asianmukaisesti,
kuten nyt Oblelix, joka on (eri nimimerkeillä) kiistänyt asian siitä
lähtien, kun hän tuli foorumille joskus puolitoista vuotta sitten.

Nyt Kahvi väittää, että Kyllästynyt olisi kajonnut haitallisesti hänen
päiväkirjoihinsa Tukiasema.netissä, jossa hän julkisemmalla puolella
esitti viissiin viikkojen ajan, että Kyllästynyt olisi lähettänyt hänen
sähköpostiinsa seksuaalisia viestejä (tms.).

[Psykopatologia]

Häpeämme.

Ihme pelleilyä tuokin.

[Kahvi]

Ei anteeksipyyntö (ainakaan täällä) merkitse sitä, että kirjan kannet pannaan kiinni.
Usein anteeksipyytäjä tuntuu luulevan, että asia on kuitattu, vaikka hän olisi (aiemmin)
aiheuttanut kiusaajalle suurtakin vahinkoa.

26.11.2012 1:53 po. kiusatulle.

Kiusattu voi todellakin ja aidosti noin ajatella. Mutta kieltämättä myös oikean elämän puolella tulee usein myös ns "pestä jälkipyykki" muunmuassa katsomalla kiihkottomin mielin tapahtumain kulut.

[Kahvi]

Useimmiten kiusaaja ei vastaa asian käsittelyyn asianmukaisesti,
kuten nyt Oblelix, joka on (eri nimimerkeillä) kiistänyt asian siitä
lähtien, kun hän tuli foorumille joskus puolitoista vuotta sitten.

Minusta myös Kyllästynyt ei kiusaajana vastannut asian käsittelyyn asianmukaisesti, lähinnä hän jatkoi ponnekkaammin kiusaamistani.

Obelixista en osaa sanoa tämän tarkemmin, tunnen hänet vain tämän palstan myötä. Ilmeisesti kuitenkin on tapahtunut aika rankkaakin kiusaamista muilla foorumeilla tms.

Nyt Kahvi väittää, että Kyllästynyt olisi kajonnut haitallisesti hänen
päiväkirjoihinsa Tukiasema.netissä, jossa hän julkisemmalla puolella
esitti viissiin viikkojen ajan, että Kyllästynyt olisi lähettänyt hänen
sähköpostiinsa seksuaalisia viestejä (tms.).

Kronologisesti tapahtumat menivät Tukiasema.netissä niin, että ensin Kyllästynyt häiriköi useasti ja pitkän ajan aikana (myös) minun päiväkirjassani ja sitten vasta esitin tuon valheellisen väitteen (so. kiusasin). Tätä perättömien väittämistäni pyysin sitten Kyllästyneen pyynnöstä julkisesti anteeksi. Se tosin ei riittänyt, koska anteeksipyyntöni jälkeen Kyllästynyt esitti lisäehdon, että anteeksipyynnön olisi pitänyt olla näkyvillä ajallisesti yhtä kauan (tms) - vaati siis asiaa, joka sekä esitettiin jälkeenpäin että oli minun vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella (vain Ylläpito pystyi vaikuttamaan asiaan).

[Riidankylväjä]

Onko täällä mitään keinoja saada asioita loppuun käsitellyiksi, jos loukattu tuntee kärsineensä suurta vahinkoa ja haluaa vatvoa kokemiaan vääryyksiä vuodesta toiseen?

Olenko ymmärtänyt terapian oikein, kun minulla on käsitys, että vaikeita asioita pitäisi nimenomaan vatvoa? Jos jollain on vaikeita kiusaamiskokemuksia, on ihan oikein, että niitä vatvoo.

Eikös tämmöinen palsta ole ihan hyvä paikka vaikeitten asioitten vatvomiselle? Meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea.

[Kahvi]

Onko täällä mitään keinoja saada asioita loppuun käsitellyiksi, jos loukattu tuntee kärsineensä suurta vahinkoa ja haluaa vatvoa kokemiaan vääryyksiä vuodesta toiseen?

Olenko ymmärtänyt terapian oikein, kun minulla on käsitys, että vaikeita asioita pitäisi nimenomaan vatvoa? Jos jollain on vaikeita kiusaamiskokemuksia, on ihan oikein, että niitä vatvoo.

Eikös tämmöinen palsta ole ihan hyvä paikka vaikeitten asioitten vatvomiselle? Meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea.

Tottapa näinkin.
Tosin on myös niin, että jos koko ajan aktiivisesti generoidaan lisää vatvottavaa, niin vatvominen muuttuu todella haasteelliseksi sen kannalta, että päästäisiin asiassa eteenpäin - siis asiat vatvottua niin hyvin, että vääryyttä kärsinytkin pääsisi elämässään eteenpäin.

Vertaistuen antaminen on erityisen tärkeä pointti, mutta sitä pitäisi myös osata ottaa vastaan - mikä meille vammaisille voi olla vaikea paikka.

[Psykopatologia]

Kyllä yleensä ja varsinkin traumaterapiassa (tukevassa ei niin paljon).

[Riidankylväjä]

Häpeämme.

Ihme pelleilyä tuokin.

Kaikki on yhtä pelleilyä.

[Psykopatologia]

Näköjään.

[Mirri]

Onko täällä mitään keinoja saada asioita loppuun käsitellyiksi, jos loukattu tuntee kärsineensä suurta vahinkoa ja haluaa vatvoa kokemiaan vääryyksiä vuodesta toiseen?

Olenko ymmärtänyt terapian oikein, kun minulla on käsitys, että vaikeita asioita pitäisi nimenomaan vatvoa? Jos jollain on vaikeita kiusaamiskokemuksia, on ihan oikein, että niitä vatvoo.

Eikös tämmöinen palsta ole ihan hyvä paikka vaikeitten asioitten vatvomiselle? Meidän muitten pitäisi antaa vertaistukea.

Jep. Kyllähän täällä aika paljon Kyllästyneen napaa tuijotellaan. Ennemmin tai myöhemmin niin joudutaan tekemään - kerta toisensa jälkeen ja vuodesta toiseen. Oli vain ajan kysymys milloin Obelixin - yleisellä tasolla - aloittama kiusaamisaiheinen ketju muokkautuu Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden 'hoitamiseksi'. Olisi ollut suoranainen ihme, ellei niin olisi jossakin vaiheessa käynyt.

[Mirri]

Tosin on myös niin, että jos koko ajan aktiivisesti generoidaan lisää vatvottavaa, niin vatvominen muuttuu todella haasteelliseksi sen kannalta, että päästäisiin asiassa eteenpäin - siis asiat vatvottua niin hyvin, että vääryyttä kärsinytkin pääsisi elämässään eteenpäin.

Vertaistuen antaminen on erityisen tärkeä pointti, mutta sitä pitäisi myös osata ottaa vastaan - mikä meille vammaisille voi olla vaikea paikka.

Sinäpä sen sanoit.

[Riidankylväjä]

Oli vain ajan kysymys milloin Obelixin - yleisellä tasolla - aloittama kiusaamisaiheinen ketju muokkautuu Kyllästyneen kroonisen loukkaantuneisuuden 'hoitamiseksi'. Olisi ollut suoranainen ihme, ellei niin olisi jossakin vaiheessa käynyt.

Mitä sitten?