Olen seurannut sunnuntaisin TV-sarjaa Borgiat maan ja taivaan valtiaat. Se kertoo paavi Alexander VI elämästä. Varsin mielenkiintoinen katsaus senaikaisen katolisen kirkon elämään.
http://areena.yle.fi/tv/1662191/#/play
Borgia syntyi Espanjassa ja hänen isänsä sukunimi oli Lanzol; hän otti enonsa sukunimen noustessaan tämän avulla paaviksi vuonna 1492.
Rodrigo Borgia opiskeli lakia Bolognassa. Hänen huhutaan tehneen ensimmäisen murhansa 12-vuotiaana. Enonsa noustua paaviksi Borgia nousi piispaksi, kardinaaliksi ja lopulta kirkon varakansleriksi: tämä oli tuolle ajalle tyypillistä nepotismia. Hän työskenteli Pyhän Istuimen Virastossa viiden paavin aikana ja hankki hallinnollista kokemusta, suhteita ja vaurautta, vaikka ei vielä paljoakaan suoranaista valtaa.
Kuten monet muutkin sen ajan papiston jäsenet, hänkään ei juuri harjoittanut pidättyväisyyttä, vaan tyydytti vapaasti kullan ja naisten himojaan.[2] Uskotaankin, että hänellä oli kuppa. Hänen sanotaan olleen omistautuva isä rakastajattariensa synnyttämille kymmenelle lapselleen. Hänellä oli rakastajattarensa Vannozza di Cattanin kanssa ainakin kolme poikaa ja tytär: Giovanni, Cesare Borgia, Goffredo ja Lucrezia Borgia. Muut lapset olivat muiden rakastajattarien synnyttämiä.
Cesare Borgia oli yhtenä Niccolò Machiavellin kirjan Ruhtinas hyvän ruhtinaan esikuvana.[1] Leonardo da Vinci työskenteli Borgialle sotilasinsinöörinä ja -arkkitehtinä sotakoneiden suunnittelussa.[2] Borgian sanotaan poseeranneen mallina useiden Jeesus-kuvia tehneiden maalareiden teoksissa, ja siten vaikuttaneen myös myöhempien aikojen käsitykseen Jeesuksen ulkonäöstä.[3]
Lucrezia Borgia (18. huhtikuuta 1480–1519) oli Rodrigo Borgian avioton tytär, jonka isästä tuli paavi Aleksanteri VI. Hänen veljensä oli pahamaineinen Cesare Borgia. Lucreziasta kerrotaan useita kauhutarinoita, mutta jälkeenpäin on mahdotonta puolueettomasti arvioida, kuinka suuri oli hänen osuutensa isän ja veljen nimiin laitetuissa hirmuteoissa.

Sotataito. Pakeneva Lucrezia joutuu ranskalaisten vangiksi, mutta hurmaa kuninkaan ja pelastaa pöyhkeilevän veljensä ja tämän joukot tuholta. Paavi valmistautuu tapaamaan Ranskan kuninkaan ja odottaa nöyränä kohtaloaan.

Julius II suosi renessanssisivistystä ja oli huomattava mesenaatti. Hän käynnisti Rooman Pietarinkirkon rakennustyöt ja palkkasi Michelangelon maalaamaan Sikstuksen kappelin kattoholviin freskot sekä Rafaelin maalaamaan freskot paavin palatsiin.
Tunnettu on myös Freudin psykologis-ikonografinen analyysi Michelangelon Mooses-patsaasta.[4]

Nöyryytys. Paavin armeijan perääntyessä ja kardinaalien hylkäämänä Aleksanterille jää jäljelle vain oma nokkeluutensa ranskalaisten kohtaamiseen. Lucrezia synnyttää pojan, uuden sukupolven juonittelevia Borgioita.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa