Kyllästynyt kirjoitti:Anna tulla vain, kyllä me kestämme.Kuutar kirjoitti:Aika kesyä tuo on verrattuna minun painajaisiini. En viitsi edes kertoa niistä tällä palstalla, ettette ala pelkäämään.
Painajaisissani voi usein olla ahdistavia näkyjä, jotka eivät välttämättä uhkaa minua, mutta ovat ahdistavia. Luettuani kerran yhden Hiroshima -kirjan, näin siitä sen jälkeen painajaisia, joita en tahdo ajatellakaan.
Kerran näin unta, että olin uimahallissa, jossa pidettiin jotain kilpailuja. Kilpailijat olivat luurankojen/ruumiiden näköisiä naisia, joiden luurankokehon yllä saattoi olla vielä vähän vedessä lionneen ruumiin kudosta ja levää. He olivat kuitenkin eläviä ja ajattelin, että nuo ovat kyllä aivan ihmisraunioita, mutta he eivät näyttäneet tajuavan sitä itse. Unissani on usein ollut tällaisia vastakohtia, tunnelma on päällisin puolin rauhallinen, mutta vain minä tiedän kauhean totuuden.
No, tuo nyt oli kesyimmästä päästä, en taida viitsiä kertoa unistani netissä. Olen nähnyt kaikenlaisia sota -ja ruumiskuvia, epätoivon täyttämiä unia tautiepidemioista, psykiatrisiin aiheisin liittyviä, unia väkivallasta, jne. Näitä unia yhdistää usein lohduton tunnelma, joka päättyy vain heräämiseen.
