Kolmet eri aivot

[Kahvi]

Kahvi puhuu hardiksesta ja psyko patologia softiksesta. Freudin jorinat ovat softwaren entiteettejä.

No kerpele, noinhan se onkin!
Minähän kirjoitan tässä vaahto suupielistä roiskuen nimenomaan hardiksesta - eli aivojärjestelmämme biologiasta. Niin ja lisäksi yritän ajaa kuin käärmettä pyssyyn siihen sopimaan psykologian yleisimmin tunnettuja teorioita. Helppoa kuin narulla työntäminen!

[Kahvi]

Ei defensseillä ole suhteellisen määritettyä fysiologista pulkua
kuten esimerkiksi näkemisellä.

Ehkäpä sitä polkua ei ole vielä löydetty, nykytiede kun on varsin lapsenkengissä mitä tulee jo esimerkiksi siihen kysymykseen, että kuinka ajattelu syntyy. Pystytään kyllä määrittelemään mitkä kohdat aivoista aktivoituvat, mitä tapahtuu kahden eri hermosolun välillä jne - mutta big picture on vielä nykyosaamisemme tavoittamattomissa.

Tiedä sitten, että pystyykö tiede tulevaisuudessa moisia polkuja pongaamaan. Voi olla, että vain analogialtaan vastaavia polkuja löytyy fyysisten polkujen risteillessä ajukopassamme monimutkaisena matriisina tms.

[Psykopatologia]

Pystytään rekisteröimään aivo-prosesseja mutta ei koskaan ajattelun s i s ä l t ö ä.

[Kahvi]

Pystytään rekisteröimään aivo-prosesseja mutta ei koskaan ajattelun s i s ä l t ö ä.

Juuri näin. Kuussakin on käyty mutta nykytiede ei pysty rekisteröimään/kuvantamaan ajattelun sisältöä - saati sitä, että miten se ajatus sinne ajukoppaan muodostuu.

Esim ruusun nähdessään joku ajattelee että kas, tuossahan on Rosa acicularis, toinen taas ajattele että onpas kaunis kukka tuossa ja kolmas miettii, että saisikohan tuolla vaimonsa lepytettyä. Kaikilla on fysiologisesti samanlaiset aivot, mutta kaikki muodostavat erilaiset ajatukset.

Psykologia tarjoaa teorioita tuohon, mutta moisen tapahtuman fysiologinen rekisteröiminen/kuvantaminen lienee sci-fi ainesta toistaiseksi. (mikä tarjoaa kaltaisilleni himo-hardis-köökkitsykolokeille rajattoman pelikentän )

[Psykopatologia]

Niin, ei torjunnalle ole hermostossa erityistä ränniä, jota pitkin se liikkuu;
ei myöskään kieltämisellä tai huumorilla etc.

Malli on otettu 1800-luvun fysiologiasta, joka ei sovi psyykkiseen.

[Kahvi]

Kyllä esittämäni poikkitieteellinen köökkipyskolokinen teoria on ihan tehty "omasta päästä linnunpönttö" -periaatteella. Mallia olen ottanut vain omista aikaisemmista pohdinnoistani. Hieman piti kyllä googlata jotta satunnaisesti vilahtavat faktakohdat olisivat oikein. Tyhjästä nyhjäistyä siis.

Olisi mielenkiintoista tietää lisää tuosta 1800-luvun fysiologiasta ja varsinkin siitä, miten se aikanaan falsifioitiin epäpäteväksi psyykeen kannalta. Eli onko ehdottaa sopivia hakusanoja googleen syötettäväksi tms?

[Psykopatologia]

Hermoston ja psyyken välinen yhteys on tietoteoreettisesti ratkaisematta.

Ensimmäisenä hermoston ja psyyken erotti toisistaan Jackson.

[Kahvi]

Ensimmäisenä hermoston ja psyyken erotti toisistaan Jackson.

Noita Jacksoneita löytyy useampikin psykologian saralta. Tarkoitatko tätä herraa:

John Hughlings Jackson, FRS (4 April 1835 - 7 October 1911), was an English neurologist.
http://en.wikipedia.org/wiki/John_Hughlings_Jackson

[Riidankylväjä]

Pystytään rekisteröimään aivo-prosesseja mutta ei koskaan ajattelun s i s ä l t ö ä.

Onhan valheen paljastus koneitakin keksitty.

[Kahvi]

Pystytään rekisteröimään aivo-prosesseja mutta ei koskaan ajattelun s i s ä l t ö ä.

Onhan valheen paljastus koneitakin keksitty.

Penn&Teller ohjemassaan "Bullshit" tutki noita vempeleitä. Totesivat, että niitä on helppo huijata ja tuloksen luotettavuuskin riippuu lähes täysin testaajan ammattitaidosta ja hänen psykologisen silmän terävyydestä. Moiset kapistukset todettiin varsin epäluotettaviksi.

Niin ja valheenpaljastuskoneethan eivät tutkaile aatoksiamme vaan kroppamme reaktioita. Valehdellessa kun tahtoo hikoiluttaa, sydän sytkyttää nopeammin jne.

[Psykopatologia]

Koneet voivat vain "kertoa", että valehtelet.

Tuo Jackson.

[Kahvi]

Tuo Jackson.

Thx, täytyypä tutustua asiaan!

[Psykopatologia]

http://www.tiede.fi/kirjat/87/aivot_kuv ... n_toiminta

Rita Carter: Aivot -kirjassa on suoraan Kahvin esittämää neurofysiologiaa yms.

Suomalaisessa laitoksessa englanti-latina-kreikka (sillisalaatti)-nimikkeet on suomennettu
oudoilta kuulostavilla termeillä, joita vain harvoin käytetään suomenkielisessäkään
kirjallisuudessa.

[Riidankylväjä]

Kaikki oleellinen on tässä:

aivot osa 1
http://www.youtube.com/watch?v=h8BP8YINipQ

[Psykopatologia]

Eihän tuosta ymmärrä, kun se on ranskaa!

[Riidankylväjä]

Anteeksi. Meillä on koti kielenä ranska.

[Kahvi]

http://www.tiede.fi/kirjat/87/aivot_kuv ... n_toiminta

Rita Carter: Aivot -kirjassa on suoraan Kahvin esittämää neurofysiologiaa yms.

Suomalaisessa laitoksessa englanti-latina-kreikka (sillisalaatti)-nimikkeet on suomennettu
oudoilta kuulostavilla termeillä, joita vain harvoin käytetään suomenkielisessäkään
kirjallisuudessa.

Efaristo parapoli!
This libro näemmä ja ska hitta from bibliotek! Sinne suunta siis.

[Kahvi]

Lisääntyminen lienee kaikelle elolliselle eräs yhteinen nimittäjä, kaikki toiminta loppujen lopuksi tähtää jälkeläisten tuottamiseen - ja siihen puuhaan ei tarvita minkään sortin aivoja tahi hermosolujen muodostamaa neurofysiologiaa.

Liskoaivoelukkana oli esimerkkinä kilpikonna. Kunhan syö, parittelee, munii, syö, parittelee, munii - huoleton luontokappale, tuskin moista masennukset sun muut mt-häröt vaivaavat.

Kalat tulivat maapallolle ennen liskoja. Selkäydin noilta kaloilta löytyy, mutta liekö kalan aivot sitten oikeastaan vain ydinjatke?

Hyppään tarkoituksellisesti ahdin antimista suoraan yksisoluisiin, tarkemmin bakteeriin. Moinen pöpöhän on yksisoluinen, eli sillä ei voi olla hermosoluja, eli semmoinen on vallan ilman minkäänlaisia aivoja tai muutakaan neurologista fysiologiaa. Silti bakteeri osaa ruokailla ja lisääntyä. Ilmeisesti solun sisäinen kemia on sellainen, että bakteeri osaa ottaa solukalvojensa ym läpi itselleen ravinnoksi kelpaavia aineksia ja jostain se sitten keksii, että heps, nytpä jakaannun!

Entäpä sitten virukset? Nämä pöpöt eivät oikein ole edes elollisia tapauksia, kun niillä ei ole aineenvaihduntaa ym. Joillakin virus-rassukoilla ei ole edes DNA:ta, joku onneton RNA-rihma vaan. Silti ne osaavat lisääntyä, tarvii vaan tsägää että osuu sopiva isäntäsolu kohdalleen ja ei muuta kuin jälkeläisiä tuottamaan.

No toisaalta...
jos kaikella elollisella ei olisi tarve ja/tai kyky lisääntyä, niin moiset olisivat painuneet historian hämärään ja korkeintaan jostain fossiililöydöstä voisimme moisia ihmetellä.

[Kahvi]

Kaikki oleellinen on tässä:

aivot osa 1
http://www.youtube.com/watch?v=h8BP8YINipQ

Suomenkielinen, puhuttu osuus alkaa kohdasta 01:48.

Lyhyt referointini:

200 miljoona vuotta sitten kehittyi esi|aivo|vaippa. Periaatteena kaikki ja heti, tehtävänä lajin säilyttäminen, reviirin puolustaminen ja aggressiivisuus sanelivat refleksit (korkotiili hyökkää dinosauruksen kimppuun).

Tuo kaikki on säilynyt meissä.

100 milj. vuotta sitten kehittyi varhais|aivo|vaippa. Pelon ja kauhun tunteet, alkeellinen muisti. Nämä ilmenivät itsesäilytysviettinä ja pakoreaktiona. (kengurun ja oravan sekasikiö loikkii dinoa pakoon)

Sitten näytetään kuvina kuinka apinoista pikkuhiljaa kehittyi ihminen.

100.000 vuotta sitten kehittyi iso|aivo|kuori, nykyihmisen aivot. Käsittivät 85% aivoista ja mahdollistivat mielleyhtymät ja keksinnöt - samoin unennäön ja uneksimisen. Kuin myös laskemisen, ajattelun, taideteokset.

Isot aivot tekivät ihmisestä ihmisen.

Kohdassa 05:09 nopea yhteenveto aivoistamme:
-esiaivot/ matelijat
-varhaisaivot / ensimmäiset nisäkkäät
-myöhäisaivot / nykyihmisen aivot
Noiden kolmen yhteistyö ei ole aukotonta, vaan jättää tilaa vanhoille muistumille. (näytetään road ragea, eli kuinka raivostuminen taannuttaa liskoaivo-tasolle).

Loppuosa kertoo aivojen ja hermosolujen fysiologiasta.

[Kahvi]

Limasienet


Limasieni Olympicin kansallispuistossa Yhdysvalloissa

...

Merkittävin limasienten ryhmä on plasmodiolimasienet (Myxogastria), jotka elämänkiertonsa näkyvimmässä vaiheessa ryömivät hitaasti ravinnon perässä heleänvärisinä massoina, joita kutsutaan limakoiksi eli plasmodioiksi. Plasmodio koostuu lukuisista tumista, joiden välillä ei kuitenkaan ole soluseiniä. Sitä voidaan siten pitää myös yhtenä jättikokoisena soluna, jonka koko vaihtelee muutamista senttimetreistä jopa kahteen neliömetriin. Väriltään plasmodiot ovat usein kirkkaan keltaisia, ruskeita tai valkoisia. Kuivuttuaan plasmodio muuttuu nahkamaiseksi ja jauheiseksi, ja siinä alkavat kehittyä itiöt, joiden kautta eliö lisääntyy. Plasmodio liikkuu tavallisesti noin millimetrin tunnissa, mutta jotkut lajit voivat edetä jopa kaksi senttimetriä minuutissa. Ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi bakteereja, sieniä ja hajoavia kasvinjätteitä.
...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Limasienet

Nämä ovat mielenkiintoisia otuksia nämä limasienet! Iso jättikokoinen solu, jolla ei ole ensimmäistäkään hermosolua, mutta silti sillä näyttää olevan tietoisuus ja kyky tehdä päätöksiä: mistä vois ruokaa löytää ja sinnepäin siis on suunnattava.

Yhdessä dokumentissa (muistan kohta missä) limasienelle annettiin kaurahiutaleita ruuaksi. Ao sieni laitettiin tavallaan kartalle siihen kohtaan missä Tokio sijaitsee, ja kaurahiutaleet samoihin kohtiin joissa Tokiota lähimmät isommat kaupungit ovat. Ja kas: eipä aikaakaan kun limasolu oli tehnyt yllättävän samanlaisen verkoston kuin mitä ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa rakentaneet tie ja junaverkostoja yhdistääkseen Tokion lähikaupungit Tokioon.

Ei hermosoluja, eikä oikein mitään muutakaan kuin klöntti limaa - mutta silti osoittaa sekä tietoisuutta että päätöksenteko-kykyä.

Itse ajattelen, että meidän ihmisten tietoisuutemme ym perustuu johonkin muuhun, kuin hermosolujärjestelmäämme. Ehkäpä jopa aivomme ovat vain kehittynyt muoto tästä mystisestä tietoisuudesta, joka majailee myös yksisoluisessa limasienessä...?