KIRJAT
Salaisuuksien saari avautuu
Santahamina on turvannut pääkaupunkia niin sisäisiä kuin ulkoisiakin uhkia vastaan.
JUHA SALONEN HS Tallenna Tallennettu Poista Leikekirja on täynnä Jaa artikkeli
SOTAMUSEO
Radiojoukkojen koulutukseen kuului sähkötys valomerkein. Kiikaroiva mies lukee ääneen vastapuolen sanomaa, jonka vieruskaveri kirjoittaa ylös. Etualalla on sähköttäjä Morse-avaimen kanssa. – Kirjan kuvitusta.
Jarmo Nieminen: Santahamina – Sinivalkoinen saari.
Maanpuolustuskorkeakoulu (2012). 400 s. 40 e.
Kylmän sodan aikana 1980 -luvulla Santahaminassa toimi vaivihkaa pääkaupungin ilmapuolustuksen ohjuspatteri. Sen valmiustilaa pidettiin erittäin korkealla tasolla, ohjusmiehet jopa yöpyivät tuliasemissaan.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
JUHA SALONEN HS Tallenna Tallennettu Poista Leikekirja on täynnä Jaa artikkeli
SOTAMUSEO
Radiojoukkojen koulutukseen kuului sähkötys valomerkein. Kiikaroiva mies lukee ääneen vastapuolen sanomaa, jonka vieruskaveri kirjoittaa ylös. Etualalla on sähköttäjä Morse-avaimen kanssa. – Kirjan kuvitusta.
Jarmo Nieminen: Santahamina – Sinivalkoinen saari.
Maanpuolustuskorkeakoulu (2012). 400 s. 40 e.
Kylmän sodan aikana 1980 -luvulla Santahaminassa toimi vaivihkaa pääkaupungin ilmapuolustuksen ohjuspatteri. Sen valmiustilaa pidettiin erittäin korkealla tasolla, ohjusmiehet jopa yöpyivät tuliasemissaan.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
SANTAHAMINA kätki muitakin salaisuuksia. Sisällissodan jälkeen saarella palvelleille joukko-osastoille laadittiin vaivihkaa erittäin yksityiskohtainen, Sörnäisten työläiskaupunginosaa koskeva miehityssuunnitelma.
Levottomuuksien tai liikekannallepanon yhteydessä kaupunginosaan oli tarkoitus hyökätä eteläisestä kantakaupungista ja pohjoisesta. Alueelle olisi marssitettu muun muassa Santahaminassa majailleen tankkirykmentin osia.
KIRJA sisältää myös tiettävästi ainoat alkuperäiset kuvat Saharaksi nimetylle hiekkakentälle perustetusta punavankien hautausmaasta. Kuvissa näkyvät vielä puiset merkkipaalut, jotka päivän päätteeksi kaivettiin arkkurivistöjen päähän kuvaamaan päivän urakkaa. Kuvat löytyivät kesällä erään saarella sijainneen huvilan suursiivouksen yhteydessä.
Kylmän sodan aikana saaresta ja pääkaupunkiseudusta laadittiin Neuvostoliiton armeijan yleisesikunnassa tarkat ja yksityiskohtaiset valtauskartat. Karttoihin oli merkitty huolellisesti sotilaalliset, hallinnolliset ja teolliset kohteet. Santahaminan tapauksessa kartoista puuttui kuitenkin salainen ilmatorjuntaohjuspatteri.
NIEMINEN on jo aiemmin oivaltanut Santahaminan kiistattomat luontoarvot, joita hän on ujuttanut julkiseen keskusteluun kiitettävällä menestyksellä. Nytkin muistetaan mainita alueen uhanalaiset hyönteis- ja kasvilajit.
Pääpainon Nieminen asettaa silti saaren sotilaallisen toiminnan historialliseen kuvaamiseen. Tämän voi tulkita perustelevan Santahaminan jatkuvaa merkitystä sotilastukikohtana.
SOTAMUSEO
Radiojoukkojen koulutukseen kuului sähkötys valomerkein. Kiikaroiva mies lukee ääneen vastapuolen sanomaa, jonka vieruskaveri kirjoittaa ylös. Etualalla on sähköttäjä Morse-avaimen kanssa. – Kirjan kuvitusta.
Jarmo Nieminen: Santahamina – Sinivalkoinen saari.
Maanpuolustuskorkeakoulu (2012). 400 s. 40 e.
Kylmän sodan aikana 1980 -luvulla Santahaminassa toimi vaivihkaa pääkaupungin ilmapuolustuksen ohjuspatteri. Sen valmiustilaa pidettiin erittäin korkealla tasolla, ohjusmiehet jopa yöpyivät tuliasemissaan.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
Ulottuvilla oli tusinan verran alustavaan toimintavalmiuteen viritettyjä torjunta-ohjuksia. Äkseeraukseen liittyivät myös harjoitteet maalinosoitustutkalla. Ongelmana oli, että tutkatoiminta häiritsi aika ajoin Helsingin radioverkkoja. Kerran harjoitukset saivat kaupungin taksikeskuksen täysin sekaisin.
KERTOMUS löytyy Jarmo Niemisen uudesta kirjasta "Santahamina, sinivalkoinen saari". Teos kattaa sotilassaaren vaiheet itsenäisyyden ajan alusta aina nykypäiviin asti.
Ohjustapaus kuvaa hyvin Santahaminan suhdetta ulkomaailmaan. Harvalla oli tietoa saaren ohjustoiminnasta, ei välttämättä edes paikallisella kantaupseeristolla.
Silti ohjusten vaikutuspiirissä eli koko pääkaupunkiseutu.
SANTAHAMINA kätki muitakin salaisuuksia. Sisällissodan jälkeen saarella palvelleille joukko-osastoille laadittiin vaivihkaa erittäin yksityiskohtainen, Sörnäisten työläiskaupunginosaa koskeva miehityssuunnitelma.
Levottomuuksien tai liikekannallepanon yhteydessä kaupunginosaan oli tarkoitus hyökätä eteläisestä kantakaupungista ja pohjoisesta. Alueelle olisi marssitettu muun muassa Santahaminassa majailleen tankkirykmentin osia.
KIRJA sisältää myös tiettävästi ainoat alkuperäiset kuvat Saharaksi nimetylle hiekkakentälle perustetusta punavankien hautausmaasta. Kuvissa näkyvät vielä puiset merkkipaalut, jotka päivän päätteeksi kaivettiin arkkurivistöjen päähän kuvaamaan päivän urakkaa. Kuvat löytyivät kesällä erään saarella sijainneen huvilan suursiivouksen yhteydessä.
Kylmän sodan aikana saaresta ja pääkaupunkiseudusta laadittiin Neuvostoliiton armeijan yleisesikunnassa tarkat ja yksityiskohtaiset valtauskartat. Karttoihin oli merkitty huolellisesti sotilaalliset, hallinnolliset ja teolliset kohteet. Santahaminan tapauksessa kartoista puuttui kuitenkin salainen ilmatorjuntaohjuspatteri.
NIEMINEN on jo aiemmin oivaltanut Santahaminan kiistattomat luontoarvot, joita hän on ujuttanut julkiseen keskusteluun kiitettävällä menestyksellä. Nytkin muistetaan mainita alueen uhanalaiset hyönteis- ja kasvilajit.
Pääpainon Nieminen asettaa silti saaren sotilaallisen toiminnan historialliseen kuvaamiseen. Tämän voi tulkita perustelevan Santahaminan jatkuvaa merkitystä sotilastukikohtana.
Tältä pohjalta tarkastellaan myös saaren tulevaisuutta. Kirjaan on koottu tasapuolisesti näkemyksiä sotilaskäytön puolesta ja sitä vastaan.
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara (vihr) lukeutuu tunnetuimpiin Santahaminan siviilikäytön puolestapuhujiin. Ei ole yllättävää, että hän kirjassakin kyseenalaistaa Santahaminan merkityksen sotilastukikohtana.
Sen sijaan huomiota herättää se, että sotilassaaren puolesta ottaa kantaa puolustusvoiminen kiistaton raskas sarja. Nieminen on koonnut kirjaansa puolustusvoimien operaatiopäällikön Mika Peltosen ja kansliapäällikön Arto Rädyn harvinaisen suorasanaiset puheenvuorot.
Mikäli asia on heistä kiinni, ei saari ole kaupan. Ei nyt eikä myöhemmin.
