Kasvattaminen edellyttää vanhemmuutta ja aikuisuutta. Se on oikeutta olla vanhempi. Siinä ei voi olla sivustakatsojana, osa-aikaisena tai jonkinlaisena mukavana tyyppinä. Se ei ole suorittamista, vain hyödyllisten virikkeiden tarjoamista tai yhdessä asumista. Se on esimerkkinä olemista ja asettaa aina aikuisen kypsyyskokeeseen, josta kunnialla selviäminen on hankalaa. Kasvatus on perusteltujen ja selitettyjen rajojen asettamista ja luottamista. Kasvatus on tukemista ja kontrollointia. Se on myös ojentamista, jos havaitsee nuoren tehneen virheen.
Yhä useammin vanhemmat ovat hukkateillä lastensa kasvatuksessa. Heillä on vaikeuksia ymmärtää, mitä koko kasvatuksella tarkoitetaan. Kun rehtori ojentaa oppilasta tupakanpoltosta, määrää tämän kirjoittamaan tutkielman tupakoinnin vaarallisuudesta ja vaatii tältä lupauksen olla polttamatta, vanhempi tekee rehtorin toimista tutkintapyynnön apulaisoikeuskanslerille eikä ymmärrä kodin ja koulun kasvatusvastuuta ja lapsen parasta.
Vaikka rehtori toimi apulaisoikeuskanslerin mukaan lainvastaisesti, hän toimi kasvatuksellisesti oikein. Tupakointi koulun alueella ja tupakkatuotteiden hallussapito alle 18-vuotiaana on kielletty. Lasta ja nuorta on ojennettava siten, että hän ymmärtää kiellon tarkoituksen.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/ ... 172696.htm
Jyrähtely jatkuu:
Jos ojentamismuoto on kasvatuksellisesti perusteltu ja oikeudenmukainen muttei lain mukainen, lakia on muutettava. On kohtuutonta, että koulun ja opettajien olisi oltava kasvattajia, mutta heiltä viedään keinot juridiikalla.
