Ihmettelin maailman menoa. Autoja meni ja tuli joka puolelta hirveää vauhtia. Ihmisiä oli kuin muurahaisia ja kova kiire kaikilla.
Kattselin tyrneitä, komiakuppeisia suomalaisnaisia, jotka tomerina menivät kassit kädessä kuka mihinkin.
Kolmen kauniin misun parvi pelmahti ympärilleni ja kysyivät ulkomaan kielellä tietä Erottajalle. Neuvoin sulavan maailman miehen elkein ja sain palkaksi kauniit kiitokset. Yksi yönmusta kaunotar sipsutteli ainakin 20cm korkeissa koroissa.
Stockmannin nurkan läheisyydessä melusi joku miesporukka soittimien kanssa. Mitä lie soittaneet?
Ajattelin karistaa tuppi suu suomalaisen imagon, kun hypistelin jotain tuukia lempi vaimolle tuliaisiksi. Kysäisin joltain naiselta, että mahtaako tämä olla pinta muotia? Nainen kehui kauniilla brittienglannilla, että kuka tahansa nainen ilahtuisi ikihyväksi moisesta.
Kiasman vieressä taisi olla menossa joku taide performanssi. Näytti kuin yksi tyyppi olisi nukkunut Mannerheimin patsaan juurella. Toinen hoippui pusero kädessä, kaatumaisillaan siinä vieressä. Varmaan jotain nyky taidetta.
Mahtavatko kaikki helsinkiläiset löytää oman mehiläis kennonsa jossa yöpyä? On se niin sekava paikka.
