Mistä henki pulloon?

[Psykopatologia]

Mistä henki pulloon?

[Riidankylväjä]

Eikös "spiritus" ole yhtä kuin henki? Sitä saa ostaa ylkomailta, mutta ei Suomesta, Suomen omituisen alkoholilain takia.

[Riidankylväjä]

Siinä on henkeä rahvaanomaisesti muovi pulloissa.

[Psykopatologia]

Ajatellaan, että mutkikkaiden biologisten järjestelmien - esimerkiksi ihmisten
- emergentti ominaisuus on tajunta tai itsetietoisuus, "sielu" yms. Ihmisen
kuollessa hänestä ei poistu fyysistä ainetta, ja ruumis siitä poistuneine
sieluineen painaa yhtä paljon kuin eläessä. Mutta kudoksien rakenne on
muuttunut.

Jos tulevaisuudessa pystytään rakentamaan laboratoriossa ehjäsoluinen
ihminen, niin alkaako se elää? Onko laboratoriossa pystytty luomaan
uutta elämää "kuolleista" aminohapoista yms?

Tällä johdannolla etsin vastausta Riidankylväjän esittämään tulevaisuuden
ajattelevaan ihmiskoneeseen: voiko siinä - mutkikkaassa elektronisessa yms.
koneessa - syntyä ihmistä vastaava emergenssi, so. itsetietoisuus yms?

[Riidankylväjä]

Konehan ei tarvitse toimiakseen kuin energiaa.

Milloin sitten katsotaan koneella olevan tietoisuus? Mitä itsestään tietoisen objektin tulee osata?

Mitä sitten on elämä?

Onko se vain meille toistaiseksi tuntematon energiamuoto?

[Riidankylväjä]

Sielu painaa 21 grammaa.

NYT article from March 11, 1907

[Hilppa]

Aika moniosainen ja vaikea kysymys.

Aminohappoja ja muita orgaanisia molekyylejä pystytään tuottamaan laboratorio-olosuhteissa, mutta eipä taideta pystyä elämää luomaan, vaikka hyvin yksinkertaisia eläviä orgaaneja systeemeitä olemassa onkin, mm. prioneja.

Ajattelen ensin yksinkertaistettua tilannetta. Jos ihmisen hammas paikataan tai vaikkapa niin järisyttävä operaatio tehdään kuin juurihoito hampaalle. Tuo hammas, joka ei siis enää ole elävä, mutta hammas kuitenkin. Samanmuotoinen. Ja kuollutta luuta ja kiillettähän on suurin osa hampaasta. Kuitenkaan juurihoidettu hammas ei tunnu enää omalta hampaalta. Muistuttaa olemassaolostaan pitkään vieraudellaan.

[Hilppa]

Eihän koeputkilapsikaan alkuaan tiedä, jos sitä ei hänelle varta vasten kerrota.

[Riidankylväjä]

Viime aikona on yhä useammin nostettu esiin ajatus, että alkuelämä syntyi meren pohjassa sijaitsevien mineraalipitoisten kuumien lähteiden, mustien savuttajien, läheisyydessä[3]. Tällainen kuuma lähde tuottaa sekä energiaa ja raaka-aineita elämän perusrakenneosasille. Lisäksi eräät kaikkien elävien solujen yhteiset molekyylibiologiset piirteet viittaavat kuumiin olosuhteisiin varhaisen elämän aikana[4]. Mustien savuttajien ympäristössä elää nykyäänkin suuret määrät eliöitä, jotka ovat täysin riippumattomia muusta maailmasta ja esimerkiksi Auringon toiminnasta[5][6]

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m% ... uper%C3%A4

[Psykopatologia]

Laboratoriossa on helppo luoda nuo olot!

[Riidankylväjä]

Ei se niin helppoa ole, kun elämän syntyessä vallinneita oloja ei tarkkaan tiedetä.

[Riidankylväjä]

Elämä on muuten aika vahva voima alkuun päästyään. Olen kamppaillut asian kanssa koko kesän.

Rakensin eräänlaisen suihku lähteen ja hoidin veden kierrätyksen ohjeiden mukaan. Mutta kaikestä huolimatta vesi ei pysynyt kirkkaana, vaan siihen ilmestyi elämää... vesi samenee. Suihku lähteessäni kasvaa mikroskooppista levää.

Nyt testaan uusinta suodatinkeksintöäni. Raportoin kunhan saan tuloksia.

Vuodatuksen tarkoitus oli kertoa, että olemme ihmeessä tämän elämän kanssa. Sitä on vaikea estää.

[Hilppa]

Sinulla on siis nyt vesiaihe. Onneksi olkoon!

Kappakeskuksissa laittavat vesiaiheeseen jotain kemiallista levänestoainetta. (En kuitenkaan suosittele ennen kuin otat selville kyseisen aineen ympäristöystävällisyydestä.)

[Riidankylväjä]

Minä vihaan myrkkyjen ja dopingin käyttöä. Homma pitäisi hoitaa luomusti.

[Hilppa]

Niin minustakin. Lasten ei saisi antaa leikkiä kauppakeskusten vesiaiheessa, koska levänestokemikaali ei välttämättä ole hyväksi.

Yleensä ihmiselle ei tuota ongelmia elämän hävittäminen vaan sen säilyttäminen. Jos vaikka uhanalaisia eläimiä ja kasveja ajatellaan esimerkkeinä.

[Psykopatologia]

Ei se niin helppoa ole,
kun elämän syntyessä vallinneita oloja ei tarkkaan tiedetä.

Aikaa olisi ollut tehdä vaikka minkälaisia kokeita!

Onko jumala siis sittenkin olemassa?

[Hilppa]

Ei se niin helppoa ole,
kun elämän syntyessä vallinneita oloja ei tarkkaan tiedetä.

Aikaa olisi ollut tehdä vaikka minkälaisia kokeita!

Onko jumala siis sittenkin olemassa?

Yhden tiedemiehenkin aika on vain rajallinen ja hyvin vaatimattoman pituinen. Verrattuna elämän kehittymiseen vaadittun ajan pituuteen.

[Psykopatologia]

Kyllä, mutta en usko, että tuollainen aikavertailu on osuva.

Aikaa kymmenillä tuhansilla alan tiedemiehillä on ollut
vuosikymmeniä.

Ymmärrän kritiikin, jos "oikean" koeolon täytyy täyttää
- kuvaannollisesti - millin tarkkuus kilometrillä yms.

Mitä elämä oikeastaan on (muuta kuin että pystyy
itse lisääntymään)?

12:00
Aiemman mukaan elämän kehittyminen on ollut pitkäääää.
Ei kai? vaan yhtäkkistä pikemminkin. Sen sijaan olojen
kehittyminen on ollut pitkääääääää.

[Hilppa]

Ajan on täytynyt olla pitkäääää.

Aminohappojen muodostuminen ei ole mikään kumma juttu, mutta proteiinien ja entsyymien on jo monimutkaisempi. Sitten pitäisi vielä muodostua koodaava kahdentuva järjestelmä, jollainen on RNA- ja DNA-pohjainen systeemi. Toki on olemassa yksinkertaisempiakin järjestelmiä, jotka luokitellaan elämäksi esimerkiksi RNA-virukset ja jopa prionit, jotka ovat vain proteiineja, mutta vaativat tuekseen jonkin monimutkaisemman eliön, jossa voivat lisääntyä.

Minusta on itsestäänselvää DNA:han pohjautuvan järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi, mikä on vaatinut kehittyäkseen nykyisenlaiseksi noin neljä miljardia vuotta, että ei ole voitu simuloida olosuhteita ja saada elämää kehittymään epäorgaanisesta aineksesta. Ihmisen historia on tuosta vaivaiset 5 miljoonaa vuotta.

[Riidankylväjä]

Kokeellinen historia

Yrityksissä mukailla varhaisia maapallon oloja on saatu molekyylejä reagoimaan keskenään, niin että muodostuu muun muassa aminohappoja. Tunnetuin on Stanley Millerin ja Harold Clayton Ureyn vuonna 1953 tekemä koe, joka tunnetaan Millerin kokeena. Kokeessa ohjattiin lämpöä ja sähköpurkauksia vesi-metaani-vety-ammoniakkiseokseen. Tarkoitus oli tutkia venäläisen Alexander Oparinin aiemmin esittämää hypoteesia elämän luonteesta. Millerin kokeessa syntyi 13 elämän käyttämistä 22 aminohaposta, yksinkertaisinta aminohappoa, glysiiniä, luonnollisesti eniten. Ureyn ja Millerin koejärjestelmässä kaikkiaan kymmenen prosenttia hiilestä muuttui orgaanisiksi yhdisteiksi ja kaksi prosenttia aminohapoiksi.[7][8]

Alkuaan Espanjan Kataloniasta kotoisin oleva Joan Oró toteutti 1959–1962 koesarjan, jossa hän onnistui tuottamaan adeniinia ja aminohappoja vetysyanidista, ammoniakista ja vedestä.[9]Nykyään yleinen näkemys, että komeetat olisivat tuoneet elämän syntyyn tarvittavia yhdisteitä avaruudesta, on alkujaan Orón kehittämä.[10]
Mustia savuttajia valtameren pohjassa.

Saksalainen Günter Wächtershäuser esitti ajatuksen ”rauta-rikkimaailmasta”[11]

1980-luvun puolivälissä Glasgow'n yliopiston tutkija Graham Cairns-Smith esitti kirjassaan Seven Clues to the Origin of Life – a scientific detective story oletuksen, jonka mukaan liuoksessa olevat pienet savikiteet auttaisivat eloperäisiä molekyylejä järjestymään.[12]

Yhdysvaltalainen biofyysikko David Deamer tutkimusryhmineen on tutkinut ”solukalvo ensin -hypoteesia”, jonka mukaan soluja ympäröivät kalvot muodostuivat aluksi ja varsinainen elämän synty olisi kenties tapahtunut näiden pussien sisällä. Deamerin ryhmä on onnistunut tuottamaan alkeellista solukalvoa muistuttavia lipidipusseja äärimmäisen yksinkertaisissa olosuhteissa osoittaen, että solukalvojen synty ei ainakaan muodosta merkittävää ongelmaa elämän historiassa.[13]

Vuonna 2002 Eckard Wimmer tutkimusryhmineen onnistui rakentamaan koko polioviruksen 7500 nukleotidia pitkän genomin synteettisesti ja lisäksi syntetisoimaan itse infektion aiheuttavan partikkelin.[14]

Vuonna 2004 Los Alamos National Laboratoryssä työskentelevä Steen Rasmussen ryhmineen julkaisi Chenin–Rasmussenin esisolun[15]. Se on yksinkertainen lipidipussi, joka sisältää hieman DNA:ta muistuttavaa PNA:ta, joka kykenee toimimaan samanaikaisesti sekä geneettisen informaation varastona, että ohjaamaan kopioitumistaan. Mullistavaa oli, että tällä yksinkertaisella esisolulla on toimiva aineenvaihdunta: se käyttää valoenergiaa ja tuottaa sen turvin lisää lipidejä sekä PNA:ta. Chenin–Rasmussenin esisolu ei kuitenkaan osaa jakautua, joten se ei kykene lisääntymään eikä ole siinä suhteessa elävä. Se on kuitenkin toimiva yhdistelmä perimää ja aineenvaihduntaa.[16]

Joulukuussa 2010 NASA julkisti tiedon, jonka mukaan jotkut bakteerit pystyvät käyttämään fosforin sijasta samaan jaksollisen järjestelmän ryhmään kuuluvaa, mutta raskaampaa, monille eliöille myrkyllistä arseenia[17], joka säilyttää reaktiokykynsä melko kylmässä[18]. Löydöstä pidetään merkittävänä, koska fosforiyhdisteisiin liittyvät pulmat aiheuttavat elämän abioottisen synnyn tutkijoille paljon päänvaivaa. Uutinen on kuitenkin osoittautunut perättömäksi[19]

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m% ... n_historia

On pienestä kiinni, puuttuu enää lisääntyminen.