Suomalainen sarjamurhaaja oli eri maata
Historiastamme löytyy vain yksi henkilö, jota voi kutsua sarjamurhaajaksi.
Hänenkään motiivinsa ja rikosrytminsä eivät istu yleiseen käsitykseen
pakkomielteitään purkavasta pedosta. Selitys murhaajien terävimmän
kärjen kapeuteen piilee oloissamme.
Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2008
Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?

Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?
Riidankylväjä kirjoitti:http://www.tiede.fi/artikkeli/879/suomalainen_sarjamurhaaja_oli_eri_maata#879
Illusia kirjoitti:Voisiko noita sotarikollisia, naisia raiskanneita ja tappaneita sotilaita, pitää seksuaalirikollisina?

Mirri kirjoitti: Miksi sotarikollisen pitäisi vielä erikseen saada jokin muukin rikollisnimike hänen rikostensa kohdistuessa naisiin? Sodissa sotilaat tappavat vihollisen lapsiakin, muttei siitäkään tule mitään erityistä rikosnimikettä sotarikosnimikkeen lisäksi.
Raiskattu ja murhattu nainen ei tunne enää mitään, mutta jos ajattelee hänen osaansa, niin hän joutui raiskatuksi ja murhatuksi, ja teon tekijä oli raiskaaja ja murhaaja. Tosiasiassa.

Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?
Illusia kirjoitti:Minä olen kuullut, että suomalaisetkin sotilaat olisivat raiskanneet ja tappaneet venäläisiä naisia sodan aikana, mutta ehkä olen joskus käsittänyt asian väärin; ehkä se olikin toisin päin. Entä Suomen sisällissodan aikana? Mielestäni itsepuolustus on sodassa sallittua, mutta viattomien naisten ja lasten tappaminen ei, eikä raiskaaminen ainakaan.
Kahvi kirjoitti: Mitä tulee sotarikollisten tuomitsemiseen, niin voittajathan ne tuomiot antavat. Voittajat myös kirjoittavat historian.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ihmi ... A4_vastaan
Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton rikos. Käsite mainitaan ensimmäistä kertaa Haagin sopimuksessa 1907, mutta Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä käyttivät sitä ensimmäistä kertaa syytöksenä 1915 armenialaisia kohtaan Osmanien valtakunnassa toimeenpannun joukkomurhan vuoksi.
Toisen maailmansodan jälkeen rikos ihmisyyttä vastaan nousi uudelleen esille sotasyyllisiä vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä, muun muassa Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Sen jälkeen on perustettu Haagin kansainvälinen sotarikosoikeus, missä käsitellään samankaltaisia asioita kuin Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa