HS: Epäitsekkäillä enemmän harmaata ainetta korvan takana

[Gyver]

Saadakseen esiin erot ihmisten käyttäytymisessä, vapaaehtoiset pelasivat peliä, jossa he saivat jakaa osan rahoistaan tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihmisillä oli mahdollisuus jakaa rahat altruististisesti, eli toisen hyödyksi omalla kustannuksella tai itsekkäästi. Vapaaehtoiset poikkesivatkin tässä suhteessa suuresti toisistaan. Jotkut pelasivat hyvinkin epäitsekkäästi, kun taas toiset eivät koskaan jakaneet rahaa toisen hyödyksi.

Suurin osa ei. Olen pelaillut The Settlers Onlinea ja ainoastaan yksi on vastannut anteliaisuuteen. Tässä voisi tosin ehkä todeta, että harva antaa rikkaalle rahaa.

Apropoo, mitähän noiden tutkijoiden korvantaustoista löytyy?

[Gyver]

Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ihmisten kynnys käyttäytyä altruistisesti ja "ottaa takkiinsa" on hyvin yksilöllinen. Kun ihmiset saavuttavat tämän kynnyksen, TPJ:n aktiivisuus lisääntyy voimakkaasti. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että TPJ:n aktiivisuus voi auttaa ihmisiä astumaan ulos omasta itsekeskeisyydestään ja olemaan epäitsekkäämpiä.

Epäitsekkäästi toimimalla ei voi ottaa takkiin.

[Psykopatologia]

Luukkonen kirjotti Hesarin nettikeskustelussa 12.7.2012 23:07

HS (- -):
"Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että ihmisten kynnys käyttäytyä altruistisesti ja "ottaa takkiinsa" on hyvin yksilöllinen.
Kun ihmiset saavuttavat tämän kynnyksen, TPJ:n aktiivisuus lisääntyy voimakkaasti. Tutkijat epäilevät sen johtuvan siitä, että
TPJ:n aktiivisuus voi auttaa ihmisiä astumaan ulos omasta itsekeskeisyydestään ja olemaan epäitsekkäämpiä."
______

Kyseessä on virheellinen "neuromaaninen" tulkinta, millä tarkoitetaan sitä, että jos asiaan saadaan ympättyä neurofysiologiaa,
tulos on olevinaan tieteellisempi. Vaihtoehtoinen tulkinta olisi, että epäitsekkäillä TPJ on aktiivisempi.

Korrelaatio ei merkitsee kausaatiota, mikä taloustieteen proffankin pitäisi tietää. Olennasta on myös korrelaation suuruus.

Myötätunto (sympatia) ei ole sama kuin eläytyminen (empatia).

http://www.cell.com/neuron/abstract/S08 ... %2900487-4

[Gyver]

http://en.wikipedia.org/wiki/Temporoparietal_junction

The temporoparietal junction (TPJ) is an area of the brain where the temporal and parietal lobes meet, at the posterior end of the Sylvian fissure. This area is known to play a crucial role in self-other distinction processes and theory of mind (TOM) and damage to this area has been implicated in producing out-of-body experiences (OBEs).

Pelkästään tuosta voisi jo melkein päätellä tutkimuksessa tehdyt havainnot (ts. "tuolla on aktiivisuutta tietyissä tilanteissa").

Itsekkyyteen (=sosiaalinen funktio) liitetyt johtopäätökset vaikuttavat jokseenkin hatarilta.

[Psykopatologia]

Valitettavasti nämä abstraktit, joihin Kaarokin nyt tukeutuu, ovat tiedoltaan puutteellisia.
Esimerkiksi ei ole tietoa tutkittujen luvusta (n) eikä ryhmien jakoperusteista. Ei myöskään
tiedetä, perustuvatko todetut erot korrelaatioihin vai ryhmä-keskiarvoihin. Joka tapauksessa
ryhmien välillä on todennäköisesti paljon p ä ä l l e k k ä i s y y t t ä.

Tärkeitä muuttujia ovat mm.

1) anteliaisuus; on/ei tai jatkuva muuttuja
2) TPJ:n koko; suuri/pieni tai jatkuva muuttuja
3) TPJ:n aktiivuus; suurta/pientä tai jatkuva muuttuja

Tutkimusta ei oikeastaan voi arvoida, ellei ole tietoa edellä mainituista. Raskauttavaa on
myös se, että assosiaation suuruudesta ei anneta mitään tietoa. Entä sukupuolijakauma?

[Psykopatologia]

Joo. Täytyy muistaa, että jos korrelaatio on niinkin korkea kuin +0,50,
yhteistä varianssia on vain 25 %.

Tutkimusasetelma on itse asiassa tuntuvan mutkikas: ko. alueen
aktivoituminen epäitsekkäillä vasta tietyn rajan jälkeen ym.

Kun n on luultavasti pieni, jäävät päätelmät tentatiivisiksi.

[Psykopatologia]

Uutta tietoa (puheradio):

Keskushermoston hermosolujen (neuronien) luku onkin ilmeisesti ("vain") n. 85 miljardia (ei 100);
niistä (liki) puolet saattaa olla (nyrkinkokoisessa) pikkuaivoissa (cerebellum).

Tukisolujen (glia) määrä on neuronien luokkaa (ei moninkertainen).