S y y n t a k e i s u u d e s t a

[Psykopatologia]

S y y n t a k e i s u u d e s t a

viewtopic.php?f=10&t=6306
F I N L E X (2002) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020044
(- -)
N o r j a
(- -)
Syyntakeettomuuden kriteerit. Teko ei ole rangaistava, jos sen tekijä oli tekohetkellä mielisairas tai tunnottomassa tilassa taikka vaikeasti psyykkisesti kehitysvammainen (rikoslain 44 §). Myös Norjan rikoslaki on puhtaan psykiatrisen metodin kannalla. Psyykkisen tilan ja teon välille ei edellytetä kausaaliyhteyttä. (- -)

3.3. Nykytilan ongelmia [Suomi]

Syyntakeettomuuden kriteerit
(- -)
Syyntakeisuuteen liittyy siten selkeästi kaksi erottuvaa elementtiä: älyllinen kyky käsittää asioita ja kyky tai mahdollisuus säädellä käyttäytymistä valintatilanteissa. Sama psykologis-normatiivinen ajattelutapa on sittemmin hyväksytty myös korkeimman oikeuden käytännössä. Tälle perusratkaisulle rakentuu myös säännösehdotus. (- -)
(- -)

B r e i v i k

1. Jos hallusinatoriset äänet olisivat käskeneet Breivikiä tappamaan, hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään olisi saattanut olla heikentynyt.

2. Jos Breivik olisi kokenut paranoidisesti demarinuoret aktuaalisti uhkaavina, hänellä olisi ollut "syy" itsepuolustukseen. Mutta Breivik koki nuoret - ei harhaanjohdettuina - vaan C-luokan pettureina ja B-luokan pettureiden lapsina ja potentiaalisina maanjohtajina, joita vastaan hän teki ennakoivan iskun!

3. Jäljelle jäävät (itsen suhteen) suuruus-deluusiot ja sosiaalisen todellisuuden vääristynyt (paranoidinen) kokeminen.

4. Breivik tiesi tekojensa lainvastaisuuden ja pystyi säätelemään käyttäytymistään vaikkakin oli osin harhojensa "ajama". Silti hänen voidaan ajatella tappaneen tahtonsa mukaan. Hän on myös esittänyt, että hän tekisi kaiken uudestaan.

Vaikka Breivik saattoi olla syytteenalaisten tekojensa aikana paranoidisesti psykoottinen, hän voisi olla Suomen lakien mukaan kuitenkin syyntakeinen; Norjassa taas syyntakeeton.
____________

1. If hallucinatory voices were commanded Breivik to kill, his ability to regulate his conduct might have been weakened.

2. If Breivik would have experienced AUF-youngsters actually threatening in a paranoid way, it would have been a "cause" for self-defense to Breivik. But Breivik experienced them - not even misguided - but as the C-class traitors and as children of B-class traitors and as potential leaders of the country, against whom he made a pro-active attack!

3. So the remaining causes are grandiose delusions (megalomania) and a distorted experienced social reality in a paranoid way.

4. Breivik was aware of the unlawfulness of his actions and was able to regulate his behavior, although he was "driven" by his delusions. Still, he may be thought to have killed by his "free" will. He has also said that he would do all over again.

Although Breivik could have been psychotic during his deeds, he could be, e.g. under Finnish law, criminally sane; in Norway, however, criminally insane, because the "causality" is not needed.


Vaikka Breivik saattoi olla syytteenalaisten tekojensa aikana paranoidisesti psykoottinen, hän voisi olla Suomen lakien mukaan kuitenkin syyntakeinen; Norjassa taas syyntakeeton.

[Repee]

"Teko ei ole rangaistava, jos sen tekijä oli tekohetkellä mielisairas tai tunnottomassa tilassa taikka vaikeasti psyykkisesti kehitysvammainen"

Onko Suomessa näin?

[Psykopatologia]

[On.]

Syvää vajaamielisyyttä vastaava psykiatrinen käsite olisi usein kehitysvammaisuus. Tätä termiä vaivaa toisaalta leimaavuus. Sitä paitsi kehitysvammaisuus voi viitata myös fyysisiin ominaisuuksiin, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä vastuuongelmien kanssa. Nykyisin syyntakeettomiksi katsotaan muun ohella älyllisistä syistä ymmärrystä vailla olevat eli vajaamieliset. Käytännössä rajana on ollut, että älykkyydeltään 9-vuotiaan tason alapuolelle jäävät rikoksentekijät on katsottu ymmärrystä vailla oleviksi. Tähän ryhmään kuuluvat vaikeasti kehitysvammaiset (joiden älykkyysosamäärä vaihtelee välillä 20―40), keskivaikeasti kehitysvammaiset (älykkyysosamäärä välillä 35―55) sekä osa lievästi kehitysvammaisista (älykkyysosamäärä välillä 50―70). Selkeätä rajaa sen suhteen, missä vaiheessa ylittyy raja syyntakeettomien ja alentuneesti syyntakeisten sekä vastaavasti alentuneesti syyntakeisten ja syyntakeisten välillä, ei voida esittää. Älyllinen kehitysvammaisuus esiintyy varsin harvoin päädiagnoosina. Sivudiagnoosin painoarvoa taas on erittäin hankala arvioida. Ratkaisevaa lopultakin on, ei pelkästään todettu kehitysvammaisuus, vaan se, missä määrin havaittu häiriö on vaikeuttanut tekijän kykyä ymmärtää tekonsa merkitys ja säädellä käyttäytymistään.

[Psykopatologia]

Lain perusteluissa kehitysvammaisuus ei ole vain vajaamielisyyttä.

[Psykopatologia]

Lain perusteluissa kehitysvammaisuus ei ole vain vajaamielisyyttä.

[Psykopatologia]

Breivikin syyntakeisuudesta (US-blogi 1.7.2012) http://perttiluukkonen.puheenvuoro.uusi ... eisuudesta

Document.no http://www.document.no/2012/06/rett-vett-og-psykiatri/