Kyllästynyt kirjoitti:Jos mielenterveyspotilaat ja päihdeongelmaiset kootaan samalle klinikalle, mielenterveysongelmaiset jäävät vielä huonommalle hoidolle kuin nykyään.
Hoitoon käytettävät varat ja resurssit ovat jo nyt pahasti alimitoitetut, ja jos vielä päihdeongelmaisetkin niputetaan samaan kasaan mt-potilaiden kanssa -> "suuri yleisö" ei edes halua lisätä resursseja kun vaihtoehtona on panostaa lasten ja vanhusten hoitoon.
Enkä ainakaan minä halua mt-potilaana leimautua päihdeongelmaiseksi sen takia, että käyn samassa hoitoyksikössä.

Kyllästynyt kirjoitti:Enkä ainakaan minä halua mt-potilaana leimautua päihdeongelmaiseksi sen takia, että käyn samassa hoitoyksikössä.

Mirri kirjoitti:Kyllästynyt kirjoitti:Jos mielenterveyspotilaat ja päihdeongelmaiset kootaan samalle klinikalle, mielenterveysongelmaiset jäävät vielä huonommalle hoidolle kuin nykyään.
Hoitoon käytettävät varat ja resurssit ovat jo nyt pahasti alimitoitetut, ja jos vielä päihdeongelmaisetkin niputetaan samaan kasaan mt-potilaiden kanssa -> "suuri yleisö" ei edes halua lisätä resursseja kun vaihtoehtona on panostaa lasten ja vanhusten hoitoon.
Enkä ainakaan minä halua mt-potilaana leimautua päihdeongelmaiseksi sen takia, että käyn samassa hoitoyksikössä.
Jospa 'suuri yleisö' tietää ja ymmärtää vakavien mielenterveysongelmien usein synnyttävän hoitoa vaativia päihdeongelmia ym. riippuvuuksia. Onko olemassa päihdeongelmaa, jonka taustalla ei olisi hoitoa vaativia mielenterveysongelmia ja psykiatrisen hoidon tarvetta?
Nykysysteemi, jonka mukaan ensin hoidetaan päihdeongelma kuntoon, jotta päästäisiin hoitamaan mt-ongelmia, on aika järjetön, koska päihdeongelmaa tuskin olisi ilman psyykkisiä ongelmia. Miten päihdeongelma voisi korjaantua, jos psykiatrista hoitoa ei tarjota samanaikaisesti?
Kuutar kirjoitti:Minä ymmärrän hyvin rajauksen. Jos ihmisellä on akuutti päihdeongelma, ei hän välttämättä hyödy psykiatrisesta hoidosta. Monia psyykelääkkeitä ei voi käyttää yhdessä alkoholin eikä muiden päihteiden kanssa, se voi olla vaarallista. Terapiasta taas ei hyödy, ellei kykene olemaan selvin päin. Pitkään jatkunut päihteiden käyttö voi myös muuttaa ihmisen persoonallisuutta niin, ettei terapian avulla enää kyetä auttamaan. Sen sijaan mt-ongelmaiset hyötyvät paljon terapioista, mutta tätä oikeutta on jatkuvasti karsittu. Jos mt-ongelmaiset leimataan samaan porukkaan kuuluvaksi päihdeongelmaisten kanssa, niin voi käydä niin, ettei heidänkään uskota hyötyvän terapioista. Samoin tarpeellisten psyykelääkkeiden saaminen voi vaikeutua, jos oletetaan kaikkien mt-ongelmaisten olevan myös mahdollisia päihdeongelmaisia.
En halua mollata päihdeongelmaisia, mutta heidän ongelmansa ovat erilaisia kuin psyykkisistä oireista kärsivien, ja siksi on ajateltu, että päihdeklinikoilla osataan paremmin auttaa heitä kuin psykiatrisilla klinikoilla.

Kyllästynyt kirjoitti:Se, mitä ei pitäisi tehdä, on yhdistää päihdeongelmaisten ja päihdeongelmattomien hoito samaan hoitoyksikköön!

Mirri kirjoitti:Kuutar kirjoitti:Minä ymmärrän hyvin rajauksen. Jos ihmisellä on akuutti päihdeongelma, ei hän välttämättä hyödy psykiatrisesta hoidosta. Monia psyykelääkkeitä ei voi käyttää yhdessä alkoholin eikä muiden päihteiden kanssa, se voi olla vaarallista. Terapiasta taas ei hyödy, ellei kykene olemaan selvin päin. Pitkään jatkunut päihteiden käyttö voi myös muuttaa ihmisen persoonallisuutta niin, ettei terapian avulla enää kyetä auttamaan. Sen sijaan mt-ongelmaiset hyötyvät paljon terapioista, mutta tätä oikeutta on jatkuvasti karsittu. Jos mt-ongelmaiset leimataan samaan porukkaan kuuluvaksi päihdeongelmaisten kanssa, niin voi käydä niin, ettei heidänkään uskota hyötyvän terapioista. Samoin tarpeellisten psyykelääkkeiden saaminen voi vaikeutua, jos oletetaan kaikkien mt-ongelmaisten olevan myös mahdollisia päihdeongelmaisia.
En halua mollata päihdeongelmaisia, mutta heidän ongelmansa ovat erilaisia kuin psyykkisistä oireista kärsivien, ja siksi on ajateltu, että päihdeklinikoilla osataan paremmin auttaa heitä kuin psykiatrisilla klinikoilla.
Kuutar, oletko sitä mieltä, että päihdeongelma on eri asia kuin mielenterveysongelmat ja että ihmisellä voi olla päihdeongelma ilman, että hänellä olisi hoitoa vaativia mielenterveysongelmia?
Kuutar:Voi olla päihdeongelma ilman mt-ongelmaa taustalla, riippuvuus voi syntyä jopa muutaman kerran päihteeen kokeilemisesta. Näissä kokeilijoissa voi olla niitä, jotka ovat ihan vaan uteliaisuuttaan kokeilleet, taikka ryhmäpaineen takia.
Olennainen pointtini oli kuitenkin se, ettei psykiatrinen hoito auta akuutisti päihdeongelmaista, siksi näille ongelmille on omat erilliset yksikkönsä.
Mirri:Minä taas ajattelen niin, että päihde- ja muut riippuvuusongelmat ovat mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja - toisin sanoen ei ihmiselle edes tule mitään päihdeongelmaa, ellei hänellä ensin ole hoitamatta jääneitä mielenterveysongelmia. Niinpä psykiatrista hoitoa mielenterveysongelmien korjaamiseksi pitäisi tarjota viimeistään silloin, kun ne hoitamattomina alkavat oireilla päihde- tai muun riippuvuusongelman muodossa. Jo kasvuikäisten kohdalla voidaan sanoa päihde- ja muiden riippuvuusongelmien kehittymisen viittaavan vakaviin psykiatrisiin ongelmiin, jotka tarvitsisivat psykiatrista hoitoa päihde- ym. riippuvuusongelman pahenemisen estämiseksi.
Ammattilaiset ajattelevat, että ensin pitää hoitaa se päihdeongelma, ennen kuin tarjotaan psykiatrista hoitoa, jotta sillä psykiatrisella hoidolla olisi jotain vaikutusta. Kuten aiemmin kirjoitin, ymmärrät varmaan, ettei esimerkiksi psykoterapia oikein onnistu sellaisen ihmisen kanssa, joka ei pysty menemään selvin päin hoitoon. Monia psyykelääkkeitä taas ei voi syödä päihteiden kanssa, alkoholin käyttö voi olla jopa hengenvaarallista psyykelääkkeiden kera, ja psyykelääkkeet voivat vahvistaa huumeiden vaikutusta elimistössä. Ongelma on myös se, että päihteidenkäyttäjät voivat muita todennäköisemmin käyttää heille määrättyjä reseptilääkkeitä väärin, päihtymystarkoituksessa. Mitä tarjottavaa sinä siis uskot psykiatrisella hoidolla olevan akuutisti päihdeongelmaiselle?
Mirri:Toivottavasti sentään lapsi- ja nuorisopsykiatriassa ollaan valmiita hoitamaan teinien lisääntyviä päihdeongelmia psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa eriyttämättä heidän riippuvuusongelmiaan joksikin muuksi kuin psykiatrista hoitoa vaativiksi asioiksi. Se vasta olisi älyttömyyden huippu, jos kasvuikäisiltäkin alettaisiin evätä psykiatrinen erikoissairaanhoito heidän päihdeongelmiinsa vedoten.
Mirri kirjoitti:Minä taas ajattelen niin, että päihde- ja muut riippuvuusongelmat ovat mielenterveysongelmien ilmenemismuotoja - toisin sanoen ei ihmiselle edes tule mitään päihdeongelmaa, ellei hänellä ensin ole hoitamatta jääneitä mielenterveysongelmia.

Mirri kirjoitti:Kuutar, missä mainitsemiasi päihdepsykiatrian poliklinikoita päihdepsykiatreineen on? Eiköhän A-klinikka ole yleisin päihdeongelmaisten hoitopaikka; myös silloin, kun potilaalla olisi tarvetta saada psykiatrista hoitoa. Sen verran vähän on olemassa mainitsemiasi päihdepsykiatrian poliklinikoita, että suurin osa päihdeongelmaisista psykiatrisista potilaista ei pääse mihinkään päihdepsykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Kyllä päihdepsykiarisia klinikoita löytyi googlettamalla ainakin Tampereelta, Turusta, Helsingistä, Harjavallasta, Seinäjoelta, Kuopiosta ym. Helsingistä löytyy myös erillinen Nuorten päihdepsykiarinen poliklinikka.
A-klinikat kertovat sivuillaan tarjoavansa myös mielenterveyden hoitoa, googlaamalla löytyi sivuilta tietoa, että noilla klinikoilla työskentelee mm. lääkäreitä, psykologeja, sosiaaliterapeutteja, sairaanhoitajia, toimintaterapeutteja jne.
A-klinikoita on paljon, tässä lista:
http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/s ... kunnittain
Mirri:Siinähän se vakava ongelma on. Kun ei ole mitään päihdepsykiatrian poliklinikkaa ja aikuispsykiatria kieltäytyy henkilön päihdeongelmaan vedoten ottamasta hoitoonsa nuorisopsykiatrian puolella hoidossa ollutta potilasta, mutta myös A-klinikka kieltäytyy ottamasta hoitoonsa vedoten päihdeongelmaisen psykiatrisen hoidon tarpeeseen...
Silloin psykiatrisesta potilaasta tulee väliinputoaja, joka ei saa hoitoa mistään. Jos vaikka onkin teininä vielä saanut nuorisopsykiatrisella poliklinikalla hoitoa riippuvuusongelmansa kanssa, aikuisena hänet ohjataankin A-klinikalle - joka ei suostukaan ottamaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevaa potilasta, koska katsoo (ihan ymmärrettävästi) psykiatrisen potilaan kuuluvan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon myös aikuisena.
Minusta A-klinikka toimi tuossa väärin, mikäli päihdeongelma oli akuutti. Päihdehoidon jälkeen olisi sitten voinut siirtää psykiatriseen hoitoon.
Mirri:Jos olisikin päihdepsykiatrisia poliklinikoita päihdepsykiatreineen kaikissa sairaanhoitopiireissä, joissa on psykiatrinen erikoissairaanhoito, vaan kun ei ole. A-klinikka on usein ainoa päihdeongelmaisten mt-potilaiden hoitopaikka, mutta se ei ole psykiatrista erikoissairaanhoitoa - päinvastoin sillä on oikeus olla ottamatta hoitoon potilaita, joiden se katsoo tarvitsevan psykiatrista erikoissairaanhoitoa psykiatrisista syistä johtuvan päihdeongelman hoitamiseksi. Eli päihdeongelmainen henkilö voi olla psyykkisesti liian sairas hoidettavaksi A-klinikalla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Valt ... 5236939430
Lienee sanomattakin selvää, että veronmaksajat tuskin suostuvat rahoittamaan kahta psykiatrista avohoitojärjestelmää, toista A-klinikoiden asiakkaille ja toista muille. Niinpä päihdeongelmaisten ihmisten pitäisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon psykiatrian poliklinikoille siinä kuin muidenkin psykiatristen potilaiden - päihdeongelma ei missään tapauksessa saisi olla esteenä psykiatrisen erikoissairaanhoidon saamiselle.
Kuutar kirjoitti:Mirri:Lienee sanomattakin selvää, että veronmaksajat tuskin suostuvat rahoittamaan kahta psykiatrista avohoitojärjestelmää, toista A-klinikoiden asiakkaille ja toista muille. Niinpä päihdeongelmaisten ihmisten pitäisi päästä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon psykiatrian poliklinikoille siinä kuin muidenkin psykiatristen potilaiden - päihdeongelma ei missään tapauksessa saisi olla esteenä psykiatrisen erikoissairaanhoidon saamiselle.
En ole nyt varma, millaista psykiatrista hoitoa tarkoitat. Jos ihminen on psyykkisesti liian sairas mennäkseen hoitoon A-klinikalle, kuten esimerkissäsi, on hän todennäköisesti myös liian sairas hoidettavaksi psykiatrisella avohoitoklinikalla. Psykiatrisella erikoissairaanhoidolla tarkoittanet osastohoitoa?

Ajatuksesi, että A-klinikalle psyykkisesti liian sairas potilas olisi myös liian sairas psykiatrisen poliklinikan hoitoon on älytön; suoraan sanottuna. Aivan kuin A-klinikalla saisi psykiatrista erikoissairaanhoitoa; ei siellä saa, päihdehuollon ammattilaiset eivät ole psykiatrian ammattilaisia.
Kyllästynyt kirjoitti:Ei tuon ongelman ratkaisemiseksi tarvitse siirtää päihdeongelmaisten hoitoa samaan yksikköön mielenterveyspotilaiden kanssa. Riittää, että sovitaan käytäntö sellaiseksi, että jos jollakulla on päihdeongelma ja hän tarvitsee myös psykiatrista hoitoa, päihdeongelma pitää ensin hoitaa päihdeongelmaisten hoitoyksikössä.
Hukkaan heitetään ne resurssit jos pyritään hoitamaan ensin jotakin muuta kuin päihdeongelmaa. Päihdeongelmainen ei pysty tai kykene sitoutumaan hoitoon tai hyödy psykoterapiasta tai lääkehoidosta ennen kuin päihdeongelma on saatu aisoihin.
Sitä en tiedä onko ensin ollut muna vai kana, mutta syntyjärjestyksestä riippumatta on akuutein ongelma aina hoidettava ensin - ja päihderiippuvaisella se on päihdeongelma.
Usein näyttää kuitenkin olevan niin, ettei päihdeongelmainen halua päihteetöntä elämää vaan järjestelyä tai jopa jonkinlaista ihmettä joka antaisi hänelle mahdollisuuden elää nuppi turvoksissa koko ajan. Se vain on niin, ettei kukaan ei voi olla juomatta/käyttämättä toisen puolesta.

Hukkaan heitetään ne resurssit jos pyritään hoitamaan ensin jotakin muuta kuin päihdeongelmaa. Päihdeongelmainen ei pysty tai kykene sitoutumaan hoitoon tai hyödy psykoterapiasta tai lääkehoidosta ennen kuin päihdeongelma on saatu aisoihin.
Mitä se psykiatrinen erikoissairaanhoito käytännössä pitäisi sisällään, jota sinun mielestäsi akuutisti päihdeongelmaisten tulisi saada?

Mirri kirjoitti:Ei Mirri tajua, ei.
Lukemisen arvoinen juttu:
http://www.fstky.fi/DowebEasyCMS/Sivust ... portti.pdf
6.2 Mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan soveltuvin hoitotaho
Soveltuvin hoitotaho arvioidaan asiakkaan sen hetkisen vakavamman primaarihäiriön mukaisesti.

Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa