M e r e o l o g i a

[Riidankylväjä]

Sinä lähdit nyt rönsyilemään. Kyse oli vain siitä myodostuuko verkko kalvolle kuva vai ei. Ihan toinen juttu on kuvadatan tunnistaminen ja jatkokäsittely.

Kyllä se kuva siellä on, vaikka saattaa olla heikosti erottuva retinan pinnan muodosta, absorbtio-/heijastusominaisuuksista ymym...johtuen.

Testasin suurennuslasin avulla ja kuva näkyi jopa mustan paperin ja appelsiinin pinnalla. Kyllä se silmän sisällä istuvalle pikku-ukollekin näkyy.

Korva tietysti tunnistaa hyvin pieniä paine-eroja ja paine-erojen taajuuksia, jotka tulkitaan eri korkuisiksi ääniksi. Korva on siinä mielessä erilainen kuin silmä, että siellä on periaatteessa vain "yksi anturi", kun silmässä on monta.

Voisi kuvitella, että korvasta lähtee aivoihin "sarjamuotoista" dataa ja silmästä rinnakkaismuotoista.

[Kahvi]

Mutta kyllä silmän linssi sen säteilyn taittaa ja kuvan muodostaa sinne silmä munan sisä pinnalle.
Linssi fokusoi säteilyn retinaan, ei kuvaa.

Kyllä minusta voi sanoa, että sarveiskalvon ja linssin yhteistoiminnasta muodostuu (väärinpäin oleva) "kuva" verkkokalvolle. Normaalia linssioptiikkaa se minusta on:


http://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)

[Riidankylväjä]

Joidenkin lintujen sanotaan tunnistavan muitakin kuin ihmiselle näkyvän valon taajuuksia. Tämä mahdollistaa esim pimeänäön.

[Psykopatologia]

Sinä lähdit nyt rönsyilemään. Kyse oli vain siitä myodostuuko verkko kalvolle kuva vai ei.
Ihan toinen juttu on kuvadatan tunnistaminen ja jatkokäsittely.

Kyllä se kuva siellä on, vaikka saattaa olla heikosti erottuva retinan pinnan muodosta,
absorbtio-/heijastusominaisuuksista ymym...johtuen.

Testasin suurennuslasin avulla ja kuva näkyi jopa mustan paperin ja appelsiinin pinnalla.
Kyllä se silmän sisällä istuvalle pikku-ukollekin näkyy.

Korva tietysti tunnistaa hyvin pieniä paine-eroja ja paine-erojen taajuuksia, jotka tulkitaan eri
korkuisiksi ääniksi. Korva on siinä mielessä erilainen kuin silmä, että siellä on periaatteessa
vain "yksi anturi", kun silmässä on monta.

Voisi kuvitella, että korvasta lähtee aivoihin "sarjamuotoista" dataa ja silmästä rinnakkaismuotoista.

Kyllä kuva näkyy, mutta se ei ole paperilla, vaan katsojan, tässä tapauksessa, sinun, "päässä".
Paperissa on vain säteilyä.

Korvan anturi? Tärykalvo vai kymmenettuhannet värekarvat?

[Riidankylväjä]

Joo. Säteilyäpä hyvinkin. Heijastuksia ja heijastuksen heijastuksia.

Ja värekarvat taitavat siellä korvassa haistella eri taajuuksia.

[Psykopatologia]

9:40

Mutta kyllä silmän linssi sen säteilyn taittaa ja kuvan muodostaa sinne silmä munan sisä pinnalle.
Linssi fokusoi säteilyn retinaan, ei kuvaa.

Kyllä minusta voi sanoa, että sarveiskalvon ja linssin yhteistoiminnasta muodostuu (väärinpäin oleva) "kuva" verkkokalvolle.
Normaalia linssioptiikkaa se minusta on:


http://fi.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)

Kullekin lukijalle ruudussa näyttää olevan värillinen kaavakuva,
vaikka retinassa on vain fokusoitunutta säteilyä; "kuva" on ajukopassa.

Poikkeava ihmisen näköelin-systeemi tai mehiläisen tai härän, luo
erilaisen näköhavainnon, VAIKKA ULKOINEN STIMULUS ON KAIKILLE SAMA.

[Riidankylväjä]

Kyllähän ne säteilyn taajuudet ovat järjestyneet tietyllä tavalla sinne retinalle, että ne voidaan tulkita esittävän jotain.

[Kahvi]

Kullekin lukijalle ruudussa näyttää olevan värillinen kaavakuva,
vaikka retinassa on vain fokusoitunutta säteilyä; "kuva" on ajukopassa.

Puhumme näemmä hieman ristiin aidasta ja sen seipäistä
Optisesti ajateltuna "kuva" muodostuu kyllä verkkokalvolle linssioptiikan lainalaisuuksien mukaan, mutta itse näköhavainto syntyy vasta aivoissa.

Näkeminenkin on yllättävän subjektiivista. Esim stressitilanteessa syntyy putkinäkö, eli näkökenttä kapenee olennaisesti. Ilmeisesti fysiologisesti tämä tapahtuu enemmän aivoissa kuin varsinaisesti silmässä. Uhkatilanteessa on tärkeää nähdä (ja analysoida) "kaikki" varsinaisesta uhasta, muu on selviytymisen kannalta epäolennaista.

Näemme myös unia, vaikka silmään ei kohdistuisi mitään sähkömagneettista ärsytystä. Harhojakin nähdään.

[Psykopatologia]

"Laajennetaan" lisää:

Tyhjässä elokuvanteatterissa valkokankaalla ei ole mitään kuvaa,
joka syntyy "sinne" vasta ensimmäisen katsojan myötä.

Samoin kaatuva puu ryskää vain, jos joku on kuulemassa.

Epäilen, että naiset ovat sekoittaneet Riidankylväjän pään niin,
että hän kuvittelee homunculusten ilmaantuneen TV-boxiin,
kun hän avaa vastaanottimen.

[Hilppa]

Vaikka säteilyn taajuudet ovat heijastuneet retinalle vaikka millä tavalla, ihminen, joka on loukannut aivojensa takaraivon näkökeskuksen fataalisti, ei niitä näe minään.

Kuvantulkinta on oleellisin osa näkökykyämme, johon oleellisesti sisältyy muistissa olevat havainnot yhdistyneenä kaikkeen aiempaan kokemusmaailmaamme, tuntoaistiimme ja jopa tunteisiimme. Konenäkö on heikosti kehittynyt tekninen sovellus, koska ihmisen näkökykyä on erittäin vaikea matkia tai simuloida. Johtuu juuri siitä, että näkökyky on silmän optisten ominaisuuksien hyödyntämistä aivotoiminnan (oleellisena osana näkömuisti) ja mielen avulla.

[Psykopatologia]

Klo 10.46
Unissa luultavasti visuaalinen korteksi on aktiivinen,
mutta entä retina?

Retinan aktivaatiota kenties pystyttäisiin mittaamaankin.
Jospa siellä aktivoituisi - oluesta unelmoitaessa - kaljapullon
- hik! - m u o t o i n e n alue.

[Hilppa]

En ole ollenkaan varma, ovatko uneni elokuvia, vaikka todelta näkiessä tuntuvatkin.

[Kahvi]

Näköaisti (kuten muutkin aistit) pyrkii kaiketi ensimmäiseksi havaitsemaan, että onko kysymys uhasta. Säpsähdysrefleksi löytynee kaikilta esim tilanteessa, jossa näyttää jotain tulevan nopeasti kohti kasvoja. Ajukoppa ensimmäisenä reagoi uhkaan ja vasta jälkikäteen tekee hitaamman prosessoinnin siitä, että oliko uhka todellinen vai ei.

Voimme säpsähtää myös äkillistä ja odottamatonta ääntä. Ystäviä on kiva kiusata paukauttamalla täyteen puhallettu paperipussi tämän korvan juuressa.

Veikkaisin, että seuraava askel ajukopan prosessissa on päätellä, että onko jokin/joku ystävä vai vihollinen. Sen takia meillä ihmisillä lienee hyvin nuorenakin yllättävän tehokas kyky eroittaa kasvoja - tässähän tietokoneet ovat ihan lapsenkengissä.

[Riidankylväjä]

"Laajennetaan" lisää:

Tyhjässä elokuvanteatterissa valkokankaalla ei ole mitään kuvaa,
joka syntyy "sinne" vasta ensimmäisen katsojan myötä.

Samoin kaatuva puu ryskää vain, jos joku on kuulemassa.

Epäilen, että naiset ovat sekoittaneet Riidankylväjän pään niin,
että hän kuvittelee homunculusten ilmaantuneen TV-boxiin,
kun hän avaa vastaanottimen.

Heh En mene halpaan. Minähän tiedän, että homonculukset asuvat siellä koko ajan.

[Psykopatologia]

En saanut sinua lankaan!

Nyt kun on litteät TV:t, heillä on tukalampaa.

[Hilppa]

Klo 10.46
Unissa luultavasti visuaalinen korteksi on aktiivinen,
mutta entä retina?

Retinan aktivaatiota kenties pystyttäisiin mittaamaankin.
Jospa siellä aktivoituisi - oluesta unelmoitaessa - kaljapullon
- hik! - m u o t o i n e n alue.

Olisikin mielenkintoista, jos pystyttäisiin todistamaan, että unien näkeminen olisi näkemista. Jo se minusta mielenkiintoista, että unien "katselua" nimitetään unien näkemiseksi.

Että toisin päin tapahtuisi, että aivoissa syntyisi jotain, johon retina reagoisi muodostamalla jotakin. Mutta miten sen jälkeen, reagoisiko aivo ja mieli jälleen retinan tuottamaan "johonkin"? Jonkinlainen kehäpäätelmä?

[Kahvi]

Katsellessani olutpulloa silmän "linssioptiikka" tarkentaa fotonit niin, että korkista osuvat fotonit osuvat verkkokalvolla eri paikkaan kuin etiketistä osuvat. Verkkokalvolla eri paikoissa olevat tappi- ja sauvasolut reagoivat saamaansa fotoniärsytykseen ja välittävät ao impulssin/signaalin aivoille - jossa siis vasta muodostuu varsinainen näköhavaintoni olutpullosta.

Homonculus voisi siis katsella valkoiseksi maalaamastaan verkkokalvosta mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Helpommin se toki häneltä onnistuisi kurkkimalla suoraan ulos, mutta pieni homonculuksemme taitaa ollakkin tekniikasta innostunut friikki ja on siis nähnyt sinänsä turhan vaivan vain todistaakseen asian. Varsinaisen silmän sokeutumisen maalauksen seurauksena hän kuittaa olevan "collatelar damage" joten se ei ole merkityksellistä.

[Riidankylväjä]

Klo 10.46
Unissa luultavasti visuaalinen korteksi on aktiivinen,
mutta entä retina?

Muistan eräänä kesä aamuna nähneeni unta tulipalon loimotuksesta. Kun havahduin, aurinko räkitti suoraan silmiini.

Miten tulkitsisitte tuon unen?

[Hilppa]

Klo 10.46
Unissa luultavasti visuaalinen korteksi on aktiivinen,
mutta entä retina?

Muistan eräänä kesä aamuna nähneeni unta tulipalon loimotuksesta. Kun havahduin, aurinko räkitti suoraan silmiini.

Miten tulkitsisitte tuon unen?

Yksi unien tulkintatapa on, että ne olisivat toteutumattomia toiveita. Jospa kyse oli hekuman puutteesta.

[Riidankylväjä]

Ai? Hekumaako se vain olikin?