Nenänjälki - tietoa kissamaailmasta

[Mirri]

Tässä osiossa pohditaan kulmat kurtussa ja otsa rypyssä niin rankkoja asioita, että pehmoinen kevennys lienee paikallaan:

Nenänjälki kuin ihmisen sormenjälki – tiesitkö näitä kissafaktoja?

Kissa on kiehtova eläin, jonka ympärille on muodostunut monia myyttejä ja taruja. Kuitenkin myös kissan elämästä kertovat faktat ovat kiehtovaa luettavaa! Tiesitkö esimerkiksi sitä, että kissan korvassa on 32 lihasta?

Helmi keräsi yhteen valloittavia faktoja kissoista. Tiesitkö sinä näitä?

1. Yhdellä kissapentueella voi olla monta isää, jotka ovat hedelmöittäneet kissaemon.
2. Ulkoileva kissa elää lyhyemmän elämän kuin sisäkissa. Yksinään ulkoileva katti elää noin kolmevuotiaaksi asti, kun sisäkissa voi vanheta jopa 15-vuotiaaksi. Esimerkiksi ilves elää luonnossa 11-vuotiaaksi mutta vankeudessa jopa 22-vuotiaaksi; gepardi elää luonnossa 7- ja vankeudessa 11-vuotiaaksi.
3. Jos kissa värisyttää sinulle häntäänsä, se kertoo kiintymyksestä. Mikäli häntä liikkuu hitaasti ja raukeasti, kissa on tyytyväinen ja rento.
4. Kissan viikset muun muassa auttavat lemmikkiäsi navigoimaan pimeässä. Älä koskaan leikkaa kissan viiksikarvoja!
5. Useimmilla kissoilla ei ole ripsiä.
Nenänjälki kuin ihmisen sormenjälki – tiesitkö näitä kissafaktoja?
6. Kissanpennun hampaat ovat terävämmät kuin aikuisen kissan. Kissanpennulla on 26 terävää hammasta, mutta ne korvautuvat aikuisen kissan 30 hampaalla noin kuuden kuukauden iässä.
7. Kissalla on 32 lihasta korvassaan!
8. Kissan nenänjälki on yhtä yksilöllinen kuin ihmisen sormenjälki.
9. Yleisimmät kissannimet Suomessa vuonna 2008 olivat naaraskissoilla Minni, Nelli ja Viivi, uroksilla Vili, Leevi ja Tikru. Sukupuolettomista nimistä annettiin eniten nimiä Viiru, Pörri ja Nöpö.
10. Englanniksi kissalaumaa kutsutaan termillä "kindle"!

http://www.mtv3.fi/helmi/minisaitit/art ... o/kehraamo

Kulkeuduin mtv3:n Helmi-sivustolle eutanasian perässä, mutta samalla 'reissulla' kohdalle osui kissaihmisiä ihastuttava juttu kissoista. Siteerasin sitten sen.

Etenkin ihastutti kolmoskohta; kissan värisevä häntä kertoo kiintymyksestä. Olenkin ihmetellyt miksi Mirrini tekee usein niin. Toisaalta Söpi ei ikinä värisyttele häntäänä - mutta se vasta opettelee ihmiseen kiintyneeksi kotikissaksi... Sitä en tiedä mistä joku tietää kissan hännän värisyttämisen liittyvän kiintymykseen suhteessa ihmiseen; minulla on aina ollut sellainen käsitys, että se voi olla 'jäänne' jostakin ihan muusta.

[Riidankylväjä]

Entäs, kun kissa "piiskaa" hännällään? On vihainen.

Kun pikkupoikana tulin ongelta kissa juoksi häntä pystyssä vastaan jo kaukaa. Hännänpää osoitti eteenpäin kuin periskooppi.

[Illusia]

Riidankylväjä, annettiinko kissalle matokuureja 3 kk välein? Sehän on suositus nykyään.

[Mirri]

Entäs, kun kissa "piiskaa" hännällään? On vihainen.

Niin on. Kissa kirvaa, siis kiroilee, kuten anopillani oli tapanaan sanoa katsellessaan häntäänsä vispaavaa kissaa. Kahden kissan huushollissa harmistuneen kissan hännän huiskimisilla on usein hauskoja seurauksia näin sivusta seuraajan kannalta; kun ei toinen kissa millään voi vastustaa kiusausta käydä kuonon edessä viuhtovan hännän kimppuun...

Heiluva häntä on kissakaverille kuin kis(s)ailuun kutsu. Noin käy, jos 'kiroileva' kissa on selin toiseen kissaan, eikä harmin aihe liity mitenkään kissakaveriin. Silloin toinen tietysti kiinnittää huomionsa vain lähellä olevan hännän liikkeeseen - pakko saalistaa, minkäs sille mahtaa... Mukavampi jahdata kaverin häntää kuin omaansa.

[Riidankylväjä]

Riidankylväjä, annettiinko kissalle matokuureja 3 kk välein? Sehän on suositus nykyään.

Heh ei. Kattihan eli luomuravinnolla. Kalaa, rottia ja lehmänlämmintä maitoa.

[Mirri]

Riidankylväjä, annettiinko kissalle matokuureja 3 kk välein? Sehän on suositus nykyään.

Heh ei. Kattihan eli luomuravinnolla. Kalaa, rottia ja lehmänlämmintä maitoa.

Kissa varmaan elätti heisimatoa tai useampaa, ja vaikka mitä muita matoja, mutta niin entisaikojen kissat tekivät. Ne tulivat 'hyyryläistensä' kanssa toimeen parhaan kykynsä mukaan - ja kuolivat, jos eivät pärjänneet matojensa kanssa. Nykykissoissakin on matoja enemmän tai vähemmän, eikä ole perusteltua syytä yrittää saada rakasta maatiais/kotikissaansa täysin madottomaksi, jos se pärjää 'hyyryläistensä' kanssa...

Tietääkseni nykyisin ei suositella tavallisille kotikissoille madotusta säännöllisin välein ja ennalta ehkäisevästi, vaan madotus pitäisi tehdä vain silloin, kun selkeästi voidaan todeta tai ainakin merkeistä päätellen olettaa kissalla olevan matotartunnan. Ulkokissat tarvitsevat madotusta usein, mutta nekin vain, jos niissä havaitaan merkkejä matotartunnasta.
Heisimato on itse saalistettua luomuruokaa rakastavien ulkokissojen riesa, mutta senkään vuoksi ei madoteta ennalta ehkäisevästi, vaan ainoastaan heisimatotartunnan vuoksi. Matokuuri vasta, kun kissan peräpäässä roikkuu riisijyvän näköisiä heisimadon jaokkeita; heisimato on siitä mukava otus, että se ennemmin tai myöhemmin ilmoittaa olemassaolostaan... Käytännössä noin voi käydä muutaman kerran vuodessa, tai harvemmin, joten madotus kolmen kuukauden välein ennalta ehkäisevästi ei nykyisin enää päde.

Tässä asiassa loislääkkeet ovat verrattavissa antibiootteihin ja loiset bakteereihin. Nykytietämyksen mukaan loislääkkeitä ei ole syytä käyttää ennalta ehkäisevästi; on vaarana joutua loisten suhteen ojasta allikkoon - ne osaavat kehittää lääkeresistenttejä kantoja.

[Kahvi]

Kissat on mukavia mutta omituisia otuksia.

Yhdessäkin kyläpaikassa kissa tuijotti meitä vieraita kirjahyllyn päältä koko ajan tällä ilmeellä:

[Mirri]

Kissat on mukavia mutta omituisia otuksia.
Yhdessäkin kyläpaikassa kissa tuijotti meitä vieraita kirjahyllyn päältä koko ajan tällä ilmeellä:

Taisi kissa miettiä samaa: ihmiset ovat mukavia, mutta omituisia otuksia. Kirjahylly on turvalliselta tuntuva paikka omituisten otusten tarkkailuun - mitä korkeammalle pääsee tähystämään sitä parempi.

[Riidankylväjä]

Kissaa ei muuten kannata tuijottaa silmiin, ainakaan kovin läheltä.

[Illusia]

Tuon ohjeen madottaa kissa 3 kk välein sain kissa-asiantuntijalta, jolla on itsellään myös näyttelykissoja. Netistä löysin lisätietoa:

Ulkokissat madotetaan 4 kertaa vuodessa, lääkevalmistetta välillä vaihdellen.
http://www.verkkosivuapteekki.fi/kissan ... an-madotus

Ystäväni taisi sanoa, jos oikein muistan, että kissa voi saada tartunnan myös toisista kissoista. Ainakin pentu voi saada tartunnan emoltaan.

Järvikaloissa on joskus lapamatoja, joista kissa voi saada tartunnan. Merikaloja täältä sisämaasta ei ainakaan ongella saa, eikä minulla niistä ole tietoa. Ehkä joku muu tietää paremmin.

Puoli vuotta on pitkä aika kissalle madot mahassa, ja siksi madotus neljästi vuodessa.

[Mirri]

Ok. Taitavat toinen toistaan arvokkaammat näyttelykissat olla tässä asiassa eri juttu kuin tavalliset kotikissat...

Muttei kai tavallisten maatiaistenkaan kohdalla ole tarkoitus, että ne kärsivät madoista ihmisten pihtaillessa matolääkkeiden kanssa, vaan että loislääkkeitä käytettäisiin vasta, kun on todettu loistartunta - ei enää syötettäisi matolääkkeitä ennalta ehkäisevästi eikä varmuuden vuoksi niin kuin ennen tehtiin, kun ei vielä tiedetty loislääkkeiden käyttöön liittyvistä riskeistä.

Varmaan olisi hyvä tietää ainakin se, että näyttelyissä kulkevien kissojen madotusohjeet ovat erilaiset kuin esim. muiden sisäkissojen, samoin kuin sisäkissan madotusohjeet ovat erilaiset kuin ulkokissan. Matolääkkeiden 'turhan' käytön vähentäminen on käsittääkseni kaikkien kissojen ja kissanomistajien etu. Ja toki asia koskee muitakin lemmikkejä yms. eläimiä omistajineen, koska samoja lääkeaineita käytetään monilla eläimillä. Tehoavia lääkeaineita ei ole paljon, joten sisäloisten lääkeresistenssin ehkäiseminen on tavoittelemisen arvoinen asia.

Käsittääkseni eläinlääkärit jo keskuudessaan pähkäilevät, että kenties nykyiset reseptivapaat matolääkkeet pitäisi siirtää reseptille, jottei niitä käytettäisi 'turhaan', vaan niitä käytettäisiin ainoastaan silloin, kun eläimessä on todettu matotartunta. Ainakin minä kissanomistajana näen tosi huonona asiana sen, että 'turhan' käytön ja loisten lääkeresistenssin ehkäisemiseksi tarvittaisiin eläinlääkärin resepti matokuurin saamiseksi...

[Illusia]

Voihan järvikalaa syöttää kissalle, kun sen pakastaa ensin alle -10 asteiseksi, jolloin madot ja niiden munat tuhoutuvat. Muussa tapauksessa matoja tulee varmasti. Tuon kissan madotusohjeen sain sukulaisteni kissavanhukselle, joka oli aika heikossa kunnossa, karvaa lähti, se laihtui ja nuokkui. Vielä terveenä ollessaan se pyydysti ulkona hiiriä ja söi järvikalaa, etupäässä muikkuja. Kissa piti kuitenkin lopettaa, koska sen vointi vain huononi. Kissojen ruokavaliota pitäisi muuttaa, kun ne ikääntyvät.

[Riidankylväjä]

Mitä vaikuttaa kissojen terveyteen jatkuva matokuurien syöttäminen?

Pitäisi ensin todeta, että kissalla on matoja ennenkuin niitä aletaan häätää.

[Mirri]

Ulkona liikuvan ja saalistavan kissan kohdalla ruokavalion muutos on helpommin sanotu kuin tehty. Saalistamista rakastava kissa tietysti saalistaa niin kauan kuin vain suinkin pystyy. Ja heisimatotartunnan voi oikein hyvin saada itse saalistetusta ruuasta, siihen ei tarvita kalaa missään muodossa.

Jos joku tarjoaa kissalleen raakaa kalaa, kannattaisi kysyä itseltään, että miksi tekee niin. Jos järvi- tai muu kala olisi oikeasti kissan ruokaa, kissa tietysti pyydystäisi kalansa itse siinä kuin muunkin ruokansa - vaan eipä pyydystä. Pääsääntöisesti kissat eivät kastele itseään saalista saadakseen; kissa ei ole kalastaja vaan metsästäjä. Kala ei kuulu kissan luontaiseen ruokavalioon, joten olisi hyvin järkevää lopettaa kalan syöttäminen kissalle - puhumattakaan raa'an kalan tarjoamisesta. Silti, vaikka kotikissa miten kerjää osingolle pääsemistä, kun on aikojen saatossa oppinut saamaan ihmiseltä kalaa ruuakseen.

Ei ole mitenkään järkevää syöttää kissalle raakaa kalaa, ja sitten syöttää sille matokuureja kalasta kissaan tarttuneen heisimadon nitistämiseksi. Raaka kala (ja muukin kala) on kissalle epäterveellistä; ei luonnollista ruokaa ollenkaan. Sitä paitsi saalistavalla kissalla on ihan tarpeeksi tekemistä saaliidensa mukana saamiensa heisimatotartuntojen kanssa, ei siihenkään tarvittaisi kalaa lisätartuttajaksi.
Tosin heisimatoa ei tarvitse häätää ennaltaehkäisevästi eikä varmuuden vuoksi, riittää se, että annetaan matokuuri heisimadon ilmoittaessa olemassaolostaan...

Näyttelykissat toki ovat toinen juttu. Muttei kai nykyisin kukaan kalliille näyttelykissalle syöttäisi raakaa kalaa, eikä päästäisi näyttelykissaa juoksentelemaan ulkona saalistamassa ja loisia hankkimassa?

[Mirri]

Mitä vaikuttaa kissojen terveyteen jatkuva matokuurien syöttäminen?

Pitäisi ensin todeta, että kissalla on matoja ennenkuin niitä aletaan häätää.

Tässä asiassa näköjään olemme yksimielisiä...

Tosiaan varmaan olisi hyvä miettiä sitäkin, että millaisia vaikutuksia matokuureilla on kissan terveyteen. Loisten lääkeresistenssi on yksi 'turhiin' madotuksiin liittyvä riski, mutta miksei yhtä hyvin se, että matokuurit tuskin ovat niitä syövälle eläimelle mitään pikkujuttuja.

[Illusia]

Ystäväni taisi sanoa senkin, ettei kala kuulu luontaisesti kissan ruokavalioon. Aika uskomattomalta se silti kuulostaa, koska kissoille on aina annettu kalaa. Sanoikohan ystäväni, ettei kissalle pitäisi antaa myöskään maitoa tai kermaa... Ei kai niitä sentään ole kielletty? Matoja maidosta ei ainakaan saa.

[Mirri]

Ystäväni taisi sanoa senkin, ettei kala kuulu luontaisesti kissan ruokavalioon. Aika uskomattomalta se silti kuulostaa, koska kissoille on aina annettu kalaa. Sanoikohan ystäväni, ettei kissalle pitäisi antaa myöskään maitoa tai kermaa... Ei kai niitä sentään ole kielletty? Matoja maidosta ei ainakaan saa.

Lehmänmaito kuuluu kiellettyjen ruokien listalle siinä kuin kalakin. Silti, vaikka kissa on ihmisten läheisyydessä eläessään ja pikkuhiljaa aikojen saatossa kotikissaksi kehittyessään oppinut pitämään molemmista.

Maidosta ei tule matoja, mutta se aiheuttaa ripulia... Entisaikojen ihmiset tuskin tiesivät ja tulivat ajatelleeksi miten vahingollista heidän kissoille tarjoamansa ruoka on ollut. Nälkäiset kissat kärttivät lypsymaitoa siinä kuin vastapyydettyä kalaakin, joten niitä on ollut luontevaa tarjota.
Vataavaa tapahtuu nykyisinkin, vaikka kissojen suhteen ollaankin valistuneempia. Esim. siileille ihmisillä on taipumus syöttää sopimatonta ravintoa, jota siilit tietysti nälkäänsä syövät. Pullasorsista puhumattakaan...

[Hilppa]

Ystäväni taisi sanoa senkin, ettei kala kuulu luontaisesti kissan ruokavalioon. Aika uskomattomalta se silti kuulostaa, koska kissoille on aina annettu kalaa. Sanoikohan ystäväni, ettei kissalle pitäisi antaa myöskään maitoa tai kermaa... Ei kai niitä sentään ole kielletty? Matoja maidosta ei ainakaan saa.

Hiiret ja myyrätkö? Pikkunisäkkäät?

Ymmäärrettävästi kalat eivät. Lohet ovat karhujen ruokaa toisinaan.

Mistä saisivat luonnossa maitoa paitsi pentuina emoiltaan? Jos niiden ruoansulatusmikrobisto ei tykkä maitohappobakteereista tai ne eivät kuulu sinne?

[Illusia]

Ei kai kukaan kuitenkaan ruoki kaupunkilaiskissojaan hiirillä ja myyrillä? Ruokaongelma johtuu varmasti siitä, ettei kissa kuulu luonnonvaraisesti Suomeen ollenkaan.

[Hilppa]

Ei kai kukaan ruoki niillä, mutta saattavat käydä itse pyytämässä toisinaan. Ainakin taajaman laitamilla asustavat kissat niin voivat hyvin tehdä, jos eivät ole täysin sisällä pidettyjä.