Madonna / huora -problematiikka

[Mirri]

Tytöiltä taisivat paukut loppua ja rupesivat riitelemään keskenään.

Tuossa on ihastuttava miehisen solidaarisuuden osoitus 'tytöttelyineen'.

[Riidankylväjä]

Pertsa esiityy turhan herras mies mäisesti. Te naiset vain ette osaa arvostaa sitä. Kuulostaahan tuo paljon kauniimmalta kuin esimerkiksi: "taas nuo "#¤#¤%tanan&@£$keleen ämmät tappelevat".

[Psykopatologia]

Olennaisempi sisältö mielestäni oli kuitenkin mainitsemani henkisen kapasiteetin puute.

[Riidankylväjä]

Olennaisempi sisältö mielestäni oli kuitenkin mainitsemani henkisen kapasiteetin puute.

Tuo on liikaa vadittu. Feminismin kannattajat ovat vasta oppineet, että "tytöttely" on ruma sana.

[Mirri]

Olennaisempi sisältö mielestäni oli kuitenkin mainitsemani henkisen kapasiteetin puute.

Tuo on liikaa vadittu. Feminismin kannattajat ovat vasta oppineet, että "tytöttely" on ruma sana.

Tytöttely on loukannut naisia ainakin vuosikymmenien ajan. Ehkä ennen jopa vielä pahemmin, koska sillä osoitettiin alempaa asemaa samaan tyyliin kuin mustaihoisten miesten pojittelulla. Alempi asema ja palvelijan osa; siitä tytöttely ja pojittelu kertoivat. Nykyisin, kun ei kyseistä pojittelua enää ole harrastettu aikoihin, ei ole myöskään tuota vahvaa rinnastusta, joka aikanaan muistutti naisille mistä tytöttelyssä oli kysymys.

Minäkin olen joutunut työssäni tytöttelyn kohteeksi, ja kyllä silloin miehillä on ollut nimenomaan tarkoituksena alentaa sukupuolen vuoksi, koska heidän mielestään oli sopimatonta, että nainen oli tilanteessa minun asemassani. Yllätys yllätys; paikkana oli kirkko, ja tytöttelijät iäkkäitä vanhoillislestadiolaisia saarnamiehiä.

[Psykopatologia]

Varmaan sekä pojat että tytöt ovat ajoittain menneet viestinnässään "yli".

Kuitenkin me putkiaivoiset seuraamme yhteiskuntaan liittyviä tapahtumia
feminiinejä paremmin (keskimäärin).

[Illusia]

Psykopatologia kirjoitti: Kuitenkin me putkiaivoiset seuraamme yhteiskuntaan liittyviä tapahtumia
feminiinejä paremmin (keskimäärin).

Ai, töistä tultuaan mies löhöää sohvalla, lukee sanomalehteä ja katsoo uutisia, kun vaimo hakee lapset, käy kaupassa, tekee ruokaa ja siivoaa? Ei. Ehkä ennen oli noin. Nyt kotityöt jaetaan, joten naisillekin jää aikaa seurata yhteiskunnallisia asioita.

[Psykopatologia]

Kaikki kunnia naisille lasten hoitajina. Se on arvokkainta työtä - ja raskasta.

[Illusia]

Ei omien lasten hoito ole varsinaisesti työtä. Se on rakastamista. Lapset tarvitsevat isääkin heitä hoitamaan.

[Riidankylväjä]

Feminististen oppien kukaan isää ei tarvita kuin siemennesteen luovuttajaksi. (tosin väli aikaisesti, kunnes tiede on keksinyt keinon syntetisoida tuonkin homman)

[Lette]

Seksuaalinen elämä, joka on juhlinnan kohteena kirjoissa, aikakausilehdissä, teattereissa,
televisiossa ja suurissa näytöksissä, on yksi suurimmista olemassa olevista pakenemis- ja
vieraantumismenetelmistä
Ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että yksilö etsii seksiä sen tarjoaman nautinnon vuoksi;
mutta lähemmin tutkimalla nähdään, että asia ei ole niin. Kukaan ei saavuta onnea ainoastaan
käyttämällä seksuaalista viettiään. Päinvastoin. Tämäntyyppisten kokemusten jälkeen ei ole
lainkaan harvinaista, että yksilö vajoaa tyydyttämättömyyden ja ahdistuksen tilaan.
(Tietenkään fyysisen nautinnon ohikiitävä hetkeä ei käy halveksiminen.)

Me yritämme tuhota sen vähäisen tietoisuuden, joka meillä on käyttämällä mitä tahansa
saatavilla olevaa keinoa, erityisesti seksiä, yhteiskunnallistaloudellista valtaa ja syömistä.
Mitä enemmän huomiota annamme seksille, sen ongelmallisemmaksi se muuttuu, koska
vaikeus ei ole fysiologinen, vaan psykologinen. Toisin sanoen me käytämme seksiä
hyljätäksemme rakkauden, mikä on perustavan tärkeää huomata.
Niin kutsuttu "seksuaalinen ongelma" on mitä suurimmassa määrin pakoa, jonka ihminen
on keksinyt raunioittaakseen todellista elämäänsä.

[Psykopatologia]

Seksuaalinen elämä, joka on juhlinnan kohteena kirjoissa, aikakausilehdissä, teattereissa,
televisiossa ja suurissa näytöksissä, on yksi suurimmista olemassa olevista pakenemis- ja
vieraantumismenetelmistä
Ensi näkemältä vaikuttaa siltä, että yksilö etsii seksiä sen tarjoaman nautinnon vuoksi;
mutta lähemmin tutkimalla nähdään, että asia ei ole niin. Kukaan ei saavuta onnea ainoastaan
käyttämällä seksuaalista viettiään. Päinvastoin. Tämäntyyppisten kokemusten jälkeen ei ole
lainkaan harvinaista, että yksilö vajoaa tyydyttämättömyyden ja ahdistuksen tilaan.
(Tietenkään fyysisen nautinnon ohikiitävä hetkeä ei käy halveksiminen.)

Me yritämme tuhota sen vähäisen tietoisuuden, joka meillä on käyttämällä mitä tahansa
saatavilla olevaa keinoa, erityisesti seksiä, yhteiskunnallistaloudellista valtaa ja syömistä.
Mitä enemmän huomiota annamme seksille, sen ongelmallisemmaksi se muuttuu, koska
vaikeus ei ole fysiologinen, vaan psykologinen. Toisin sanoen me käytämme seksiä
hyljätäksemme rakkauden, mikä on perustavan tärkeää huomata.
Niin kutsuttu "seksuaalinen ongelma" on mitä suurimmassa määrin pakoa, jonka ihminen
on keksinyt raunioittaakseen todellista elämäänsä.

Kyllä, fyysistä seksiä käytetään paljon joidenkin ongelmien peittämiseen.

Tässä ketjussa on kuitenkin toisena polariteettina genitaalinen karaktääri
ja genitaalinen seksuaalisuus. - Trisse (alla) tiivistää tähän ketjuun
liittyvää keskeistä problematiikka, johon naiset ovat ymmärtääkseni
suhtautuneet kielteisesti.

Siirto viewtopic.php?f=16&t=6432&start=10
_______________________________________________________________________________________________________________________
Tukiasema.org
Persepano http://tukiasema.org/viewtopic.php?f=16&t=2068 (poistettu)
Kirjoittaja Trisse » 04 Touko 2012, 13:15

Mitä mieltä olette? Pitäisikö naisen suostua parisuhteessa esim. persepanoon tai siihen että mies kusee hänen päälleen.
Oletetaan ettei naista huvita nämä aktiviteetit kun ne tuntuvat vastenmielisiltä, kiusallisilta ja kivuliailta. Jos mies
haluaa niitä ja nainen ei suostu niin onko se silloin naisen vika jos mies menee huoriin tai tulee impotentiksi?
_______________________________________________________________________________________________________________________

[Mirri]

Feminististen oppien kukaan isää ei tarvita kuin siemennesteen luovuttajaksi. (tosin väli aikaisesti, kunnes tiede on keksinyt keinon syntetisoida tuonkin homman)

Panetko feministien piikkiin nekin 'opit', joiden mukaan äitiä ei tarvita muuhun kuin kohdun lainaamiseen/vuokraamiseen ja synnyttämiseen?

En minä ainakaan feministinä edusta mainitsemaasi 'feminististä oppia'. Vaikuttaa siltä, ettet sinä ole käynyt feministien kanssa keskusteluja, joiden avulla olisit saanut tietää mitä feministeinä pitävät ihmiset mielessään miettivät. Ehkä et tunne tarvetta keskusteluihin, koska uskot tietäväsi mitä feminismi on ja mitä feministien päässä liikkuu. Tuot sitten luulojasi julki.

Feminismi ei ole yhtenäinen aate, kuten eivät aatteet yleensä ole mikään yhtenäinen ja täydellisesti samanmielisten ihmisten rintama. Aatteiden sisällä olevat järjestötkään eivät edusta koko aatetta; senkin puoleen keskustelu olisi hyödyllistä, jottei tarvitsisi olla luulojensa varassa ja lyödä ihmisiin leimoja oman tietämättömyytensä perusteella.

'Tyhmyyksissäsi' esität rajuja väitteitä, joiden kuvittelet olevan yhtä kuin feministinen aate. Tai ehkä heittäydyt tarkoituksella tyhmäksi, jotta voisit provosoida. Provosoiminen voi olla hyvä keino synnyttää keskustelua, ja sellaisena se voi puoltaa paikkaansa taidolla käytettynä. Mutta sinä et juurikaan keskustele, ainoastaan viskelet palstalle milloin mitäkin (kohteena lähinnä naiset?) - sellainen ei ole keskustelua. Viskelytyylisi on loukkaavaa ja raivostuttavaa, ei hedelmällistä eikä rakentavaa. Taitamattomuuttako lienee vai keskustelijoiden joustamattomuutta, ettei sinun kanssasi synny hyvää keskustelua, joka hyödyttäisi osallistujia erilaisista näkemyksistä riippumatta.

Hyvän keskustelun lopputuloksena osallistujat ovat pikkuisen viisastuneet riippumatta siitä miten eriäviä näkemyksiä heillä on; ymmärrys lisääntyy, vaikka mielipiteet ja ajatukset hyvin voivat säilyä entisenlaisina. Miksei sellaista keskustelua synny - heittoja vain?

[Lette]

Persepano http://tukiasema.org/viewtopic.php?f=16&t=2068 (poistettu)
Kirjoittaja Trisse » 04 Touko 2012, 13:15

Koko asia kysymyksineen kertoo Trissen omasta ongelmasta, paeta rakkautta.
Trisse torjuu mahdollisuuden katsoa asiaa rakkauden valossa.
Rakkaus avaa tietoisuutta ja antaa vastauksen moniin kysymyksiin.

[Psykopatologia]

Voi hyvin kertoakin, mutta mikä ko. viestissä indikoi tarkoittamaasi?
Tällaisenaan viestisi on vain koominen.

[Gyver]

Voi hyvin kertoakin, mutta mikä ko. viestissä indikoi tarkoittamaasi?
Tällaisenaan viestisi on vain koominen.

Mitä koomista siinä on jos rakkautta paetaan perseeseen? (herkkähipiäisille vaihtoehtona perse edellä puuhun)

[Psykopatologia]

En aiemmin tiennyt Leten preferensseistä, sorry.

[Kuutar]

Luettuani kirjan Häpeähäkki, aloin ajatella sukupolvien välisiä eroja. Tiina Pystysen sukupolvi on vielä kokenut sen ajan, kun seksi oli kielletty puheenaihe ja tytöt kasvatettiin kilteiksi. Osalle kehittyi neuroottinen tapa suhtautua näihin asioihin, mutta nykyään taitaa olla enemmän ongelmana se, että neurooseja ei ole. (puhun ihmisistä keskimäärin) Seksiä on kaikkialla mediassa, siinä ei ole mitään salaperäistä eikä uutuudenviehätystä, psykoanalyysin jutuissakaan ei ole mitään kovin ihmeellistä tai vallankumouksellista nykyajan ihmisille. Tuo oli
1950-70 lukujen sukupolvien juttu, että murrettiin seksiin ja sukupuoleen liittyvät tabut ja stereotypiat.
Nyt kun " vapautuminen" on tapahtunut, ei se tuonutkaan mitään vapautta mukanaan, sillä seksi ilman rakkautta ei ole mitään vapautta oikeasti. Siitä on tehty ( puhun nyt siitä median luomasta maailmankatsomuksesta) vain yksi hyödyke muiden joukossa, kuten Lette esitti.

Nykyään löytyy paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet vaikka mitä seksielämässään, mutta harvempi on saanut osakseen epäitsekästä, uhrautuvaa rakkautta, sellaista " platonista rakkautta" ( huono sana, en tiedä parempaa), johon kuuluu myös syvä henkinen ja toverillinen kiintymys. Ihmiset kyllästyvät nykyään helposti, eroavat ja vaihtavat uuteen kumppaniin.
Näytelmäohjaaja Jouko Turkka puhui jossain haastattelussa, että nykyaikana erotiikka ei ole enää eroottista, koska sitä on kaikkialla, ja kaikki estot ja tabut on rikottu. Nykyajan eroottinen rakkaustarina voisi hänen mukaansa ollakin sellainen, että kaksi ihmistä rakastaisivat toisiaan puhtaan epäitsekkäästi, koska rakkautta varjostaisi AIDS. He rakastaisivat vapaana neurooseista, mutta eivät voisikaan tehdä sitä.

[Psykopatologia]

Implikoiko viesti sitä, että jos henkiseen rakkauteen tulee mukaan fyysinen elementti,
rakkaus menee "pilalle" (itsekkääksi ym.). Seksihän on likaista.

Impotentti mies siis pystyy helpommin aitoon rakkauteen?

[Kuutar]

Implikoiko viesti sitä, että jos henkiseen rakkauteen tulee mukaan fyysinen elementti,
rakkaus menee "pilalle" (itsekkääksi ym.). Seksihän on likaista.

Impotentti mies siis pystyy helpommin aitoon rakkauteen?

En ajatellut sitä noin, mutta onhan rakkaus silloin epäitsekkäämpää, kun ei vaadi mitään itselleen siltä toiselta, oli sitten nainen tai mies. Jos nyt noin voi sanoa, jos saivarrellaan, niin onhan kaikki ihmisen tunteet tavallaan itsekkäästi motivoituneita. Teot voivat silti olla enemmän tai vähemmän itsekkäitä.

Esimerkki epäitsekkääseen, uhrautuvaan rakkauteen yltävästä voisi olla esimerkiksi H. C Andersenin sadun merenneito. Hän oli tehnyt sopimuksen merinoidan kanssa, että saa tämän taikavoimien ansiosta pyrstönsä tilalle jalat ja niin mahdollisuuden voittaa ihmisprinssi itselleen. Sopimukseen liittyi kuitenkin ehto, että merenneidon on onnistuttava voittamaan prinssin rakkaus, ellei se onnistu, taika lopettaa neidon elämän. Prinssi rakastuukin toiseen naiseen ja merenneito tietää, että sopimuksen mukaan hänen elämänsä tulee päättymään prinssin hääyönä, kun hänet vihitään toisen kanssa.

Merenneito on onnettomana juhlaväen joukossa laivalla, jossa prinssin häitä vietetään. Prinssi on suhtautunut häneen kuin sisareen. Merinoidan kanssa tehdystä sopimuksesta tietävät merenneidon sisaret ovat sillä aikaa onnistuneet neuvottelemaan sopimuksen ehdoista. He ilmestyvät mereen laivan ympärille ja kertovat sisarelleen uudesta sopimuksesta. Merenneito vapautuu taian kuoleman langettavasta kohtalosta, jos hän surmaa prinssin merinoidan sisarille antamallaan veitsellä, ennen kuin aamu sarastaa.

Merenneito ottaa veitsen, mutta hytissä onnellisena toisen naisen vieressä nukkuvaa prinssiä katsellessaan, ei voikaan suorittaa tekoaan. " Hänen onnensa on minunkin onneni", neito tuumii ja pudottaa veitsen. Hän vaeltaa laivan kannelle auringon ensi sarastukseen, tietäen pian kuolevansa. Merenneito hyppää veteen muuttuakseen meren vaahdoksi, kuten merenneidoille tapahtuu kuoleman jälkeen, tarinassa kerrotaan. Kun hän putoaa veteen, hän alkaakin kohota ilmaan. Merenneito on epäitsekkään rakkautensa ansiosta saanut Jumalalta lahjaksi kuolemattoman sielun.

Sadussa merenneito vertauskuvallisesti ansaitsee ihmisyyden hyvyytensä ansiosta. Hän ei tiennyt etukäteen saavansa kuolemattoman sielun, vaan uskoi vain olemassaolonsa loppuvan, kuten käy kaikille sieluttomille olennoille, niin hänelle kotona opetettiin. Hän ei siis tietoisesti valinnut henkistä elämää maallisen sijaan, eikä hän pitänyt maallista rakkautta likaisena, olihan hänen alkuperäinen tavoitteensa päästä prinssin kanssa naimisiin.

En tiedä sitten mikä H. C. Andersenin psykopatologia oli, kun kirjoitteli paljon traagisia tarinoita, joissa sankari joutuu kärsimään, mutta kaunis satu joka tapauksessa.