HS - Radio- ja TV-arvostelut - 2.3.2012 - 3224 merkkiä - 1. painos
Sota-addiktio vie miestä http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Sota ... SI1RT01e38Kathryn Bigelow sai ensimmäisenä naisena parhaan ohjaajan Oscarin sotaelokuvastaan Hurt Locker.
The Hurt Locker, Nelonen 21.30 Elokuva. The Hurt Locker (USA 2008) keräsi läjäpäin palkintoja,
myös kuusi Oscaria. Niistä yhden sai Kathryn Bigelow ohjauksesta - ensimmäisenä naisena.
Oscar-saalis ei oikeastaan ole suurin ihme siksi, että ohjaaja on nainen. Onhan Bigelow yksi Amerikan äijämäisimmistä ohjaajista.
Kummallisempaa on, että Oscareita syydettiin Hollywoodin isojen studioiden ulkopuolella syntyneelle synkälle sotaelokuvalle.
Edelliset parhaan elokuvan Oscarin voittaneet sotaelokuvat olivat
Michael Ciminon
Kauriinmetsästäjä (1978) ja
Oliver Stonen
Platoon - nuoret sotilaat (1986). Ne käsittelivät Vietnamin sotaa. Hurt Lockerissa
Yhdysvallat käy sotaa Irakissa.
Elokuvan päähenkilö, kersantti Will James (
Jeremy Renner) on erikoistunut pommien purkamiseen. Hänen hermonsa
eivät värähdä, vaikka nenän edessä olisi millainen jytky.
Jamesia ei kuitenkaan voi sanoa sankariksi. Hän ottaa mielipuolisia riskejä, joihin on toisinaan ainakin päältä inhimilliset syyt.
Usein tempauksia näyttää kannustavan vain uhkarohkeus, jopa itsetuhoisuus.
James ja muut sotilaat ovat kyllä tosimiehiä. He rentoutuvat vetämällä viinaa ja hakkaamalla toisiaan huvikseen.
Mutta Bigelow ei juhli heidän äijämäisyyttään niin kuin muissa elokuvissaan.
Hurt Lockerin on kirjoittanut toimittaja
Mark Boal, joka oli ollut Irakissa amerikkalaisen pomminpurkuryhmän mukana.
Boal sai käsikirjoituksestaan oman Oscarin.
Alkuteksteissä annetaan motto toiselta sotakirjeenvaihtajalta,
Chris Hedgesiltä. Sen mukaan sota on huume.
Siihen James on jäänyt koukkuun.
Hän hakee aina uutta adrenaliinisuihkua.
Hurt Locker ei kuvaa sota-addiktion syntyä eikä oikeastaan erittele sen seurauksia, varsinkaan yhteiskunnallisia.
Bigelow ei yritä olla syvällinen tai älyllinen.
Bigelow näyttää Jamesin hakemassa Bagdadin pommeista aina uutta piikkiä samaan tapaan kuin narkkarit New Yorkin kaduilla.
Kauriinmetsästäjä näytti, kuinka kaukainen sota Aasiassa hajotti yhteisön kotona. Platoonissa sota turmeli nuorten miesten moraalin.
Mutta Hurt Lockerin lähin vertailukohta voisi olla pikemmin
Darren Aronofskyn huumedraama
Unelmien sielunmessu (2000), jossa riippuvuus syrjäyttää kaiken muun.
Bigelow rakentaa repivää jännitystä nostamalla kohtausten painetta hiljalleen. Toiminnan sijaan hän korostaa aistimuksia.
Barry Ackroydin kuvaustyyli käsivarakameroilla ja runsaan materiaalin leikkaus jäljittelevät ihmisen tapaa nähdä ympäristö.
Välillä katse keskittyy epäolennaisiin yksityiskohtiin. Myös tarkka ääniraita vie katsojaa tapahtumien keskelle.
Tyyli välittää päähenkilönsä kokemuksen poikkeuksellisen elävästi. Siksi Hurt Locker on harvinaisen tehokas katselukokemus,
vaikka tapahtumat etenevät usein melkein hiipien.
HARRI RÖMPÖTTI
Artikkelilinkki: Onko Kathryn Bigelow Amerikan äijämäisin ohjaaja?
________________
Römpötti, jota en pidä alansa parhaisiin kuuluvana, antaa elokuvalle (vain) 4/5 tähteä.