Voimalassa Guggenheim 14.2.2012

[Hilppa]

Epäilen, olisiko Helsingillä sellaisia mahdollisuuksia kohota, koska tarvitaan se jokin, minkä ympärille voi rakentua jotain. Mitä meillä on sellaista, minkä ympärille voisi koostua jotain uutta?

Aalto. Murenevaa marmoria. Kiva matalarakenteinen kaupunkimiljöö, jossa nyt on jopa lunta (jota on tällä hetkellä muuallakin Itä-Euroopassa). Musiikkitalo, joka on akustisilta ominaisuuksiltaan jotain ainutkertaista. Mutta meiltä puuttuu elämä, nuorison viihtyisät tilat. Mihin nuoret ovat tästä maasta kadonneet, kysyvät monet ulkomaalaiset tultuaan muutamaksi kuukaudeksi tänne kansainvälisen vaihdon kautta. Kaupunkin näyttää kesällä kuolleelta ja museaaliselta.

[Riidankylväjä]

Suomalaisuuden ympärille tuo on rakennettava.

Kun palkkaamme nuoria, lahjakkaita taiteilijoita ja arkkitehtejä 140 miljoonalla eurolla, niin eiköhän siitä jotain synny.

[Illusia]

Mitä hyvää suomalaisuudessa on? Minusta ei mitään erityistä.

[Illusia]

Olen aivan tietämätön näissä taideasioissa. Voisihan tuota suomalaista taidetta esitellä televisiossa vähän enemmän. Olisi kunnon ohjelmia, joita katsoa. Onko sellaisia? Kierroksia jossakin taidemuseossa? Tuskin minun tulee koskaan lähdettyä minnekään Guggenheimiin, vaikka tänne sellainen tulisikin.

[Riidankylväjä]

[Riidankylväjä]

Jos otetaan esimerkiksi Miina Äkkijyrkkä niin Helsingin virkamiehet eivät ole häntä kovin ystävällisesti kohdelleet. Taiteen ja taitelijan ymmärtäminen loppuu lyhyeen.

Siinä olisi kuitenin taiteilija, joka saattaisi nostaa Helsinkiä paljon enemmän ja edullisemmin kuin Guggenheim.

[Riidankylväjä]

Guggenheim on nimellisesti non-profit, mutta käytännössä tuottoisa brändi. Silti säätiö on nykyään talousvaikeuksissa, sillä se on epäonnistunut pörssisijoituksissaan niin pahasti, että Solomon G:n muinoin kaivosteollisuudella luoma pesämuna on lerpsahtanut. Säätiö on myös tuhlannut viime vuosikymmeninä paljon rahaa, ei niinkään taiteeseen vaan oman organisaationsa palkkioihin ja huikentelevaan tyyliin, jota luksus-brändin julkisivun ylläpito vaatii. Rahapulan vuoksi G. ei enää juurikaan jaa apurahoja tieteelle ja taiteelle, vaan päinvastoin pyytää lahjoituksia ja yrittää tehdä kokoelmillaan rahaa.

Siksi G. tarvitsee nyt yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Helsinkiä. G:n liiketoimintakonsepti Nykin ulkopuolella on: yhteistyökumppani maksaa G:lle sellaisen museorakennuksen kuin G haluaa ja vuokraa sitten osaamista ja sisältöjä G-säätiöltä. Toiminnan tuotot saa pääasiassa tai kokonaan G. Liiketoimintariskin kantaa yhteistyökumppani yksin.

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/hel ... n-helsinki