Potilaan oikeudet ja Jorvi

[Maria]

Eikö muillakin ole oikeus ilmaista mielipiteensä sekä itsenäisesti päättää omasta suhtautumisestaan toisen mielipiteeseen?

[Mirri]

Eikö muillakin ole oikeus ilmaista mielipiteensä sekä itsenäisesti päättää omasta suhtautumisestaan toisen mielipiteeseen?

Maria, Kyllästyneen kommentissa oli aika paljon minulle osoitettuja kysymysmerkkejä; ne houkuttelivat vastaamaan. Siis, että kirjoittamani on mielipide; ei ollenkaan esim. yritystä kilpailla Lääkäriliiton eettisten asiantuntijoiden kanssa - vaikka Kyllästynyt näyttää luulevan niin.

[Mirri]

Hieno homma, jos hoidon taso on kaikkialla yhtä korkeatasoista ja viimeisen tietotaidon mukaista kuin mitä yliopistotasoisissa opetussairaaloissa on, ja sellainen hoito on kaikkien tarvitsevien saatavilla. Mahtavatko Lääkäriliiton eettiset ohjeet kyetä turvaamaan tuota asiaa?

Vielä potilaan oikeuksista... Lääkäreille laaditut eettiset ohjeet korostavat 'ajan hengen' mukaisesti ihmisten yhteiskunnallisia oikeuksia; tietysti. Yksilön oikeuksia korostava 'ajan henki' ei hyväksyisi sellaista, että Lääkäriliitto ohjeistuksessaan toteaisikin potilailla yhteiskunnan rahoittamaa hoitoa saadessaan voivan olla joitakin velvollisuuksiakin, vaikkapa suostuminen opetussairaalassa opetustilanteisiin. Sellainen ajatus olisi kovin 'epämuodikas', ja Lääkäriliitto saisi ihmisten vihat päälleen, jos vihjaisisikin ohjeistuksissaan jotakin siihen suuntaan. Lääkäriliitto mieluummin myötäilee yksilön yhteiskunnallisia oikeuksia painottavaa 'ajan henkeä' kuin vastustaa sitä - ihan ymmärrettävistä syistä.

Edellä olevakin on mielipide.

[Psykopatologia]

Psykopatologia-foorumilla juuri tyhmät mielipiteet ovat tervetulleita!

[Mirri]

Hyvä juttu. Minä yksinkertaisuudessani uskallan päästellä näppikseltäni kaikenlaista, enkä edes ymmärrä hävetä...

[Crocodile Gena]

Hyvä, että Kyllästynyt jaksat taistella!


Vaikka nämä eivät ole mitenkään suoraan verrannollisia, en vain voi nyt mieliyhtymilleni mitään: Toisessa ketjussa Mirri puolusti yksilön oikeuksia verissä päin, ja oli tuohtunut, kun pankki ei ilmoita Otto-automaatin siirrosta hänelle henkilökohtaisesti (vaikka pankki ei edes laitetta omista.) Potilaan oikeuksia hän sen sijaan ei ilmoituksensa mukaan ymmärrä, vaikka kyse on juurikin sen intiimimmän paikan tarkastelusta (tai oli nyt mikä paikka tahansa; potilaalla on oikeutensa).

Ja siitä taas lapsellinen mielleyhtymä fb-ryhmään: "En ole gynekologi, mutta voisin vilkaista".

[Psykopatologia]

Siis Mirrin mielipide on, että Kyllästyneen proteesi on tyhjänpäiväinen.

[Mirri]

Vaikka nämä eivät ole mitenkään suoraan verrannollisia, en vain voi nyt mieliyhtymilleni mitään: Toisessa ketjussa Mirri puolusti yksilön oikeuksia verissä päin, ja oli tuohtunut, kun pankki ei ilmoita Otto-automaatin siirrosta hänelle henkilökohtaisesti (vaikka pankki ei edes laitetta omista.) Potilaan oikeuksia hän sen sijaan ei ilmoituksensa mukaan ymmärrä, vaikka kyse on juurikin sen intiimimmän paikan tarkastelusta (tai oli nyt mikä paikka tahansa; potilaalla on oikeutensa).

Olipa erikoinen rinnastus, verrata pankkitoimintaa sairaanhoidon opetustarpeisiin. Mutta kuten sanoit, minkäs mielleyhtymille mahtaa.

[Psykopatologia]

(- -)
ja Lääkäriliitto saisi ihmisten vihat päälleen, jos vihjaisisikin ohjeistuksissaan jotakin siihen suuntaan.
Lääkäriliitto mieluummin myötäilee yksilön yhteiskunnallisia oikeuksia painottavaa 'ajan henkeä' kuin
vastustaa sitä - ihan ymmärrettävistä syistä.

Edellä olevakin on mielipide.

Se, että potilailla on eukäteen mahdollisuus kieltäytyä, takaa myös sen, että pilluuntirkisteltäviäkin
riittää. Ei päin vastoin.
__________

Klo 20.40
Eikö Mirrin mielestä presidentittäreltäkään tarvitsisi kysyä?

[Mirri]

Se, että potilailla on eukäteen mahdollisuus kieltäytyä, takaa myös sen, että pilluuntirkisteltäviäkin
riittää. Ei päin vastoin.

Nykysysteemissä ihmiset pääsääntöisesti (kai?) tietävät olevansa menossa opetussairaalan potilaiksi, joten etukäteen on hyvät mahdollisuudet ilmoittaa, ettei halua päästä/joutua opetusmateriaaliksi. Sitä kieltäytymismahdollisuutta opetussairaalat voisivat tehostaa antamalla kutsuissaan etukäteen potilaille ohjeet millä tavoin kieltäytyminen tapahtuu. Jos opetussairaalassa hoidossa oleva potilas (omaisineen) ei ole kieltäytynyt olemasta opetusmateriaalina, voitaisiin pääsääntöisesti ajatella asia niin, että vaikeneminen on myöntymisen merkki ilman, että vielä erikseen pitäisi kysellä suostumuksen perään... Siis pääsääntöisesti noin. Esim. gynekologin vastaanotolla on yksi asia olla kandien ympäröimänä ja toinen asia joutua/päästä kandien vuoronperään tekemän sisätutkimuksen kohteeksi; siihen on asiallista kysyä potilaalta lupa vielä erikseen.

Mahdollisuus kieltäytyä etukäteen on eri asia kuin, että opetussairaalassa pitäisi joka ikiseltä potilaalta joka ikisessä hoitotilanteessa erikseen tiedustella onko tämä käytettävissä vai eikö ole. Onko tämä ihan mahdoton ajatus?
Olen edelleen sitä mieltä, että opetussairaala, joka antaa potilaille aktiivisen mahdollisuuden etukäteen tapahtuvaan kieltäytymiseen, on asiassa järkevillä linjoilla. Vastuu siirretään potilaille (omaisineen), eikä opettaja-lääkäreiden tarvitse jokaikisessä vastaanottotilanteessa miettiä onko potilas suostuvainen vai ei - hän toivottavasti on ajoissa saanut tiedon potilaan kieltäytymisestä. Jos sellaista tietoa ei ole, hän voi olettaa potilaan olevan suostuvainen siihen, että lääkäri opettajana järjestää kandeille opetustilanteen. Mutta eihän sen opetustilanteen sitä tarvitse tarkoittaa, että potilas on suostuvainen siihenkin, että kandit myös harjoittelevat hänellä - vaikkapa sisätutkimusta...

Minä siis olen aikanaan ollut lääketieteellisen mielenkiinnon kohteena ja juurikin gynekologiassa. Äitinä taas olen nähnyt lapseni olevan samanlaisen mielenkiinnon kohteena esimerkiksi lastentaudeissa.

[Mirri]

Tässä on yhden opetussairaalan tiedote aiheesta:

Sairaalan toimiessa opetussairaalana on mahdollista, että tutkimuksessa tai toimenpiteessä on mukana lääketieteen opiskelijoita. Opetustilanteet vaihtelevat yksittäisen opiskelijan ja potilaan kohtaamisesta muutaman opiskelijan pienryhmissä tapahtuvaan opetukseen.

Sairaalassa tapahtuva opetus on luentojen ja pienryhmäopetuksen lisäksi käytännön harjoittelua poliklinikoilla, vuodeosastoilla, tutkimus- ja toimenpideyksiköissä. Käytännön harjoittelua ovat esimerkiksi potilaan haastattelu ja tutkiminen, näytteiden otto, avustaminen toimenpiteissä ja osallistuminen lääkärinkierroille ja hoitotoimenpiteisiin. Opetuspotilaaksi valittavalta henkilöltä kysytään suullisesti suostumus ennen jokaista opetustilannetta. Opiskelijoilla kuten kaikilla muillakin sairaalatyötä tekevillä on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Opetuksesta vastaavat kunkin erikoisalan lääkäriopettajat, jotka opetuksen ohella toimivat potilastyössä ja tekevät usein myös tutkimustyötä. Lääkäri-opettajien ja muun henkilökunnan kanssa yhteistyössä toimii opetushoitaja, joka huolehtii opetuksen käytännön järjestelyistä.

Opetustilanteet eivät muuta tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Potilaan tullessa opetuspoliklinikalle tutkimuksiin kuitenkin varataan tavanomaista enemmän aikaa.

Toivomme hyvää yhteistyötä potilaiden ja opiskelijoiden välillä.

http://www.satshp.fi/portal/page?_pagei ... ma=WPORTAL

Ja lisää tiedotteita:

Opetuspotilaat

Itsemääräämisoikeuteen perustuen potilaalla ei ole velvollisuutta osallistua terveydenhuoltohenkilöstön koulutukseen opetuksen kohteena. Opetuspotilaana oleminen edellyttää siten potilaan suostumusta.

http://www.tays.fi/default.aspx?nodeid= ... uspotilaat
http://maakunta.kainuu.fi/alltypes.asp? ... d=1&show=2

Opetuspotilaista on pulaa:
http://hotel-217.srv.hosting.fi/artikke ... potilaista
http://www.hel.fi/static/public/hela/Te ... sujen.html

Mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen:

Eräässä haastattelututkimuksessa ilmeni, että naistentautien klinikassa opetuspotilaat ovat saaneet kieltäytyä miesopiskelijoiden tutkimuksesta tai läsnäolosta opetustilanteissa. Tämä viestii tehokkaasti, ettei miehiä kaivata naistentaudeille. Opetuspotilaaksi ei voi ketään pakottaa, mutta hyvällä vuorovaikutuksella monet tilanteet voidaan ratkaista myönteisesti. Kirurgiassa on puolestaan pitkään vallinnut miehinen kulttuuri, johon naiset eivät ole tunteneet itseään tervetulleiksi. Amerikkalaistutkimuksen mukaan naiset olivat kirurgiasta yhtä kiinnostuneita kuin miehet, eivätkä luopuneet alasta työkuormituksen takia, vaan siksi, ettei heitä pidetty sopivina ”isojen poikien klubiin”.

Amerikkalaisista naisopiskelijoista 45 % ja miehistä 16 % kertoi syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän vaikuttaneen erikoisalan valintaan. Eniten ongelmia esiintyi juuri kirurgiassa ja gynekologiassa. Lukuja ei voi jättää kyseisillä aloilla huomiotta. On eettisesti kestämätöntä ja epäammatillista, jos valintoja ohjaavat härskit puheet tai se, että alan annetaan ymmärtää sopivan vain toiselle sukupuolelle. On myös tärkeää, että opettajina on miehiä ja naisia, sillä moni valitsee roolimallikseen oman sukupuolensa edustajan.

http://www.laakarilehti.fi/index.html?o ... 523/type=7

[Maria]

Se, että potilailla on eukäteen mahdollisuus kieltäytyä, takaa myös sen, että pilluuntirkisteltäviäkin
riittää. Ei päin vastoin.

Nykysysteemissä ihmiset pääsääntöisesti (kai?) tietävät olevansa menossa opetussairaalan potilaiksi, joten etukäteen on hyvät mahdollisuudet ilmoittaa, ettei halua päästä/joutua opetusmateriaaliksi. ...

Mahdollisuus kieltäytyä etukäteen on eri asia kuin, että opetussairaalassa pitäisi joka ikiseltä potilaalta joka ikisessä hoitotilanteessa erikseen tiedustella onko tämä käytettävissä vai eikö ole. Onko tämä ihan mahdoton ajatus?
...

Minä kannatan vapaaehtoisuutta ja potilaan ystävällistä kohtelua.

Tulee mieleen edeltävistä ja eräistä aiemmista kommenteista sellainenkin, että kun ei pakottaminen- näkökulma oikein saanut potkua Psykopatologia-foorumilla, niin sitten pitää viekkaurella ja vääryydellä hivuttamalla saada potilas nakitettua takavasemmalta yllättäen materiaaliksi. Ettei vaan lääkärikunta jäisi ilman tärkeitä opetustilanteita. Oma näkemykseni vain edeltävä kirjoituksenikin.

Mielestäni lääkärikunnan on selvitettävä haasteensa, joka on oikeutettu haaste, ihminen. Opeteltava kohtaamaan potilaansa ihmisenä. Opeteltava ihmisyyden kunnioittamista, jos eivät sitä osaa. Kyllä he tutkimuskohteiksi suostuvia saavat, jos ihmisyyden kohtaamisen hallitsevat. Pakottaminen missään muodossa ei kuulu etiikkaan.

[Mirri]

Vapaaehtoisuutta ja ystävällisyyttä minäkin kannatan; en pakottamista ollenkaan. Sitäkin toivon, että potilaat ymmärtäisivät elävien potilaiden 'opetusmateriaalina' olevan tärkeitä sekä lääkäreille (ja muille terveydenhuollon/sairaanhoidon ammatteihin opiskeleville) että potilaille. Opetuspotilaat ovat yhteinen etu; ei tämä asia ole lääkärit vastaan hyväksikäytettävät potilaat. Siksi minusta tuntuisikin järkevimmältä, että kaikki kynnelle kykenevät opetussairaaloihin potilaiksi menevät tekisivät itselleen selväksi, että opetussairaala on opetussairaala; siellä 'pyörii jaloissa' kandeja ja vaikka mitä muita opiskelijan nimellä kulkevia tumpeloita, joiden kanssa pitäisi jotenkin potilaidenkin yrittää pärjätä.

Mitä opetussairaalan päivystystilanteissa tehdään; kielletäänkö kandeja ja muita opiskelijoita olemasta paikalla potilaan ollessa liian huonokuntoinen, jotta kykenisi erikseen antamaan lupaa heidän läsnäoloonsa? Ja sama kysymys tietysti muissa tilanteissa, joissa potilaasta ei ole erikseen antamaan suostumustaan. Olen tässäkin asiassa sitä mieltä, että opiskelijat saisivat olla paikalla, jos potilas ei ole erikseen kieltänyt - kun kerran ollaan opetussairaalassa...

[Maria]

En missään tapauksessa haluaisi joutua päivystyspotilaan asemassa, vakavasti loukkaantuneena
ja huonokuntoisena kandien käsiteltäväksi. En usko, että niin absurdia vaihtoehtoa edes
harkittaisiin, että mitkään kandit räpelöisivät kriittisessä tilassa olevia potilaita. Hups!

Sitäpaitsi tutkimuskohteiden riittävyys on lääkärien ei potilaiden ongelma, joka heidän
asiantuntemuksellaan ja koulutustaan parantamalla on ratkaistava. Siis lääketieteellinen
ongelma, jota ei potilaiden onneksi tarvitse ratkaista ihmisoikeuksistaan luopumalla.

[Mirri]

En missään tapauksessa haluaisi joutua päivystyspotilaan asemassa, vakavasti loukkaantuneena
ja huonokuntoisena kandien käsiteltäväksi. En usko, että niin absurdia vaihtoehtoa edes
harkittaisiin, että mitkään kandit räpelöisivät kriittisessä tilassa olevia potilaita. Hups!

Hoitotilanteissa läsnä oleminen ja niiden seuraaminen on eri asia kuin potilaan käsittely. Eivätkä kaikki päivystyspotilaat tietystikään ole kriittisessä tilassa, vaikka huonossa kunnossa voivatkin olla. Migreenipotilaskin voi tulla ensiapuun melkoisen sekavana. Tai vaikeasta kuukautiskipuoireyhtymästä kärsivä voi kulkeutua naistentautien klinikan päivystysvastaanotolle, ym. ym.

Eli kyllä käytännössä päivystyspoleilla voi tulla eteen tilanteita, joissa kanditkin ovat paikalla.

[Maria]

Kyllä tämä nyt näyttäytyy kerrassaan kummalliselta ainakin minun silmissäni. Kun ei ensin pakottamalla onnistuttu eikä oikein viekkaurella ja vääryydelläkään saanut tuulta purjeisiin halu niin sitten viimeinen oljenkorsi olisikin kaikkein puolustuskyvyttömimpien kivuissaan ja tuskissaan kieriskelevien sekä sekavassa tilassaan olevien pitäisi ainakin joutua tirkistellyiksi, jos ei nyt sitten kuitenkaan ihan ronkkimaan asti päästäisi. Hoh hoijaa. Ihmisen mielipide vain tämäkin.

[Mirri]

Ehkä pitäisi kieltää alan opiskelijoilta oikeus olla läsnä päivystyspoliklinikoilla. Mitäpä syytä heitä sinne olisikaan päästää tirkistelemään sairaita ja puolustuskyvyttömiä potilaita...

Asia on minulle henkilökohtainen sikäli, että olen joskus vuosikymmeniä sitten ollut lääketieteellisen mielenkiinnon kohteena Helsingin Naistenklinikan päivystyksessä. Harvinaisen rajun kuukautiskipuoireyhtymäni kanssa olin 70-luvulla juuri sellainen päivystyspotilas, jota mielellään esiteltiin kandeille aikana, jolloin kyseisestä oireyhtymästä ei vielä tiedetty oikeastaan yhtään mitään. Sen kerran, kun sattui kohdalle näyttävä esimerkki aiheesta, josta opettajan mielestä oli tärkeää kertoa kandeillekin, heidät kutsuttiin koolle. Gynekologi-opettajalla oli monia järkeviä syitä tahtoa kandit paikalle 'tirkistelemään' juuri silloin, kun minä olin kurjimmillani ja kipeimmilläni - lääkäri ihan vilpittömästi halusi tulevien kandien näkevän käytännössä silmiensä edessä sellaisen tapauksen kaikkine oireineen.

Tunnepuolella moisen mielenkiinnon kohteena oleminen keskellä teiniyttä oli rankkaa. Mutta käsitin silloin, ja vielä nykyisinkin ymmärrän, että kyllä siinä oli kaltaisteni ihmisten etu kyseessä. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin ihmettelen, että kenen etua olisi palvellut se, etteivät kandit olisi saaneet tulla katsomaan kaltaistani tapausta, jollaisia suht harvoin osui nähtäväksi akuutissa tilanteessa.

Samoja kysymyksiä olen miettinyt vuosien varrella kehitysvammaisen lapsen äitinä; kenen etuja palvelisi se, etteivät opiskelijat saisi käytännössä tutustua down-lapseen kaikkinensa. Nykyisyydestä en tiedä, mutta aikanaan heitä syntyi vain muutama kymmenen vuodessa, joten takuulla jokaikinen oli opiskelijoiden oppimisen kannalta arvokas yksilö. Äitinä olisin toki voinut kieltäytyä lapseni 'käyttämisestä' opetustarkoituksiin, mutta mitä hyötyä siitä asiasta olisi ollut lapseni tulevaisuutta ajatellen?

Tosin on minulla tästä asiasta järkyttävän huonokin kokemus. Niin harvinaista 'opetusmateriaalia' down-vauva oli, että lastenlääkäri päätti muitta mutkitta ja pikavauhdilla ottaa vastasyntyneeni opetuspotilaaksi, ja piti henkilökunnalle koulutustilaisuuden samalla, kun kertoi minulle muutaman tunnin ikäisestä vauvastani, että tällä epäillään downin oireyhtymää. Ikinä en unohda miltä tuntui seistä 'koulutustilaisuudessa' hoitohenkilökunnan joukossa kuuntelemassa mitä kaikkea lääkäri kertoo minun vastasyntyneestä lapsestani...
Noin vuonna 1980; nykyisin tietääkseni ollaan paljon viisaampia, eivätkä potilaat enää tuolla tavoin joudu opetustilanteisiin.

[Kuutar]

Mirri:

Tunnepuolella moisen mielenkiinnon kohteena oleminen keskellä teiniyttä oli rankkaa. Mutta käsitin silloin, ja vielä nykyisinkin ymmärrän, että kyllä siinä oli kaltaisteni ihmisten etu kyseessä.

Mutta käsitätkö, että joillekin se on niin rankkaa, että heillä täytyy olla mahdollisuus kieltäytyä? Pelkopotilaat ainakin soveltuvat todella huonosti opetuspotilaiksi, jännittäminen voi jopa estää koko tutkimuksen tekemisen, kun vaistomaisesti jännittää lantiopohjan lihaksia. Jännitystä lisää tyly ja potilaasta piittamaton kohtelu, puhumattakaan, että vielä jotain yleisöä on paikalla. Minusta on kyllä todella käsittämätöntä, jos gynekologit eivät tajua, että heidän ammatissaan vaaditaan erityistä kykyä olla hienotunteinen ja kykyä osata huomioda potilaansa. Huonot gynekokemukset voivat pahimmillaan olla traumatisoivia.

Lääkärilehden artikkelista:

Eräässä haastattelututkimuksessa ilmeni, että naistentautien klinikassa opetuspotilaat ovat saaneet kieltäytyä miesopiskelijoiden tutkimuksesta tai läsnäolosta opetustilanteissa. Tämä viestii tehokkaasti, ettei miehiä kaivata naistentaudeille.

Entä sitten? Ei miehiä ole juurikaan naisten alusvaatemyyjinäkään. Varmaan on naisia, jotka pitävät miesgyneistä tai voisivat kelpuuttaa vaikka minkä ukon alusvaatteidensakin myyjäksi, mutta monet naiset eivät tästä pitäisi. Onko se nyt sitten jotain kauheaa miesten sortoa, että naisia säästetään tilanteilta, jotka he kokevat nöyryyttäviksi? Nykyään Suomessa asuu myös paljon musliminaisia ja muista sellaisista kulttuureista tulleita, joissa naiset eivät ole tottuneet näyttämään itsestään niin paljon vieraille miehille.

Mirri:

Samoja kysymyksiä olen miettinyt vuosien varrella kehitysvammaisen lapsen äitinä; kenen etuja palvelisi se, etteivät opiskelijat saisi käytännössä tutustua down-lapseen kaikkinensa.

Et voi mitenkään rinnastaa down-lapseen tutustumista, tai muita lääketieteellisiä tutkimuksia gynekäyntiin. Tuskin ketään juuri haittaisi se, jos opiskelijat tulevat katsomaan, kun vaikka kurkkua tai korvia tutkitaan. Sen sijaan on aivan ymmärrettävää kokea voimakastakin ahdistusta, kun makaa jalat levällään puolustuskyvyttömässä asennossa ja lauma miehiä tulee ilman lupaa pällistelemään, tilanteessa, joka jo valmiiksi on niin ahdistava, että on korkea kynnys tulla lääkäriin.
Jos potilas on itse myös yliopistossa opiskeleva, hän voi törmätä noihin lääkiskandeihin vapaa-ajallaan. Kiva sitten jossain opiskelijabileissä nähdä miehiä, jotka ovat jo nähneet naisen, hänen tahtomattaan.

[Crocodile Gena]

Minusta Mirrin kuvaama tilanne, jossa vastasyntynyt down-lapsi otetaan opetusmateriaaliksi, on järjyttävä.

[Kuutar]

Kuutar: Jos luet Mirrin viestiä alemmas, huomaat, että gynen ja vastasyntyneen down-lapsen rinnastaminen on vähintään perusteltua, mielestäni. Itse en juuri järkyttävämpää tilannetta voi kuvitella, kuin vastasyntyneen riistämistä (?), varmasti voimakkaiden tunteiden vallassa olevalta juuri synnyttäneeltä äidiltä, opetusmateriaaliksi.

Kyllä tuossa toki törkeästi kohdeltiin omaista, varsinkin jos äiti ei edes itse ollut vielä tietoinen, eikä saanut valmistautua siihen, mitä kaikkea lapsella epäillään. Opetustilanteenkin voi hoitaa toisella tavalla, kuin riistää äidiltä vauva sylistä ja alkaa puhumaan tästä kuin jostain esineestä.