Vanhempien stressi muuttaa lasten geenejä pysyvästi

[Psykopatologia]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tut ... 5269153025

Tutkimus: Vanhempien stressi muuttaa lasten geenejä pysyvästi
6.9.2011 21:47 | Jani Kaaro

Varhaislapsuuden kokemuksilla on suuri merkitys lasten myöhemmälle kehitykselle – myös geneettisesti.
Tuoreessa tutkimuksessa vanhempien kokema stressi vaikutti lasten geeniaktiivisuuteen, ja muutokset
olivat näkyvissä vielä teini-iässä.

Kanadalaiset tutkijat tarkastelivat dna:n metylaatiota noin sadalla viisitoistavuotiaalla ja vertasivat näitä tietoihin,
jotka oli kerätty kun lapset olivat olleet pieniä. Tuolloin heidän vanhempansa olivat vastanneet kyselyyn,
jossa mitattiin kuinka stressaantuneita he olivat. Syyt stressiin vaihtelivat parisuhderiidoista taloudellisiin ongelmiin.

Metylaatio on mekanismi, jolla elimistö voi vaimentaa tai aktivoida geenejä puuttumatta dna:n rakenteeseen.

Tulokset osoittivat, että äidin kokema stressi näkyi erilaisena geenien luentana 139:ssä geenipaikassa.
Isän kokema stressi näkyi geenien luennan muutoksina 31 geenipaikassa.

Mielenkiintoisesti mitään metyloituneista geeneistä ei ole liitetty käyttäytymiseen tai stressinhallintaan.
Ne, jotka tunnettiin, osallistuvat esimerkiksi insuliinin tuotantoon ja aivojen kehitykseen.

Isän ja äidin stressillä oli erilaisia vaikutuksia lapseen. Äidin stressillä oli suurempi vaikutus lapseen,
jos lapsi oli ollut vauvaiässä, ja vaikutukset koskivat sekä tyttöjä että poikia. Jos äiti oli stressaantunut
kun lapsi oli esikouluiässä, tällä ei ollut suurta vaikutusta.

Isän stressi sen sijaan vaikutti vain tyttäriin. Muutokset näkyivät voimakkaammin, jos isä oli stressaantunut
tyttären ollessa 3–4 vuotias kuin jos lapsi oli ollut vauvaiässä.

Tutkijat ehdottavat, että jälkimmäinen havainto voi olla osaselitys sille, miksi isän puuttumisen on havaittu
aikaistavan tyttöjen murrosikää.

Kaiken kaikkiaan tutkimus tuo lisävaloa siihen, miksi sosioekonominen asema lapsena ennustaa niin korrektisti
ihmisen tulevaa terveydentilaa. Tutkimuksissa alhainen sosioekonominen asema on yhdistetty suurempaan stressiin,
ja ihmiset sosioekonomisen asteikon alimmilla portailla sairastavat enemmän ja kuolevat varhemmin.

Tutkimuksen julkaisi Child Development.

Muualla verkossa:
Yliopiston tiedote tutkimuksesta
http://www.publicaffairs.ubc.ca/2011/08 ... -research/

[Psykopatologia]

tukakri2:n vastaava viesti on väärin otsikoitu: http://tukiasema.org/viewtopic.php?f=16&t=647

HS:n artikkelissa on epäilyttävää se, että siitä saa kuvan, että vanhemman stressi
lapsen ollessa jo varttunut vaikuttaisi metylaatioon (?). - Aiemmin on tuotu esiin
äidin raskaudenajan stressin vaikutus ymmärtääkseni siten, että se olisi vaikuttamassa
samanlaisena lapsen koko eliniän. Nyt esitetään, että vanhemman stressi vaikuttaisi
"valikoivasti" ja eri i'issä yms. - Täytyy perehtyä tarkemmin.

[Psykopatologia]

(- -)
The study, published online today in the journal Child Development, focused on epigenetics –
the expression of genes as opposed to the underlying sequence of DNA. A central component
of epigenetics is methylation, in which a chemical group attaches to parts of the DNA –
a process that acts like a dimmer on gene function in response to social and physical environments.
(- -)

Huomattakoon, että itse DNA:n struktuuri ei muutu.
________________

8.9.2011
Täten väärä otsikko - "Vanhempien stressi muuttaa lasten DNA:ta" -
ei pohjaa sisälukutaitoon vaan asian ymmärtämättömyyteen.

[Maria]

Muistan lukeneeni tuon paperilehden artikkelin.
Ymmärtämättömyyden lisäksi tukiaseman viesti pohjaa huolimattomuuteen.
Artikkelissa sanotaan, että ei muuta rakennetta.

Vähän samansukuinen virhe kuin aikoinaan tukari2:lla joku erittäin viisas
ainakin itseään sellaisena pitävä kirjoitti syövänsä milligrammoittain D-vitamiinia.
Ja pysyvänsä sen vuoksi hyvässä kunnossa.

[Psykopatologia]

Kokemustuntija - joka ei ole lukenut englanninkielistä tekstiä -
viittaa sisälukuun (kun ei ymmärrä tätä hänelle aivan uutta asiaa).

[ve e]

RIchard Dawkinsin mielestä luonnonvalinnan perusyksiköitä ovat kai geenit? Eli geeni on yksikkö, joka periytyy sukupolvelta seuraavalle. Dawkins alunprein mahdollisesti oletti, että geeni on yhdistettävissä pätkään DNA:ta, ja että evoluutiota ajavat eteenpäin satunnaismuutokset DNA:ssa.

Tässä on ilmesesti vielä vähän auki, tässä vanhempien stressi-asiassa, että periytyvätkö nämä metylaatioprosessin tms. muutokset, joita kutsutaan geenien muutoksiksi, näitten lasten omille jälkeläisille. Ja miten periytyvät.

Yliopiston tiedotteesta silmäiltyä:

“To our knowledge, this is the first demonstration, using carefully collected longitudinal data, that parental adversity during a child’s first years leads to discernible changes in his or her ‘epigenome,’ measurable more than a decade later,” says Kobor, a scientist at the Centre for Molecular Medicine and Therapeutics at the Child and Family Research Institute (CFRI), and a Mowafaghian Scholar at the Human Early Learning Partnership (HELP). “This literally illustrates a mechanism by which experiences ‘get under the skin’ to stay with us for a long time.”
http://www.publicaffairs.ubc.ca/2011/08 ... -research/

Puhutaan epigenomin muutoksista, ja (ainakin otsikossa) geenien muutoksista, mutta kysymys genomin muutoksista tms. taitaa jädä auki? Mutta jos ei muutu, on syntynyt käsitteellinen sekasotku, kun otetaan mukaan Dawkinsin ajatus geeneistä luonnonvalinnan yksiköinä. "Geenit muuttuvat metylaatioprosessin vaikutuksesta, mutta nämä muutokset eivät periydy".

[ve e]

"Käyttäytymisgenetiikka on psykologinen tieteenala, joka pyrkii tunnistamaan ihmisen käyttäytymisen taustalla olevia geenejä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt ... genetiikka

Mitähän tekevät tällaiset (tässä viestiketjussa puheena olevat) tutkimustulokset tämänkin tieteenalan tutkimustuloksille?

"Käyttäytymisgenetiikka alkoi vaikuttaa psykologiaan 1990-luvun puolivälissä ja vakiinnutti asemansa 2000-luvulla."
(Sama lähde.)

[ve e]

Okei. Jossain on kuitenkin jotain pienenpientä hämärää, kun otsikossa lukee "Vanhempien stressi muuttaa lasten geenejä pysyvästi". Jos olisi sanottu, että "muuttaa tiettyjen geenien toimintaa pysyvästi", niin olisiko sitten vaan ollut liian tavanomainen väite, jolla ei olisi saanut samaa julkisuutta.

Lisäys: Mutta jotenkin vaan tuntuu, että jonkinlaisen aika suoran yhteyden DNA:n ja käyttäytymisen välillä ainakin (teoreetikko) Dawkins on olettanut. Mutta kuitenkin osoittautuu, että se vaikutus muuttuu olosuhteitten mukaan. Mikä kai oikeastaan on ihan nykyaikaisen käyttäytymisgenetiikan oletustenkin mukaista, että ihan turhaan tässä sitten olen jupissut. Mikä lienee motiivini.

Käsitteellisten ongelmien riski olemassa.

[Psykopatologia]

Jotain pirun hämärää tuossa selostuksessa on mielestäni.
Olisiko siis lasten "methylation pattern" (muka) mitattu
moneen kertaan heidän varttuessaan?

Tulisi selvittää myös onnellisen lapsuuden epigenetiikkaa!

Tiistaina oli Hesarin tiedesivulla kysymys musikaalisuuden
(yms.) periytyvyydestä (kun kulkee suvuttain).

Yleensä on oltu aika "pessimistisiä" ko. periytyvyyden suhteen
ja selitetty, että ympäristö vaikuttaisi. Mutta jos kyseessä onkin
epigenetiikka?!

[Psykopatologia]

Muistan lukeneeni tuon paperilehden artikkelin.
Ymmärtämättömyyden lisäksi tukiaseman viesti pohjaa huolimattomuuteen.
Artikkelissa sanotaan, että ei muuta rakennetta.

Vähän samansukuinen virhe kuin aikoinaan tukari2:lla joku erittäin viisas
ainakin itseään sellaisena pitävä kirjoitti syövänsä milligrammoittain D-vitamiinia.
Ja pysyvänsä sen vuoksi hyvässä kunnossa.

Onko "paperiversiossa" tarkemmin tutkimusasetelmasta?

[Maria]

Muistan lukeneeni tuon paperilehden artikkelin.
Ymmärtämättömyyden lisäksi tukiaseman viesti pohjaa huolimattomuuteen.
Artikkelissa sanotaan, että ei muuta rakennetta.

Vähän samansukuinen virhe kuin aikoinaan tukari2:lla joku erittäin viisas
ainakin itseään sellaisena pitävä kirjoitti syövänsä milligrammoittain D-vitamiinia.
Ja pysyvänsä sen vuoksi hyvässä kunnossa.

Onko "paperiversiossa" tarkemmin tutkimusasetelmasta?

Ei ole paperiversiossa, vaan muistin väärin. Tutkimusasetelmasta sanotaan Wisconsinin yliopiston linkissä, että kerättiin ja tutkittiin 100:n nuoren poskisolunäytteiden DNA (DNA:n metylaatiotaso ja metyloituneiden alueiden sijainti), jota verrattiin saman yliopiston vuosilta 1990-1991 keräämiin samojen nuorten terveystietoihin (stress level), jotka oli saatu haastattelemalla heidän vanhempiaan.