Lisää näyttöä skitsofrenian ja infektioiden yhteydestä

[Riidankylväjä]

Infektioiden on pitkään ajateltu altistavan skitsofrenialle. Nyt tähän viittaavia tuloksia saatiin lisää. American Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistut tutkimukset vihjaavat ainakin kahden eri infektion ja skitsofrenian yhteyteen.

http://www.tiede.fi/uutiset/4403/lisaa_ ... den_yhteyd

[ve e]

Sinänsä kumminkin outoa, että tuon samansisältöinen uutinen tulee kaikkialla vastaan, vaikka toinen tutkimuksista ei väitä yhteyttä infektion ja skitsofrenian välillä, vaan infektion ja jonkun hermosolukadon tms. skitsofreniaa jo sairastavien välillä, ja toisessa osoitetaan tarkkaan ottaen yhteys "skitsofreniaspektrin" sairauksien ja infektion välillä, skitsofrenian kohdalla yhteyttä ei toteen onnistuttu näyttämään. En nyt kylläkään jaksa tarkastaa, mutta katselin aiemmin vastaavan uutisen ja siihen liittyvät linkit. Luotan olevani oikeassa.

[ve e]

Tuli mieleeni juttu mm. skitsofrenian ja geenien yhteydestä, ja DSM:stä ja ICD:stä ja kaikesta sellaisesta. Jotain sen tapaista. Kirjoittaja äärimmäisen pätevä lopun luonnehdinnan mukaan:

"Steven E. Hyman, a neurobiologist and former director of the U.S. National Institute of Mental Health, has been Provost of Harvard University for nearly a decade. He plans to step down in June and spend a sabbatical year at the Broad Institute of Harvard and MIT to focus on the genetics of major mental illness. This essay represents the opinion of the author and does not represent official views of the DSM-5 task force, of which he is a member, or of the ICD-11 International Advisory Group on Mental and Behavioral Disorders, of which he is chair."

Itse kirjoitus:

http://www.scientificamerican.com/artic ... c-genetics
(Slipping the 'Cognitive Straitjacket' of Psychiatric Diagnosis: Psychiatry's diagnostic bible meets the awkward facts of genetics)

Lainaus tekstistä:

In sum, it appears that no gene is either necessary or sufficient for risk of a common mental disorder. Finally, a given set of genetic risks may produce different symptoms depending on broad genetic background, early developmental influences, life stage, or diverse environmental factors.http://www.scientificamerican.com/artic ... ics&page=2

No, kaikenlaista sitä löytääkin, kun jaksaa seurata Scientific Americanin Twiittauksia riittävän pitkään (myös Scientific American Mind twiittaa juuri tämän tyyppiset uutiset.)

[ve e]

Tuli mieleen tämä narkolepsia/pandemrix -asia, josta on kerrottu, että näyttää siltä, että niillä ihmisillä, joilla on narkolepsian riskiperimä, rokotus lisäsi narkolepsia puhkeamisen mahdollisuutta. Tulee mieleen, että voisiko jostain tällaisesta olla kysymys skitsofrenian ja infektioitten kanssakin? Jos on sopiva geneettinen riski, joku infektio voi kasvattaa sairastumisen todennäköisyyttä? (Ei välttämättä edes paljoa.)

Tässä yksi tällainen biologisesti painottuneempi hypoteesi siitä, millaiset tekijät voisivat olla erinäisten mielen häiriötilojen taustalla:

schizophrenia, autism-spectrum disorders, certain anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, attention deficit hyperactivity disorder, mood disorders, and others represent families of related disorders with heterogeneous genetic risk factors underlying them. I would hypothesize that what is shared within disorder families, such as the autism spectrum or the obsessive-compulsive disorder spectrum, are abnormalities in neural circuits that underlie different aspects of brain function, from cognition to emotion to behavioral control, http://www.scientificamerican.com/artic ... ics&page=2

No, jos ajattelee, että kussakin häiriötilaperheessä olisi kysymys siitä, että joku/jotkut ei-mitkä-tahansa mielen/aivojen systeemi/t lakkaavat toimimasta, tai alkavat toimia jotenkin systemaattisesti ongelmia aiheuttavalla tavalla, niin sitten... mielen/ aivojen häiriötilanhan voi aiheuttaa mikä tahansa, mikä voi ko. aivosysteemin tms. sysätä pois tolaltaan. Saada toimimaan keskiarvosta poikkeavalla tavalla, kaikkine seurauksineen. Täydellistä listaa mielen häiriötilojen syistä sitten tuskin olisi odotettavissa. Koska kuten sanottu, monimutkaisen systeemin poikkeavalla tavalla toimimaan alkamisenhan voi luultavasti laukaista miltei rajaton määrä erilaisia tekijöitä. Tällaista spekulatiota.

Täytyy tietenkin muistaa, että aivot ja mieli kehittyy kaikkien voimallisimmin varhaisimmassa lapsuudessa, ja normaalia varmasti on, että menneisyydessä syntyneet rakenteet asettavat rajoitteita sille, millaisia rakenteita voi myöhemmin syntyä. Monimutkaista, en ole varma, olenko edes kartalla.

[ve e]

Häpeä estää skitsofrenian hyvää hoitoa

Mielenterveyden keskusliiton järjestämässä seminaarissa kysyttiin estääkö häpeä sitä, että skitsofreniaa sairastava kohdattaisiin hyvin. Estää, oli psykiatrin, omaisen, ministerin ja psykologin kanta.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/H%C3 ... 5269123650

Miettii häpeän roolia vakavampien mielenterveyshäiriöitten synnyssä. Ajatellaan, että joku kokee, että hän on koko ajan huomion kohteena. Kun hän kirjoittaa nettifoorumilla, hän uskoo tuttujensa lukevan jutut, ja arvioivan itseään niitten perusteella, ja kun lehti kirjoittaa samasta aiheesta, josta hän on kirjoittanut, hän uskoo lehden saaneen idean hänen kirjoituksestaan.

Tällaisen henkilön kohdalla on aika paljon eroa, jos hän häpeää itseään, tai ei. Jos ei häpeä, niin mitäs noista tirkistelijöistä. Jos ei häpeä ollenkaan, niin eihän noista taida olla mitään haittaa (oli niitä sitten oikeasti olemassa, tai ei).

Ei pitäisi hävetä. Antaa ihmisten ajatella, mitä ajattelevat. Omapahan on häpeänsä, jos tuomitsevat tai suorastaan pilkkaavat. He siinä pikkusieluisiksi ja huonoiksi ihmisiksi paljastuvat. Mutta tuntuu, että tällaista asennetta on ihmiseen aika vaikea tartuttaa terveydenhuollossa, jos suhtaudutaan luuloon, että on huomion kohteena, sairautena. Mutta jos vaan sanottaisiin, että "ei sillä niin väliä, kuka katsoo ja kuka ei, kun sinä olet ihan arvokas juuri tuollaisena kuin olet", voisi paremmin tulla toimeen luulojensa kanssa. Tietenkin lääkkeet voi luuloja vähentää, sikäli hyödyllisiä ja joskus jopa erittäin kannatettavia ja mahdollistavia.

Mutta kuitenkin tuntuu, että sellaiseen asennoitumiseen, että "luuleminen on sairauden oire", sisältyy kuitenkin sen, jota hoidetaan häpeäntunteitten voimistamisen riski. Koska kun hän kertoo peloistaan, hänelle sanotaan, että se on vain sairauden oiretta. Tai hän päättelee. Vaikka oltaisiin voitu myös sanoa, että "älä välitä, sinulla ei ole mitään syytä hävetä, jos joku sinusta puhuu pahaa, se on hänelle itselleen häpeäksi, ei sinulle."

Aika naiivia, mahdollisesti.