Lontoon mellakat ja RIM

[Maria]

Lontoon mellakoita on organisoitu Yhdysvaltojen presidentin Barack Obamankin kehumia BlackBerry-puhelimia käyttäen.

http://www.iltalehti.fi/digi/2011081014185067_du.shtml

Millainen on Suomessa lähes esiintymätön Britanniassa teinien suosima iPhonen haastanut BlackBerry?

BlackBerry-puhelimia valmistaa kanadalainen Research In Motion (RIM).

[Maria]

Ketkä olivatkaan vanhan valtauksen voimahahmot?

[Riidankylväjä]

Jotain valtauksen vallankumouksellisuudesta kertoo se, että ennen kuin nuoriso poistui rakennuksesta, se siivosi siellä jälkensä.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... aytokseksi

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=38&a=247

Pääosassa valtauksessa oli opiskelijaoppositio, mutta mukana oli myös moni nuori opiskelija muuten vaan. Oli hyvä olla mukana, kun kerrankin yliopistolla tapahtui.

[Maria]

HS tiistaina 30.8.2011:
Huonosti käyttäytyvät miehet

Merkintöjä-kirjoitusosiossa HS-kirjojen tuottaja Juha Sainio
analysoi ansiokkaasti Lontoon katumellakoiden syitä. Joidenkin mielestä
tietysti poliittisesti korrektiin sävyyn pysyen Hesarin linjalle uskollisena.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5268945924

[ve e]

HS tiistaina 30.8.2011:
Huonosti käyttäytyvät miehet
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5268945924

Korostettiin ainakin tuloeroja, köyhien ja rikkaitten asuinalueitten toisistaan eristäytyneisyyttä ja vallassa olevien hyvin tunnettuja moraalittomuuksia yleistä moraalia romahduttavina esimerkkeinä. Kovista rangaistuksista mainittiin, siitä näkökulmasta, että ne eivät kirjoittajan mielestä ole hyvä suunta edetä. Ei esitetty oikein syynä millekään, tai seurauksena mistään, vaan ainoastaan huonona (tyhmänä, kalliinakin) suuntana.

Olisi kiva kuulla myös näitten mellakoitsijoitten arjesta vähän. Miten heitä työpaikoillaan kohdellaan, ja miten suhtautuvat työnantajiinsa. Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen suhteista ei mainittu, vaikka mainittiin Thatcherin tiukka talouspolitiikka 1980-luvulta. Valtiosta niitten välissä. Politiikan ja kansalaisten suhteesta, poliittisten päätösten legitimoinnin perinteistä. No, nämäkin ovat vähintään osin 80-lukuun, jolloin kirjoittaja on asunut Lontoossa, liittyviä asioita.

Voi miettiä, millaisia asioita kannattaa ottaa selittäviksi asioiksi, ja millaisia selitettäviksi (jos sen tyyppistä kuvausta hakee). Sellaiset ajatukset, että vaikka tuloerot ovat jotenkin kaikkien perimmäisen tason kysymyksiä, ovat houkuttavia, mutta voi miettiä, että jos vaikka ilmapiiri työmarkkinasuhteissa olisi toisenlainen, niin olisiko tuloerot samanlaiset. Tai että jos politiikan legitimoinnin perinteet olisivat sellaiset, että kansalaismielipidettä pidettäisiin aika tärkeänäkin, niin olisivatko tuloerot samanlaiset, ja olisiko kaupunkisuunnittelu samanlaista (oletettavasti vauraitten eristäytymistä ja köyhien ghettoutumista suosivaa).

Poliittisesti kaikkein korrekteinta lienee sanoa, että ongelmat johtuvat köyhyydestä tai tuloeroista, kun silloinhan ongelma on talouspolitiikan ja veropolitiikan ja minkä muun piiriin kuuluvakin; sitä nyt joka toimittaja opiskelee. Kaikki olennainen tiedetään, ongelma syntyy siitä, ettei poliittista tahtoa ratkaisuun löydy, tai valtasuhteet ovat jotenkin sellaiset, ettei ratkaisua löydy, tai jotain. Kumminkin keskustelu vaikka Thatcherin perinteestä, jos siitä olisi seurauksia työmarkkinasuhteissa, myös voisi johtaa pitemmän mutkan kautta tuloerojen muutoksiin jossain mitassa esim. Optimistisesti ajatellen.

Lisäys: Niin joo, työttömyys, voi olla myös työttömyyttä, mellakoitsijoitten joukossa jopa.

[Psykopatologia]

Voi miettiä, millaisia asioita kannattaa ottaa selittäviksi asioiksi, ja millaisia selitettäviksi
(jos sen tyyppistä kuvausta hakee). (- -)

Kyllä. Sosiologit ovat periaatteessa olleet usein tyhmimmistä tyhmimpiä, joka eivät
ymmärrä psykologiaa. 1960-luvulla esimerkiksi seuraavantyyppiset lauseet olisivat menneet
helposti "läpi":

Psyykkinen häiriintyneisyys, väkivaltaisuus ja juopottelu johtuvat köyhyydestä.
Kun köyhyys poistuu, nuokin ilmiöt poistuvat.

[ve e]

Noin se varmaan on ollut, joo. Ei sillä, ettei köyhyydestä olisi paljon haittaa.

[Maria]

Siis kaikkien pitäisi olla köyhiä, niin mellakat poistuisivat?

Eräs ilmeisen älykäs filosofi (tilastotieteilijäkin) puhui kerran, että
yhteiskuntatieteilijöiden olisi pitänyt kyetä ennustamaan 90-luvun alun
kasinotaloudenjälkeinen lama Suomessa. Itseäni alkoi kummeksuttaa kyseinen
puhe. Siis onko näin? Itse olisin luullut, että ekonomistien. Olisi enemmän heidän
alaansa (heh, mutta eivät tietenkään halunneet).

[Riidankylväjä]

Kaikkihan tietävät, että nousun jälkeen tulee lasku, mutta ajankohta on epäselvä.

[ve e]

Eräs ilmeisen älykäs filosofi (tilastotieteilijäkin) puhui kerran, että
yhteiskuntatieteilijöiden olisi pitänyt kyetä ennustamaan 90-luvun alun
kasinotaloudenjälkeinen lama Suomessa.

Rimaa on nyt alennettu:

Professor (em.) ALAN KIRMAN (Université d'Aix-Marseille) will give a
lecture on

"The crisis in economic theory"

TIME AND PLACE:
Thursday, September 1st, 18:15 – 19:15
Small Festival Hall (Pieni Juhlasali) University Main Building

ABSTRACT:
In this presentation I will discuss modern macroeconomic and financial
models in the light of the current crisis. Theory has been revealed to
be inadequate in its explanation of the origins and the nature of the
crisis, as Jean-Claude Trichet the Governor of the European Central
bank and his colleagues at other central banks have indicated. Basic
macroeconomic models, however sophisticated have continued to be based
on the same foundations shown to be wanting in the 1970s and financial
market models have continued to use the « efficient markets hypothesis
» despite warnings by numerous mathematicians and economists since
1900 as to its unsound foundations. I will not dwell on the details of
standard macroeconomic models but will suggest some ways forward.

We need to construct models, which may not be able to predict the timing
of the onset of a crisis but will encompass the possibility of one.


The most promising candidates for such models are those, which view
the economy as a complex adaptive system, may use some of the tools of
statistical physics and do not necessarily use the standard
equilibrium approach. Such models put the interactions between
individuals in the centre of the picture, and reveal how major changes
in the states of the economy can result, as in many models in physics
and in biology, from relatively minor changes in key parameters.
Crises are a characteristic of the endogenous dynamics of the system
and not the result of some unspecified exogenous shocks.

The visiting lecture is a part of the IX conference of the
International Network of Economic Methodology (INEM 2011), but OPEN
FOR ALL.