TIEDON JYVÄT (HS-digilehti)
Elektroni on pyöreätäkin pyöreämpi
Atomin ydintä kiertävä elektroni on maailmankaikkeuden perustava osa.
Alkeishiukkanen on perusteellisesti tutkittu ja hyvin pyöreä, tiedetään.
Nyt on kokeissa laskettu, että sen pyöreys voi poiketa vain alle 10 -27 (potenssiin) senttiä.
Koe tehtiin Imperial Collegen kylmän aineen laboratoriossa Lontoossa.
Tarkkuus on helpompi ymmärtää, jos elektronin suurentaa Auringon kokoon.
Tässä koossa sen pyöreys ei poikkeaisi enempää kuin ihmisen yhden hiuksen paksuus.
Atomifyysikot tutkivat elektronien sisustaa kylmien ytterbiumfluoridi-ionien avulla.
He mittasivat tarkan laserin avulla ionien uloimpien elektronien liikettä.
Laserilla ei havaittu elektroneissa mitään huojuntaa.
Atomeja ja niiden osia voi tutkia helpommin hyvin kylmissä lämpötiloissa.
Lämpö on atomien liikettä, ja hyvin kylmässä atomien liike siis hidastuu.
Elektroneja voi silloin vangita tarkkailtaviksi esimerkiksi laserien avulla.
"Ihmiset yllättyvät usein, kun kuulevat, että fysiikan teoriat eivät ole lopullisia.
Ne tarkentuvat koko ajan, ja mittaukset täsmentyvät yhä. Tässä on yksi sellainen mittaus",
sanoi raportin kirjoittaja, fyysikko Jony Hudson.
Jos elektroni olisi soikeampi, olisivat aineen ja antiaineen erot suurempia kuin on teoreettisesti otaksuttu.
Löytö voi auttaa siksi selittämään, miksi antiainetta on universumissa niin vähän.
__________________________________________________________________________________________
HS-digilehteä voi kopioida. Sen sijaan näköislehteä ei voi kopioida, voi vain lukea.
Jos olet tilannut paperilehden, saat digilehden arkistoineen ym. muutamalla eurolla
kuussa.
__________________________________________________________________________________________

